HE 225/2016 vpPassed with amendmentsSubmitted 27 Oct 2016

Improving military and crisis management compensation

Acts on compensation for military accidents and service-related illnesses, compensation for accidents and service-related illnesses in crisis management operations and on amending section 20 of the Act on Military Crisis Management

Accident and illness cover for persons performing military service and serving in crisis management operations will be improved. The exceptional conditions of service will be taken into account better in compensation, and participants in civilian crisis management will receive the same comprehensive cover as peacekeepers.

Status
Passed with amendments
Submitted
27 Oct 2016
Latest event
21 Dec 2016
Votes
0
Speeches
16
Confirmed
29 Dec 2016
Statute
1521/2016

What is proposed

Military accident legislation will be reformed with two new acts covering domestic service and foreign crisis management operations. The criteria for compensating injuries and illnesses resulting from service will be eased, the minimum level of compensation for loss of earnings will be raised, and supplementary cover for crisis management personnel (permanent handicap, death and psychological support) will be laid down directly in law.

What it means

The change will strengthen the position of conscripts, reservists, non-military servicemen and cadets, as well as those serving in civilian and military crisis management operations and Frontex operations, in the event of injury or illness. State compensation expenditure is estimated to increase by approximately 800,000 euros per year. The acts are scheduled to enter into force on 1 January 2017.

How Parliament voted

The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

16 speeches · 11 speakers · 2 debates

Key points of the debate

The debate addressed improving accident and service-related illness cover for conscripts and those serving in crisis management operations, as well as bringing cover for participants in civilian crisis management to the same level as for military crisis management. All parliamentary groups unanimously supported the bill and considered the reform highly anticipated and necessary. Low-threshold consideration of psychological support and mental trauma alongside physical injuries received particular praise.

  • The group considered the bill very welcome and stressed that crisis management veterans will finally receive the care and compensation they deserve in both military and civilian operations.

    Tämä esitys on minulle erityisen mieluisa. Kriisinhallintaveteraanit saavat vihdoin tarvitsemansa hoidon ja avun.
    Timo Heinonen
  • Finns PartyIn favour

    The group strongly supported the act and considered it important that physical and psychological injuries sustained in dangerous and changed operational conditions are comprehensively compensated.

    Hallituksen esitys nykyisen sotilastapaturmalain korvaamisesta kahdella eri lailla on erittäin tervetullut ja tarpeellinen.
    Lea Mäkipää
  • Centre PartyIn favour

    The group supported the proposal as an important reform and also hoped that compensation protection for those injured in domestic conscript service would be expanded in a corresponding manner.

    On hyvä, että tämä esitys on viimein saatu tänne eduskuntaan.
    Esko Kiviranta
  • The group gave its full support to the bill and particularly praised the fact that psychological injuries and trauma will be placed on an equal footing with physical injuries in compensation and care.

    Erityisen hyvää laissa on psyykkisten vammojen nostaminen fyysisten vammojen rinnalle ja se, että kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen.
    Satu Taavitsainen
  • GreensIn favour

    The group supported the proposal, highlighting the state's moral responsibility to care for personnel deployed on international missions and for their rehabilitation.

    On helppo yhtyä niihin kiitoksiin, mitä tässä on esitetty siitä, että tämä laki nyt vihdoin valmistuu.
    Krista Mikkonen

This digest was generated by AI from 16 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 225/2016 vp sisältyvien 1.-3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 27 Oct 2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 8 Nov 2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 8 Dec 2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 9 Dec 2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 12 Dec 2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 20 Dec 2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal3

  • 1Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisestaHyväksytty muutettuna · 1521/2016 · 29 Dec 2016
  • 2Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässäHyväksytty muutettuna · 1522/2016 · 29 Dec 2016
  • 3Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1523/2016 · 29 Dec 2016

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku – Soveltamisala

1 §Henkilöllinen soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan henkilöön, joka:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta;

2) suorittaa siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta;

3) suorittaa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta;

4) on puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa eikä ole sotilasvirassa;

5) on rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa;

6) osallistuu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin.

Palveluksella tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainittuun toimintaan osallistumista.

2 luku – Korvattavat vahinkotapahtumat

2 §Korvattavat vahinkotapahtumat

Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan sotilastapaturma ja palvelussairaus siten kuin jäljempänä säädetään.

3 §Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi

Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, palveluksen aikaiset erityisolosuhteet sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.

4 §Tapaturma

Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vamman tai sairauden.

5 §Sotilastapaturma

Sotilastapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on aiheutunut 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle:

1) palvelusta suoritettaessa tai sen edellyttämillä tai siihen välittömästi liittyvillä matkoilla;

2) sotilasoppilaitoksen tai Raja- ja merivartiokoulun valintakokeessa taikka niiden edellyttämillä tai niihin välittömästi liittyvillä matkoilla;

3) asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain mukaan palvelusajaksi laskettavalla vapaa-ajalla, isyysvapaalla tai lomalla.

6 §Sotilastapaturman aiheuttama vian, vamman tai sairauden paheneminen

Sotilastapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden paheneminen siltä osin kuin se vastaa sotilastapaturman syyosuutta. Syyosuutta arvioitaessa otetaan huomioon sotilastapaturman sattumismekanismi, vammaenergian voimakkuus ja sotilastapaturman ajallinen yhteys pahenemiseen sekä aikaisemmasta viasta, vammasta, sairaudesta ja kudosvauriosta johtuva myötävaikutus.

Korvausta pahenemisesta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan sotilastapaturman sattumisesta tai palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi.

7 §Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus

Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus korvataan 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa aiheutuneena vain, jos teon pääasiallisena syynä on ollut palvelukseen osallistuminen.

8 §Henkinen järkytysreaktio sotilastapaturman seurauksena

Sotilastapaturman seurauksena aiheutuneena henkisenä järkytysreaktiona korvataan:

1) akuutti stressireaktio, joka seuraa sellaisesta poikkeuksellista fyysistä tai psyykkistä henkistä rasitusta aiheuttavasta tapahtumasta, johon liittyy vakava turvallisuuden tai fyysisen koskemattomuuden menetys tai menettämisen uhka;

2) traumaperäinen stressihäiriö, joka seuraa sellaisesta rasittavasta, poikkeuksellisen uhkaavasta tai tuhoisasta tapahtumasta, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta melkein kenessä tahansa; ja

3) tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos, joka seuraa pitkäaikaisena tai pysyvänä reaktiona äärimmäisen voimakasta henkistä rasitusta synnyttävään tapahtumaan.

Traumaperäisen stressihäiriön ja tuhoisaa kokemusta seuraavan persoonallisuuden muutoksen korvaaminen edellyttää, että vahingoittunut on ollut välittömästi osallisena 1 momentissa tarkoitetussa tapahtumassa ja että vahingoittuneella on todettu traumaperäiseen stressihäiriöön sopiva oireisto kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta tai palveluksen päättymisestä.

9 §Palvelussairaus

Palvelussairaudella tarkoitetaan 1 §:ssä mainitulle henkilölle palveluksessa aiheutunutta:

1) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 26—29 §:n mukaista ammattitautia;

2) työtapaturma- ja ammattitautilain 18 §:ssä mainittua vammaa tai sairautta;

3) lihaksen tai jänteen äkillistä kipeytymistä, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa yksittäistä kuormittavaa liikettä suoritettaessa;

4) muuta vammaa tai sairautta, joka on todennäköisesti palveluksen aiheuttama;

5) muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden pahenemista, joka johtuu todennäköisesti palveluksesta.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta lihaksen tai jänteen kipeytymisestä maksetaan korvausta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta sairauden tai vamman pahenemisesta maksetaan korvausta enintään kuuden kuukauden ajan palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi.

3 luku – Etuudet

10 §Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet

Vahinkotapahtuman johdosta maksetaan korvausta noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain III osassa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

11 §Vuosityöansion vähimmäismäärä

Tapaturmaeläkkeen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävän vuosityöansion vähimmäismäärä on työtapaturma- ja ammattitautilain 79 §:ssä tarkoitettu vähimmäisvuosityöansio kolmella kerrottuna.

12 §Korvauksen suorittaminen

Tämän lain mukainen korvaus suoritetaan vahingoittuneelle ja sairastuneelle palveluksen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jollei ole erityistä syytä korvata sairaanhoitokuluja myös palveluksen aikana.

Haittarahaa voidaan maksaa, kun haitta on työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n 2 momentin mukaisesti katsottava pysyväksi.

13 §Suhde muun lain mukaiseen korvaukseen

Tämän lain nojalla myönnettäviin etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Tällöin ei kuitenkaan sovelleta, mitä liikennevakuutuslain (279/1959) 6 §:n 4 momentissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauksen huomioon ottamisesta korvattaessa henkilövahinkoa liikennevakuutuksesta.

4 luku – Toimeenpano ja muutoksenhaku

14 §Toimivaltainen vakuutuslaitos

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori.

15 §Vahinkotapahtumasta ilmoittaminen

Vahingoittuneen on ilmoitettava hänelle sattuneesta vahinkotapahtumasta viivytyksettä esimiehelleen.

Palveluspaikan edustajan tulee ilmoittaa vahinkotapahtumasta Valtionkonttorille viivytyksettä ennen palveluksen päättymistä, jos vahinkotapahtuma todennäköisesti aiheuttaa sairaanhoidon tai kuntoutuksen tarvetta, pysyvää haittaa taikka työkyvyn heikentymää palveluksen päätyttyä.

16 §Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen

Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta. Lisäksi sovelletaan mitä mainitun lain IX osassa säädetään tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta.

17 §Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä

Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain VIII osassa säädetään muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä, päätöksen poistamisesta ja takaisinperinnästä, sovelletaan myös tämän lain mukaiseen asiaan.

5 luku – Voimaantulo

18 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan sotilastapaturmalaki (1211/1990). Jos muualla lainsäädännössä viitataan sotilastapaturmalakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

2.Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku – Soveltamisala

1 §Henkilöllinen soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) nojalla tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) nojalla palvelussuhteessa olevaan;

2) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa koulutuksessa tai harjoituksissa taikka siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevaan;

3) rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaan sotilasviranhaltijaan, joka osallistuu Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan kansallisena asiantuntijana, Euroopan rajavartioryhmän jäsenenä tai muutoin mainitun viraston käyttöön lähetettynä rajavartijana.

Palveluksella tarkoitetaan tässä laissa 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittujen lakien mukaiseen kriisinhallintaan, koulutukseen ja harjoituksiin osallistumista sekä 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistumista.

2 luku – Korvattavat vahinkotapahtumat

2 §Korvattavat vahinkotapahtumat

Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan tapaturma ja palvelussairaus siten kuin jäljempänä säädetään.

3 §Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi

Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, palveluksen aikaiset erityisolosuhteet sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.

4 §Tapaturma

Tapaturma on tämän lain nojalla korvattava, kun se on sattunut palveluksessa.

Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vamman tai sairauden.

5 §Tapaturman aiheuttama vian, vamman tai sairauden paheneminen

Tapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden paheneminen siltä osin kuin se vastaa tapaturman syyosuutta. Syyosuutta arvioitaessa otetaan huomioon tapaturman sattumismekanismi, vammaenergian voimakkuus ja tapaturman ajallinen yhteys pahenemiseen sekä aikaisemmasta viasta, vammasta, sairaudesta ja kudosvauriosta johtuva myötävaikutus.

Korvausta pahenemisesta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan tapaturman sattumisesta tai palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi.

6 §Palvelussairaus

Palvelussairaudella tarkoitetaan palveluksessa aiheutunutta:

1) työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 26—29 §:n mukaista ammattitautia;

2) työtapaturma- ja ammattitautilain 18 §:ssä tarkoitettua vammaa tai sairautta;

3) lihaksen tai jänteen äkillistä kipeytymistä, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa yksittäistä kuormittavaa liikettä suoritettaessa;

4) muuta vammaa tai sairautta, joka on todennäköisesti palveluksen aiheuttama;

5) muun kuin tämän lain nojalla korvattavan vian, vamman tai sairauden pahenemista, joka johtuu todennäköisesti palveluksesta.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta lihaksen tai jänteen kipeytymisestä maksetaan korvausta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta sairauden tai vamman pahenemisesta maksetaan korvausta enintään kuuden kuukauden ajan palveluksen päättymisestä, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti vamman tai sairauden hoitoon liittyvien syiden vuoksi.

7 §Henkinen järkytysreaktio

Tapaturman seurauksena tai 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisena palvelussairautena korvataan henkinen järkytysreaktio, jolla tarkoitetaan:

1) akuuttia stressireaktiota, joka seuraa sellaisesta poikkeuksellista fyysistä tai psyykkistä henkistä rasitusta aiheuttavasta tapahtumasta, johon liittyy vakava turvallisuuden tai fyysisen koskemattomuuden menetys tai menettämisen uhka;

2) traumaperäistä stressihäiriötä, joka seuraa sellaisesta rasittavasta, poikkeuksellisen uhkaavasta tai tuhoisasta tapahtumasta, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta melkein kenessä tahansa;

3) tuhoisaa kokemusta seuraavaa persoonallisuuden muutosta, joka seuraa pitkäaikaisena tai pysyvänä reaktiona äärimmäisen voimakasta henkistä rasitusta synnyttävään tapahtumaan.

Traumaperäisen stressihäiriön ja tuhoisaa kokemusta seuraavan persoonallisuuden muutoksen korvaaminen edellyttää, että vahingoittunut on ollut välittömästi osallisena 1 momentissa tarkoitetussa tapahtumassa ja että vahingoittuneella on todettu traumaperäiseen stressihäiriöön sopiva oireisto kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta tai palveluksen päättymisestä.

3 luku – Etuudet

8 §Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet

Vahinkotapahtuman johdosta maksetaan korvausta noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain III osassa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen päiväraha maksetaan vähintään mainitun lain 58 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn suuruisena 28 päivän jälkeenkin koko päivärahaan oikeuttavalta ajalta, kuitenkin enintään siihen päivään, jona tämän lain 1 §:ssä tarkoitetun palvelussuhteen oli määrä päättyä.

Tapaturmaeläkkeen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävän vuosityöansion vähimmäismäärä on työtapaturma- ja ammattitautilain 79 §:ssä tarkoitettu vähimmäisvuosityöansio kolmella kerrottuna.

9 §Lisäkorvaus pysyvästä haitasta

Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.

Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.

10 §Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus

Edellä 1 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille.

Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään.

Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu.

11 §Psyykkinen tuki ja hoito

Palvelukseen osallistuneella on oikeus psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamien kustannusten korvaukseen kuntoutuksena. Tuen tai hoidon tarpeella tulee olla todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Psyykkisen tuen tai hoidon kustannuksia korvataan enintään yhden vuoden ajalta tuen tarpeen ilmenemisestä. Tuen tarpeen arvioinnin suorittaa Valtiokonttorin osoittama hoitopaikka.

Psyykkisen tuen ja hoidon vuoksi tehdyt matkat korvataan noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 50 §:ssä säädetään.

12 §Suhde muun lain mukaiseen korvaukseen

Tämän lain nojalla myönnettäviin etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Tällöin ei kuitenkaan sovelleta, mitä liikennevakuutuslain (279/1959) 6 §:n 4 momentissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauksen huomioon ottamisesta korvattaessa henkilövahinkoa liikennevakuutuksesta.

13 §Korvauksen suorittaminen

Tämän lain mukainen korvaus kriisinhallintaan osallistuvalle suoritetaan palveluksen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jollei ole erityistä syytä korvata sairaanhoitokuluja myös palveluksen aikana.

Haittarahaa voidaan maksaa, kun haitta on työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n 2 momentin mukaisesti katsottava pysyväksi.

4 luku – Toimeenpano ja muutoksenhaku

14 §Toimivaltainen vakuutuslaitos

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori.

15 §Vahinkotapahtumasta ilmoittaminen

Vahingoittuneen on ilmoitettava hänelle sattuneesta vahinkotapahtumasta viivytyksettä sen kansallisen yksikön edustajalle, jonka palveluksessa hän on.

Valtiotyönantajan edustajan tulee ilmoittaa vahinkotapahtumasta Valtionkonttorille viivytyksettä ennen palveluksen päättymistä, jos vahinkotapahtuma todennäköisesti aiheuttaa sairaanhoidon tai kuntoutuksen tarvetta, pysyvää haittaa taikka työkyvyn heikentymää palveluksen päätyttyä.

16 §Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen

Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta. Lisäksi sovelletaan mitä mainitun lain IX osassa säädetään tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta.

17 §Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä

Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain VIII osassa säädetään muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä, päätöksen poistamisesta ja takaisinperinnästä, sovelletaan myös tämän lain mukaiseen asiaan.

5 luku – Erinäiset säännökset ja voimaantulo

18 §Rahamäärien tarkistaminen ja pyöristäminen

Edellä 9 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 momentissa mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkaindeksillä. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi tuhanneksi euroksi.

19 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

3.Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 20 § seuraavasti:

20 §Sairaus- ja tapaturmakorvaukset

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle ja 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle tapaturmasta ja palvelussairaudesta maksettavasta korvauksesta säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa ( / ).

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta sekä laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä. Näillä laeilla uudistettaisiin voimassa oleva sotilastapaturmia koskeva lainsäädäntö. Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta korvaisi voimassa olevan sotilastapaturmalain. Lain henkilöllinen soveltamisala täsmennettäisiin. Laki koskisi maanpuolustusvelvollisuutta suorittavia varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia, sotilasvirkaan tai rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa olevia sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukaisiin vapaaehtoisiin harjoituksiin, koulutukseen ja puolustusvoimien virka-apu- ja valmiustehtävään osallistuvia henkilöitä. Lain tarkoituksena on täsmentää sotilastapaturman ja palvelussairauden määrittelyjä niin, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuva paheneminen tulisivat riittävän kattavasti korvattaviksi. Korvausedellytyksissä on tarkoitus ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotettaisiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskisi sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Voimassa oleva sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia. Siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvilla on nykyisin sama turva työtapaturmien ja ammattitautien varalle kuin valtion virkamiehillä. Uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistettäisiin, koska palvelusolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa pitkälti samanlaiset. Korvausedellytykset noudattaisivat samoja periaatteita kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Turva olisi siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Laissa huomioitaisiin ne kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka tulisi ottaa huomioon korvausharkinnassa. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytettäisiin erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan myös oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen. Vastaavat etuudet on nykyisin järjestetty sopimusperusteisesti. Muilta osin ehdotettavien lakien nojalla myönnettävät etuudet määräytyisivät pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Samoin toimeenpanossa ja muutoksenhaussa noudatettaisiin pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.