Facilitating higher education and continuous learning
Acts amending the Universities Act and the Universities of Applied Sciences Act
The flexibility of higher education studies and opportunities for continuous learning will be increased to meet the needs of working life. Student admissions and internal transfers within higher education institutions will also be made easier.
- Status
- Passed
- Submitted
- 27 Sep 2018
- Latest event
- 20 Dec 2018
- Votes
- 5
- Speeches
- 21
- Confirmed
- 28 Dec 2018
- Statute
- 1367/2018
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The Universities Act and the Universities of Applied Sciences Act will be amended so that modules of degree programmes can be offered as continuing education, and commissioned education will also be opened to EU and EEA citizens when funded by an employer or another commissioner. The work experience requirement for a master's degree at a university of applied sciences will be shortened from three years to two years, separate admissions and internal transfers within institutions will be made more flexible, completion times for international master's degrees will be made more versatile, and project funding will be transferred to the higher education institutions' own funding system.
What it means
The amendment will improve the opportunities of working people to update their skills and speed up applying for a master's degree at a university of applied sciences. Changing fields will become easier for higher education students, freeing up places in the joint application system for young people applying for their first study place. The acts will enter into force on 1 January 2019, the reforms to student admissions on 1 January 2020 (for student admissions in autumn 2020), and the flexibility regarding completion times for international degrees on 1 August 2020.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
2. lakiehdotus, 28 a §, mietintö / Sami Savio
Yes won by 164–16.
Only the Finns Party against. 19 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 28 Dec 2018.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
21 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate addressed strengthening continuous learning opportunities in higher education institutions, expanding commissioned education, and making student admissions more flexible. The objectives of the proposal were widely supported, but speeches by the opposition raised concerns about the adequacy of higher education funding and equality in student admissions. The proposal was approved without fundamental confrontation.
- Will the resources of higher education institutions be sufficient to handle the new continuous learning duties without separate additional funding?
- Will the expansion of commissioned education undermine degree-awarding basic education?
- Will equality of applicants be maintained in separate student admissions?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party (NCP) considered the reform essential to respond to the rapid transformation of working life and the skills shortage. The group took the view that expanding commissioned education and making admissions more flexible would increase opportunities for higher education institutions and strengthen Finnish skills.
”Haluamme vahvistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia suomalaisissa korkeakouluissa. Tarve koulutukselle ja uuden oppimiselle läpi työuran tulee vain kasvamaan.”
— Sanni Grahn-Laasonen - Centre PartyIn favour
The Centre Party (Cen) supported the proposal as a means of raising the national level of education and supporting the availability of skilled labour. However, members of the group drew attention to the funding position of universities of applied sciences and the need to adequately secure research financially in the future.
”Hallituksen esitystä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi on helppo kannattaa. Esitys on osa tällä vaalikaudella käyntiin laitettua korkeakoulujen visiotyön toimeenpanoa.”
— Hanna-Leena Mattila - Finns PartyIn favour with reservations
The Finns Party (Finns) supported the goals and flexibility of the proposal but considered the regulation on separate admissions deficient. In its statement, the group called for measures to safeguard the equal treatment of applicants and merit-based selection.
”Perussuomalaiset kannattavat tämän lakiesityksen useimpia tavoitteita, sillä katsomme, että niillä vastataan ainakin osittain nykyajan haasteisiin sekä opiskelun että työelämän jatkuvasti muuttuessa.”
— Sami Savio - Social DemocratsIn favour with reservations
The Social Democrats (SDP) considered facilitating continuous learning and student mobility to be welcome reforms. However, the lack of additional resources and ensuring that commissioned education would not jeopardise tuition-free degree education were concerns.
”Pidän itse tärkeänä, että kun tilauskoulutusta lisätään, se ei saa olla pois normaalista tutkintokoulutuksesta, ja sen takia myöskin rahoitusta pitää lisätä ja turvata.”
— Jukka Gustafsson - GreensIn favour with reservations
The Greens considered the objectives of the proposal good but expressed strong concern over how higher education institutions would manage the new duties without additional funding. In addition, the group called for transparency in student admissions.
”Mutta pidän kyllä hyvin perusteltuna yliopistojen ja korkeakoulujen huolta siitä, että kun annetaan lisää tehtäviä, esimerkiksi elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, mutta ei anneta lisää rahaa”
— Outi Alanko-Kahiluoto - Left AllianceIn favour with reservations
The Left Alliance (Left) supported raising skill levels but strongly criticised imposing new tasks on higher education institutions without strengthening core funding. The group also expressed concern about the commercialisation of education through commissioned education.
”On kestämätöntä lisätä tehtäviä ja nostaa määrällisiä tavoitteita, jos ei ole valmiutta osoittaa niiden tehtävien hoitamiseksi riittävästi resursseja.”
— Li Andersson
This digest was generated by AI from 21 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 27 Sep 2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 3 Oct 2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30 Nov 2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 12 Dec 2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18 Dec 2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 20 Dec 2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki yliopistolain muuttamisestaHyväksytty · 1367/2018 · 28 Dec 2018
- 2Laki ammattikorkeakoululain muuttamisestaHyväksytty · 1368/2018 · 28 Dec 2018
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki yliopistolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, 9 §, 36 §, 36 a §, 40 §:n 2 momentti, 46 §:n 2 momentti ja 49 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 2 momentti laissa 940/2017, 7 §:n 1 momentti laissa 1172/2014, 9 § laissa 1600/2015, 36 § ja 36 a § laissa 256/2015, 40 §:n 2 momentti laissa 315/2011, 46 §:n 2 momentti laissa 1349/2010 ja 49 §:n 3 momentti laissa 954/2011, sekä lisätään lakiin uusi 92 b § seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6) Turun yliopisto;
7) Vaasan yliopisto;
8) Åbo Akademi;
9) Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT;
10) Svenska handelshögskolan;
11) Taideyliopisto;
12) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
13) Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö.
2 §Tehtävät
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
7 §Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne
Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta.
9 §Tilauskoulutus
Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a, 37 b, 43 a—43 d, 45, 45 a, 45 b, 82, 83, 83 a, 84, 84 a, 85 ja 86 §:ää. Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopisto ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää 36 §:n mukaisen opiskelijavalinnan.
Yliopiston on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Tilaaja ei voi kuitenkaan periä maksuja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisilta eikä niiltä, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Tilaaja ei voi periä maksuja myöskään niiltä, joilla on ulkomaalaislain (301/2004) nojalla myönnetty Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
36 §Opiskelijavalinta
Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista, jatkotutkintoa tai erikoistumiskoulutusta.
Yliopisto ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen. Siirto-opiskelijat yliopiston sisällä voidaan valita erikseen muista siirto-opiskelijoista.
Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.
36 a §Yhteishaku ja erillisvalinnat
Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta valintaa jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa ( HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058" \o "Ajantasainen säädös" 884/2017) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Yliopisto voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:
1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
4) siirto-opiskelijoita;
5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella;
6) opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoille.
Yliopisto voi järjestää erillisvalinnan joustavana valintana siten, että opiskelijaksi ottamista koskeva päätös tehdään hakemuskohtaisesti ja valinta päättyy, kun hakukohteeseen on valittu riittävä määrä opiskelijoita.
40 §Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat
Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:
1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta;
2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi ja puoli lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja
5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta; kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään tutkintoon johtavassa koulutuksessa yliopisto voi kuitenkin päättää tavoitteelliseksi suorittamisajaksi kahden lukuvuoden sijasta yksi tai puolitoista lukuvuotta.
46 §Ylioppilaskunta
Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitettuihin yliopiston toimielimiin; sekä
2) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326" \o "Ajantasainen säädös" (1326/2010) 17 §:ssä ja sairausvakuutuslain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20041224" \o "Linkki SMUR-kortille" (1224/2004) 13 luvun 11—14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
49 §Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös myöntää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta yliopiston tuloksellisen toiminnan perusteella sekä muuta harkinnanvaraista rahoitusta.
92 b §Viittaukset Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon
Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, tarkoittaa 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUTia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 36 § ja 36 a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Lain 40 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020 ja sitä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen.
2.Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 13 §, 14 §:n 2 momentti, 25 §:n 3 momentti, 28 §, 28 a §, 41 §:n 1 momentti ja 43 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 10 §:n 1 momentti laissa 1173/2014, 13 § laissa 1601/2015, 14 §:n 2 momentti laissa 325/2015 sekä 28 § ja 28 a § laissa 257/2015, seuraavasti:
4 §Tehtävät
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
10 §Ammattikorkeakoulussa annettava opetus
Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
13 §Tilauskoulutus
Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan sovelletaan tämän lain 25—27, 33—40 ja 57—61 §:ää. Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulu ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää 28 §:n mukaisen opiskelijavalinnan.
Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Tilaaja ei voi kuitenkaan periä maksuja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisilta eikä niiltä, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Tilaaja ei voi periä maksuja myöskään niiltä, joilla on ulkomaalaislain (301/2004) nojalla myönnetty Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
14 §Opetussuunnitelmat ja opintojen tavoitteelliset suorittamisajat
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja. Erityisestä syystä tutkinto voi olla tätä pidempi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista lukuvuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin päättää, että kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata kahden lukuvuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (tavoitteellinen suorittamisaika).
25 §Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, tai se, jolla ammattikorkeakoulu katsoo muutoin olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla sekä musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen saatu työkokemus asianomaiselta alalta.
28 §Opiskelijavalinta
Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.
Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijat ammattikorkeakoulun sisällä voidaan valita erikseen muista siirto-opiskelijoista.
Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.
28 a §Yhteishaku ja erillisvalinnat
Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaussa käytetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa ( HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058" \o "Ajantasainen säädös" 884/2017) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:
1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
4) siirto-opiskelijoita;
5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella;
6) opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoille.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää erillisvalinnan joustavana valintana siten, että opiskelijaksi ottamista koskeva päätös tehdään hakemuskohtaisesti ja valinta päättyy, kun hakukohteeseen on valittu riittävä määrä opiskelijoita.
41 §Opiskelijakunta
Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin; sekä
2) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326" \o "Ajantasainen säädös" (1326/2010) 17 §:ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon ja sairausvakuutuslain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20041224" \o "Linkki SMUR-kortille" (1224/2004) 13 luvun 11—14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
43 §Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta ammattikorkeakoulun tuloksellisen toiminnan perusteella sekä muuta harkinnanvaraista rahoitusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 25 §:n 3 momentti, 28 § ja 28 a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Lain 14 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020 ja sitä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.