Reforming civil explosives conformity rules

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden vaatimustenmukaisuus ja vapaa liikkuvuus. Lailla pannaan täytäntöön siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla ja valvontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/28/EU, jäljempänä siviiliräjähdedirektiivi , säädetyt räjähteiden vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset sekä siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän perustamisesta neuvoston direktiivin 93/15/ETY nojalla annetuissa komission direktiiveissä 2008/43/EY ja 2012/4/EU säädetyt vaatimukset.

Tätä lakia sovelletaan siviilikäyttöön tarkoitettuihin räjähteisiin, jotka kuuluvat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien suositusten 1 luokkaan.

Tätä lakia ei sovelleta:

1) räjähteisiin, jotka on tarkoitettu puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, pelastuslaitoksen tai poliisin käyttöön;

2) pyroteknisiin tuotteisiin, joita koskee pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annettu laki (180/2015);

3) ampumatarvikkeisiin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin pyroteknisten tuotteiden ja ampumatarvikkeiden määrittämisestä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) räjähteellä ainetta tai esinettä, jota pidetään räjähteenä Yhdistyneiden kansakuntien vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa suosituksissa ja jotka mainitaan näiden suositusten 1 luokassa;

2) ampumatarvikkeilla kannettavissa ampuma-aseissa, muissa tuliaseissa ja tykistöaseissa käytettäviä ajopanoksen sisältäviä tai ilman sitä olevia ammuksia sekä paukkupanoksia;

3) asettamisella saataville markkinoilla räjähteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta;

4) markkinoille saattamisella räjähteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

5) valmistajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa räjähdettä ja markkinoi kyseistä räjähdettä omalla nimellään tai tavaramerkillään varustettuna tai käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa;

6) valtuutetulla edustajalla unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

7) maahantuojalla unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun räjähteen unionin markkinoille;

8) jakelijalla muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa räjähteen saataville markkinoilla;

9) talouden toimijalla valmistajia, valtuutettuja edustajia, maahantuojia ja jakelijoita sekä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka osallistuvat räjähteiden varastointiin, käyttöön, siirtoon, tuontiin, vientiin tai kauppaan;

10) teknisellä eritelmällä asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka räjähteen on täytettävä;

11) yhdenmukaistetulla standardilla eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu Euroopan komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi;

12) vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla prosessia, jossa selvitetään, ovatko räjähteeseen liittyvät tässä laissa säädetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyneet;

13) vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella elintä, joka suorittaa kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastusta sekä muita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia;

14) ilmoitetulla laitoksella Euroopan unionin jäsenvaltion nimeämää ja Euroopan komissiolle ilmoitettua laitosta, jolla on oikeus tehdä vaatimustenmukaisuuden arviointeja;

15) palautusmenettelyllä kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut räjähteet takaisin;

16) markkinoilta poistamisella kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan räjähteen asettaminen saataville markkinoilla;

17) unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja;

18) CE-merkinnällä merkintää, jolla valmistaja osoittaa räjähteen olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukainen.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoinnille, markkinavalvonnalle ja kolmannesta maasta tuotavien tuotteiden ulkorajavalvonnalle sekä tuotteiden CE-merkinnälle asetettavista vähimmäisvaatimuksista säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008, jäljempänä NLF-asetus .

Markkinavalvonnasta, NLF-asetuksen 27—29 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja muutoksenhausta säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (xxx/2016).

Ilmoitetuille laitoksille asetetuista vaatimuksista, ilmoitettujen laitosten valvonnasta ja muutoksenhausta säädetään eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetussa laissa (xxx/2016).

Pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta säädetään pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetussa laissa (180/2015).

Ampumatarvikkeiden siirrosta säädetään ampuma-aselaissa (1/1998).

Räjähteiden valmistuksesta, varastoinnista, säilytyksestä, maahantuonnista, siirrosta, luovutuksesta, käytöstä ja hävittämisestä säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005).

Työturvallisuutta koskevista vaatimuksista säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002).

Räjähteen markkinoille saattaminen edellyttää, että räjähde täyttää seuraavat vaatimukset (olennaiset turvallisuusvaatimukset ):

1) räjähde on suunniteltava, valmistettava ja toimitettava siten, että sen aiheuttama vaara ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle ja omaisuudelle on mahdollisimman vähäinen normaaleissa ja ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa;

2) räjähteen tulee olla tarkoitukseensa sopiva, ja sen on toimittava oikealla tavalla, kun sitä käytetään aiottuun tarkoitukseen;

3) räjähde on suunniteltava ja valmistettava siten, että se voidaan hävittää asianmukaisesti siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset;

4) räjähde tulee varustaa turvallisen käytön edellyttämillä merkinnöillä ja sen mukana on oltava turvallista käyttöä koskevat ohjeet ja tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin olennaisista turvallisuusvaatimuksista.

Räjähteen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos se on sitä koskevien yhdenmukaistettujen standardien mukainen.

Räjähde voi täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistettujen standardien mukainen, jos sen vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa luotettavasti.

Valmistajan on ennen räjähteen markkinoille saattamista tai käyttämistä sitä omiin tarkoituksiinsa varmistettava, että se on suunniteltu ja valmistettu olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Valmistajan on lisäksi:

1) huolehdittava siitä, että räjähteen vaatimustenmukaisuus arvioidaan noudattaen soveltuvaa arviointimenettelyä ja käyttäen arvioinnissa ilmoitettua laitosta;

2) laadittava räjähteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tekniset asiakirjat;

3) laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä räjähteeseen CE-merkintä 10 §:n mukaisesti, kun räjähteen vaatimustenmukaisuus on osoitettu;

4) säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun räjähde on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön;

5) varmistettava, että räjähteisiin on kiinnitetty yksilöllinen tunniste 11 §:ssä tarkoitetun räjähteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, teknisistä asiakirjoista sekä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.

Valmistajan on huolehdittava siitä, että sarjatuotannossa valmistettu räjähde on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen. Valmistajan on otettava huomioon muutokset räjähteen suunnittelussa tai ominaisuuksissa sekä muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joiden vaatimukset räjähteen ilmoitetaan täyttävän.

CE-merkintä on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos CE-merkintää ei räjähteen luonteen vuoksi ole mahdollista tai perusteltua kiinnittää räjähteeseen, se on kiinnitettävä räjähteen pakkaukseen ja mukana oleviin asiakirjoihin.

Jos ilmoitettu laitos on mukana tuotannon tarkastusvaiheessa, CE-merkinnän jälkeen on merkittävä ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron kiinnittää laitos itse tai sen ohjeiden mukaisesti valmistaja tai valmistajan valtuutettu edustaja.

CE-merkintään ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumeroon voidaan liittää muuta tietoa, joka liittyy erityisriskiin tai -käyttöön.

Jos räjähteet valmistetaan omaan käyttöön, räjähteet kuljetetaan ja toimitetaan pakkaamattomina tai siirrettävässä valmistuslaitteistossa purettavaksi suoraan niiden räjäytysreikään tai räjähteet valmistetaan räjäytystyömaalla ja panostetaan suoraan valmistuksen jälkeen, CE-merkintä on kiinnitettävä mukana oleviin asiakirjoihin.

CE-merkintää koskevista yleisistä periaatteista säädetään NLF-asetuksen 30 artiklassa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin CE-merkintään ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumeroon liitettävistä muista kuin tässä pykälässä tarkoitetuista merkinnöistä ja tiedoista.

Talouden toimijoiden on noudatettava räjähteiden yksilöllistä tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevaa järjestelmää, jossa otetaan huomioon räjähteiden koko, muoto tai tyyppi.

Järjestelmässä on huolehdittava sellaisten tietojen keräämisestä ja säilyttämisestä, jotka mahdollistavat räjähteen yksilöllisen tunnistamisen ja jäljitettävyyden, sekä räjähteen tai sen pakkauksen varustamisesta yksilöllisellä tunnisteella, jonka avulla nämä tiedot voidaan saada käyttöön.

Talouden toimijoiden on tarkastettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot säännöllisin väliajoin ja suojattava ne vahingossa tapahtuvalta vahingoittumiselta tai ilkivaltaisesti tehdyltä vahingoittamiselta ja hävittämiseltä. Nämä tiedot on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä, kun toiminto on tapahtunut, tai jos räjähteet on käytetty tai hävitetty, kymmenen vuoden ajan niiden käytön tai hävittämisen jälkeen. Tiedot on luovutettava viipymättä toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta räjähteisiin, jotka kuljetetaan ja toimitetaan pakkaamattomina tai pumppausajoneuvoissa purettavaksi suoraan niiden räjäytysreikään, eikä räjähteisiin, jotka valmistetaan räjäytystyömaalla ja panostetaan suoraan valmistuksen jälkeen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin räjähteiden yksilöllisen tunnistamisen ja jäljitettävyyden käytännön toteutuksesta sekä tässä yhteydessä kerättävistä tiedoista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös niistä räjähteistä, joihin ei ole tarpeen soveltaa räjähteen tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevia säännöksiä sen vuoksi, että räjähteeseen liittyvä vaara on vähäinen.

Valmistajan on varmistettava, että markkinoille saatetussa räjähteessä on tässä laissa vaaditut merkinnät ja räjähteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot.

Räjähteen merkintöjen, turvallisuustietojen ja ohjeiden sekä räjähteen mukana toimitettavien asiakirjojen tulee olla suomen ja ruotsin kielellä.

Jollei räjähteeseen ole 11 §:n 4 momentin nojalla tarpeen soveltaa mainitussa pykälässä säädettyjä räjähteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevia vaatimuksia valmistajan on varmistettava, että markkinoille saatettuun räjähteeseen on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka avulla se voidaan tunnistaa. Jos merkintää ei räjähteen koon tai luonteen vuoksi voida kiinnittää räjähteeseen, se on kiinnitettävä räjähteen pakkaukseen tai mukana oleviin asiakirjoihin.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun räjähteen valmistajan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa tuotteessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, räjähteen pakkauksessa tai sen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan saa yhteyden.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin räjähteen merkinnöille, ohjeille ja turvallisuustiedoille asetettavista vaatimuksista.

Valtuutetun edustajan tehtäväksi ei saa antaa edellä 8 §:n 1 momentissa säädettyä velvollisuutta eikä 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua teknisten asiakirjojen laatimisvelvollisuutta.

Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon on ainakin oikeutettava valtuutettu edustaja pitämään 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat ja 3 kohdassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tämän lain noudattamisen valvonnasta vastaavan viranomaisen saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun räjähde on saatettu markkinoille.

Valtuutetun edustajan velvollisuudesta luovuttaa tietoja ja tehdä yhteistyötä säädetään 18 §:ssä.

Maahantuoja saa saattaa markkinoille ainoastaan olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttäviä räjähteitä.

Maahantuojan on ennen räjähteen markkinoille saattamista varmistettava, että:

1) valmistaja on suorittanut 8 §:ssä tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arvioinnin;

2) valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat;

3) räjähteeseen on kiinnitetty CE-merkintä;

4) räjähteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus;

5) räjähteessä on vaaditut merkinnät ja tiedot;

6) räjähteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi ja ruotsiksi.

Jos maahantuojalla on syytä epäillä, että räjähde ei täytä olennaisia turvallisuusvaatimuksia, maahantuoja ei saa saattaa räjähdettä markkinoille ennen kuin se täyttää mainitut vaatimukset. Jos räjähteestä aiheutuu vaaraa, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Maahantuojan on lisäksi:

1) varmistettava, että sinä aikana, jona räjähde on maahantuojan vastuulla, räjähteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta;

2) ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta maahantuojan tavoittaa; tiedot on oltava räjähteessä tai, mikäli se ei ole mahdollista, räjähteen pakkauksessa tai sen mukana seuraavassa asiakirjassa;

3) pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös valvontaviranomaisen saatavilla kymmenen vuoden ajan siitä, kun räjähde on saatettu markkinoille ja varmistettava, että tekniset asiakirjat ovat viranomaisten saatavilla.

Jakelijan on ennen räjähteen asettamista saataville markkinoilla tarkistettava, että:

1) räjähteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus;

2) räjähteessä on vaaditut merkinnät ja tiedot;

3) räjähteen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi ja ruotsiksi.

Jos jakelijalla on syytä epäillä, että räjähde ei täytä olennaisia turvallisuusvaatimuksia, jakelija ei saa asettaa räjähdettä saataville markkinoilla ennen kuin se täyttää mainitut vaatimukset. Jos räjähteestä aiheutuu vaaraa, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Jakelijan on varmistettava, että sinä aikana, jona räjähde on jakelijan vastuulla, räjähteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta.

Maahantuojalla ja jakelijalla on samat velvollisuudet kuin valmistajalla, jos ne saattavat räjähteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttavat markkinoille jo saatettua räjähdettä tavalla, joka voi vaikuttaa tämän lain vaatimusten täyttymiseen.

Jos valmistajalla tai maahantuojalla on syytä epäillä, että sen markkinoille saattama räjähde ei täytä tämän lain vaatimuksia, valmistajan tai maahantuojan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin räjähteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Myös jakelijan tulee tarvittaessa ryhtyä mainittuihin toimenpiteisiin.

Edellä 1 momentissa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen talouden toimijan on välittömästi ilmoitettava asiasta Euroopan unionin niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa räjähde on asetettu saataville markkinoilla, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista toimenpiteistä.

Talouden toimijan on pyynnöstä luovutettava valvontaviranomaiselle tämän lain noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä sekä muutoinkin tehtävä valvontaviranomaisen kanssa yhteistyötä räjähteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Talouden toimijan on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaisille tunnistetiedot:

1) kaikista talouden toimijoista, jotka ovat toimittaneet sille räjähteen;

2) kaikista talouden toimijoista, joille se on toimittanut räjähteen.

Talouden toimijan on voitava esittää 2 momentissa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun sille on toimitettu räjähde ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun se on toimittanut räjähteen edelleen.

Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle EU-tyyppitarkastustodistus, jos räjähde täyttää tämän lain vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on säilytettävä jäljennökset 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista ja niiden lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, kyseisen todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin EU-tyyppitarkastustodistuksesta ja sen sisällöstä.

Jos ilmoitettu laitos havaitsee, että räjähde ei täytä sitä koskevia olennaisia turvallisuusvaatimuksia, sen on vaadittava valmistajaa korjaamaan puute, eikä se saa antaa valmistajalle todistusta vaatimustenmukaisuudesta.

Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen, ettei räjähde enää ole vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa korjaamaan puute ja tarvittaessa peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi.

Jos valmistaja ei korjaa tai sen toimenpiteillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi tai myönnettävä se rajoitettuna.

Ilmoitetun laitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Ilmoitetun laitoksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valvontaviranomaisen oikeudesta tehdä tarkastuksia säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa.

Tarkastus voidaan ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin vain, jos tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 44 luvun 11 §:ssä tarkoitettu rikos.

Rangaistus räjähderikoksesta säädetään rikoslain 44 luvun 11 §:ssä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo

1) 8 §:n 1 momentissa tai 6 §:n 6 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta varmistaa räjähteen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisuus,

2) 8 §:n 2 momentin 1 kohdassa tai 8 §:n 3 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta huolehtia räjähteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista noudattaen soveltuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä ja käyttäen ilmoitettua laitosta,

3) 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa tai 8 §:n 3 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta laatia tekniset asiakirjat,

4) 8 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai 8 §:n 3 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta laatia EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnittää räjähteeseen CE-merkintä,

5) 9 §:ssä säädettyä valmistajan velvollisuutta huolehtia siitä, että sarjatuotannossa valmistettu räjähde on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen,

6) 11 §:ssä tai sen nojalla säädettyä talouden toimijan velvollisuutta noudattaa räjähteiden yksilöllistä tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevaa järjestelmää,

7) 12 §:ssä tai sen nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta varmistaa, että markkinoille saatetussa räjähteessä on vaaditut merkinnät ja räjähteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot,

8) 14 §:n 1 momentissa maahantuojalle säädettyä kieltoa saattaa markkinoille muita kuin olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttäviä räjähteitä,

9) 14 §:n 2 momentissa säädettyä maahantuojan velvollisuutta varmistaa, että valmistaja on suorittanut vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, räjähteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, räjähteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, räjähteessä on vaaditut merkinnät ja tiedot sekä räjähteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi ja ruotsiksi,

10) 14 §:n 3 momentissa säädettyä maahantuojan velvollisuutta ilmoittaa vaarasta valmistajalle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle,

11) 15 §:n 1 momentissa säädettyä jakelijan velvollisuutta tarkistaa, että räjähteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, räjähteessä on vaaditut merkinnät ja tiedot sekä räjähteen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot,

12) 15 §:n 2 momentissa säädettyä jakelijan velvollisuutta ilmoittaa vaarasta valmistajalle tai maahantuojalle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle,

13) 17 §:n 1 momentissa säädettyä valmistajan ja maahantuojan velvollisuutta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin,

14) 17 §:n 2 momentissa säädettyä talouden toimijan velvollisuutta tehdä ilmoitus,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, räjähteiden vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon.

Joka rikkoo tämän lain nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta, ei voida tuomita 1 momentin nojalla rangaistukseen samasta teosta.

CE-merkintärikkomuksesta säädetään CE-merkintärikkomuksesta annetussa laissa (187/2010).

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston apuna tämän lain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Ennen tämän lain voimaantuloa markkinoille saatetut räjähteet, joiden vaatimustenmukaisuus on varmistettu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saavat olla markkinoilla tämän lain voimaan tullessa. Näihin räjähteisiin liittyvät todistukset vaatimustenmukaisuudesta jäävät edelleen voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu turvallisuustekniikan neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun.

Markkinavalvonnasta, NLF-asetuksen 27—29 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja muutoksenhausta säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (xxx/2016).

Ilmoitetuille laitoksille asetetuista vaatimuksista, ilmoitettujen laitosten valvonnasta ja muutoksenhausta säädetään eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetussa laissa (xxx/2016).

Toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava asiasta Euroopan unionin niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa pyrotekninen tuote on asetettu saataville markkinoilla, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista toimenpiteistä.

Valvontaviranomaisen oikeudesta tehdä tarkastuksia säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa.

Tarkastus voidaan ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin vain, jos tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 44 luvun 11 §:ssä tarkoitettu rikos.

Rangaistus räjähderikoksesta säädetään rikoslain 44 luvun 11 §:ssä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo

1) 8 §:n 1 momentissa tai 5 §:n 5 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta varmistaa pyroteknisen tuotteen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisuus,

2) 8 §:n 2 momentissa tai 8 §:n 5 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta suorittaa pyrotekniselle tuotteelle vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttämällä valmistajan valitsemia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä,

3) 8 §:n 3 momentissa tai 8 §:n 5 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta laatia tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä kiinnittää pyrotekniseen tuotteeseen CE-merkintä,

4) 9 §:ssä säädettyä valmistajan velvollisuutta huolehtia siitä, että sarjatuotannossa valmistettu pyrotekninen tuote on 5 §:ssä säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen,

5) 10 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 3 momentin nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta merkitä pyrotekninen tuote rekisteröintinumerolla,

6) 10 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 3 momentin nojalla säädettyä valmistajan ja maahantuojan velvollisuutta pitää kirjaa markkinoilla saataville asettamiensa pyroteknisten tuotteiden rekisteröintinumeroista,

7) 12 §:ssä tai sen nojalla säädettyä valmistajan velvollisuutta varmistaa, että markkinoille saatetussa pyroteknisessä tuotteessa on vaaditut merkinnät ja pyrotekniseen tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot,

8) 13 §:n 1 momentissa maahantuojalle säädettyä kieltoa saattaa markkinoille muita kuin vaatimukset täyttäviä pyroteknisiä tuotteita,

9) 13 §:n 2 momentissa säädettyä maahantuojan velvollisuutta varmistaa, että valmistaja on suorittanut vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, pyrotekniseen tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, pyroteknisen tuotteen mukana on vaaditut asiakirjat, pyroteknisessä tuotteessa on vaaditut merkinnät ja tiedot sekä pyrotekniseen tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi ja ruotsiksi,

10) 13 §:n 3 momentissa säädettyä maahantuojan velvollisuutta ilmoittaa vaarasta valmistajalle ja valvontaviranomaiselle,

11) 14 §:n 1 momentissa säädettyä jakelijan velvollisuutta tarkistaa, että pyroteknisessä tuotteessa on vaaditut merkinnät ja tiedot sekä tuotteen mukana on vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot,

12) 14 §:n 3 momentissa säädettyä jakelijan velvollisuutta ilmoittaa vaarasta valmistajalle tai maahantuojalle ja valvontaviranomaiselle,

13) 16 §:n 1 momentissa säädettyä valmistajan ja maahantuojan velvollisuutta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin,

14) 16 §:n 2 momentissa säädetyn toiminnanharjoittajan velvollisuutta tehdä ilmoitus,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, pyroteknisiä tuotteita koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon.

Joka rikkoo tämän lain nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta, ei voida tuomita 1 momentin nojalla rangaistukseen samasta teosta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston apuna tämän lain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

Ilmoitetun laitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.

Ilmoitetun laitoksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu turvallisuustekniikan neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun.

Selluloidin teolliseen käsittelyyn, varastointiin ja säilytykseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä, varastoinnista ja säilytyksestä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin, minkä kemikaaliluokan mukaan selluloidin teolliselle käsittelylle, varastoinnille ja säilytykselle asetettavat vaatimukset määräytyvät, selluloidin teollisen käsittelyn ja varastoinnin jaottelusta sekä selluloidin teollisen käsittelyn, varastoinnin ja säilytyksen turvallisuusvaatimuksista.

Tässä laissa tarkoitetaan:

23) yleisöllä, jota asia koskee yleisöä, johon onnettomuus vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa tai yleisöä, jonka etua asiaa koskeva päätös koskee;

24) selluloidilla ainetta, joka sisältää yli kuusikymmentä painoprosenttia nitrattua selluloosaa sekä sen lisäksi kamferia.

Sen, joka saattaa 47—49 §:ssä tarkoitetun tuotteen markkinoille, on varmistettava ja osoitettava, että tuote täyttää sitä koskevat vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa on käytettävä 100 §:ssä tarkoitettua tarkastuslaitosta, kun tuotteen ominaisuudet ja käyttötarkoitus sitä edellyttävät.

Vaarallisen kemikaalin varastointiin tarkoitettu säiliö, joka on valmistettu tai saatettu markkinoille toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valmistettu muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, tulee katsoa 49 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten mukaiseksi, jos:

1) vaatimustenmukaisuus on arvioitu 49 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten ja 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen menetelmien tai vastaavan laatu- ja turvallisuustason varmistavien vaatimusten ja menetelmien mukaisesti ja tulokset osoittavat säiliön täyttävän sille asetetut vaatimukset; sekä

2) vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on suorittanut tarkastuslaitos, jonka asianomainen Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio on hyväksynyt noudattaen 101 §:ssä säädettyjä vastaavia vaatimuksia.

Toiminnanharjoittajan on pyynnöstä luovutettava valvontaviranomaiselle tämän lain noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 47—49 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden yksityiskohtaisista turvallisuusvaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tarkastuslaitosten käyttämisestä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, tuotteiden merkinnöistä sekä tuotteiden mukana toimitettavista ohjeista ja tiedoista.

Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitetun räjähteen vaatimustenmukaisuus on arvioitava ja arvioinnin yhteydessä on varmistettava ja voitava osoittaa, että räjähde täyttää sitä koskevat vaatimukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu räjähde varustetaan räjähteen turvallisen käytön edellyttämillä merkinnöillä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja merkinnöistä.

Mitä 69 ja 71 §:ssä säädetään, ei koske puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan ja rajavartiolaitoksen käyttöön tarkoitettuja pyroteknisiä tuotteita.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston apuna tämän lain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten nojalla myönnetty lupa selluloidin käsittelyyn ja varastointiin on voimassa 31 päivään joulukuutta 2018 saakka.

Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu turvallisuustekniikan neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaisesti taikka ilman mainitussa laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta taikka lupaa tai ilmoitusta koskevassa päätöksessä asetettujen ehtojen, rajoitusten tai kieltojen vastaisesti

1) harjoittaa vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia taikka siirtää vaarallista kemikaalia tai

2) valmistaa, tuo maahan, käyttää, siirtää, saattaa markkinoille, luovuttaa, pitää hallussaan, varastoi, säilyttää tai hävittää räjähdettä,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, räjähderikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Räjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (xxx/2016) tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan, saattaa markkinoille tai muutoin luovuttaa räjähteitä tai

2) pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (180/2015) tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan, saattaa markkinoille tai muutoin luovuttaa pyroteknisiä tuotteita,

siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai siitä on vaaraa toisen omaisuudelle.

Räjähderikoksena ei pidetä 1 momentissa tarkoitettua vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaista räjähteen hallussapitoa, jos tällaisen räjähteen hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa räjähteestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.