More flexible compulsory education rules
Act amending the Compulsory Education Act and certain related acts
Flexibility is introduced to completing compulsory education and related support so that a suitable educational path can be found for every young person. At the same time, foreign minors residing in the country solely for study purposes are excluded from compulsory education and free learning materials.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 21 Apr 2022
- Latest event
- 1 Jul 2022
- Votes
- 0
- Speeches
- 14
- Confirmed
- 8 Jul 2022
- Statute
- 715/2022
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The Compulsory Education Act and related education acts are clarified by allowing young people who have turned 17 to complete basic education in basic education for children, and by extending travel and accommodation allowances to school journeys taking more than 3 hours. In addition, the assignment of study places for those requiring demanding special support is accelerated, municipal rights of access to information are expanded, a learning materials supplement is created for compulsory education provided by folk high schools, and preparatory education for programmes leading to an upper secondary qualification (TUVA) can be arranged as labour market training.
What it means
The changes enter into force on 1 August 2022. Each year, approximately 400 17-year-olds who lack a basic education certificate may, at the municipality's discretion, complete their basic education in a familiar school instead of an upper secondary school for adults. Young people subject to compulsory education in archipelago areas obtain the right to accommodation and travel allowances if round-trip travel time exceeds 3 hours. Folk high schools will be paid 6.90 euros per student week for learning materials for students in compulsory education. Foreign minors who have moved to Finland from abroad solely to study will no longer be covered by compulsory education or the provision of free learning materials.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
14 speeches · 2 debates
Key points of the debate
The debate addressed clarifications to the Compulsory Education Act that increase flexibility in study paths and clarify allowances based on practical needs identified during implementation. The proposed corrections were broadly considered necessary in the chamber and were unanimously approved in the committee. However, the opposition drew attention to the funding shortfall caused in municipalities by extending compulsory education, as well as the growing support challenges in basic education.
- Is state funding sufficient to cover the actual costs incurred by municipalities from the extension of compulsory education?
- Should additional educational resources be allocated more towards early support in basic education rather than upper secondary compulsory education?
- Social DemocratsIn favour
The group viewed the legislative amendments as successful and necessary clarifications that enable choosing the most appropriate educational path for young people.
”Elikkä toimeenpanossa on tullut esille korjattavia asioita, ja niitä nyt sitten ministeri on tänne ansiokkaasti tuonut — oikein hyvä.”
— Eeva-Johanna Eloranta - Left AllianceIn favour
The group stressed that the proposal introduces important flexibilities for completing compulsory education and safeguards the continuity of special support for young people.
”Tähän esitykseen sisältyy pieniä muutoksia, jotka ovat tärkeitä oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksien turvaamiseksi eri opiskelijoiden kohderyhmien osalta.”
— Li Andersson - Swedish People's PartyIn favour
The group commended the proposal for addressing identified shortcomings and considered travel allowances for the archipelago and reviewing dormitory operations at upper secondary schools especially important.
”On tärkeää, että oppivelvollisuuslakiin liittyviä kehitystarpeita nyt tarkennetaan, ja varmaan tässä matkan varrella niitä tulee jonkin verran vielä tulevaisuudessakin.”
— Mikko Ollikainen - National Coalition PartyIn favour with reservations
The group considered the technical legislative adjustments sound, but expressed concern about the adequacy of funding for municipalities and upper secondary schools, as well as deficiencies in support within basic education.
”Mielestäni sen osoittaa se, että tänne on nyt tämä niin sanottu korjaussarja tuotu, ja hyvä niin.”
— Paula Risikko - Finns PartyIn favour with reservations
The group voiced concern over deteriorating classroom peace in schools and called for funding for preventative work by the police to eradicate school bullying.
”Mielestäni se antaisi monelle nuorelle myöskin opiskelurauhan, verrattuna siihen, että hän joutuu tuolla koulumaailmassa kovinkin kiusatuksi eikä pysty siihen opiskeluun keskittymään.”
— Veijo Niemi - Christian DemocratsIn favour with reservations
The group supported the targeted corrections, but criticised the financial burden placed on municipalities and rural upper secondary schools by the compulsory education reform.
”Sitten opettajien puolelta tulee viestiä, että kunnissa rahat eivät ole riittäneet tämän oppivelvollisuusiän nostamisen toteuttamiseen.”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 14 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu ei jatkunut. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 54/2022 vp sisältyvien 1.—7. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 21 Apr 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 26 Apr 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 17 Jun 2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 21 Jun 2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27 Jun 2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 30 Jun 2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal7
- 1Laki oppivelvollisuuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 715/2022 · 8 Jul 2022
- 2Laki perusopetuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 716/2022 · 8 Jul 2022
- 3Laki lukiolain 24 §:n muuttamisestaHyväksytty · 717/2022 · 8 Jul 2022
- 4Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 67 ja 97 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 718/2022 · 8 Jul 2022
- 5Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 719/2022 · 8 Jul 2022
- 6Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 720/2022 · 8 Jul 2022
- 7Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 721/2022 · 8 Jul 2022
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki oppivelvollisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n otsikko ja 2 momentin 5 kohta, 5 §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 15 §, 16 §:n 4 momentti, 17 §:n 3 momentti, 19 §:n 1 momentin 1 kohta, 20 §:n 2 momentti sekä 23 §:n 3 ja 4 momentti sekä lisätään lakiin uusi 15 a § ja 23 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
2 §Oppivelvollisuuden alkaminen ja päättyminen
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan tätä lakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa ja hänen maassa oleskelunsa peruste on muu kuin opiskelu.
3 §Oppivelvollisuuden suorittaminen perusopetuksessa
Oppivelvollisuuden suorittamisvelvollisuudesta perusopetuksessa säädetään perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa.
4 §Oppivelvollisuuden suorittaminen perusopetuksen suorittamisvelvollisuuden jälkeen
Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös:
5) perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetussa perusopetuksessa, mainitun lain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetussa aikuisten perusopetuksessa tai vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa 5 §:n mukaisesti.
5 §Oppivelvollisuuden suorittaminen eräissä tilanteissa
Oppivelvollinen, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää lukuvuoden päättyessä sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 17 vuotta, voi suorittaa oppivelvollisuutta osallistumalla perusopetukseen tai muuhun 4 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevissa laeissa säädetään opiskelijaksi ottamisen perusteista.
3 luku – Oppivelvollisuuden suorittamisen ohjaus- ja valvontavastuu
13 §Oppivelvollisen eronneeksi katsominen
Edellä 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koskevan päätöksen tekemistä koulutuksen järjestäjän on selvitettävä, onko oppivelvollinen aloittanut uudet mainitussa pykälässä tarkoitetut opinnot. Jos oppivelvollinen ei ole aloittanut uusia opintoja, koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava eronneeksi katsomisesta oppivelvollisen huoltajalle ja muulle lailliselle edustajalle. Edellä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus on myös silloin, jos oppivelvollisen opiskeluoikeus on peruutettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nojalla.
15 §Opiskelupaikan osoittaminen
Asuinkunnan tehtävänä on kahden kuukauden kuluttua ohjaus- ja valvontavastuun alkamisesta osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa, jos oppivelvollinen ei ole aloittanut 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa. Jos oppivelvollisella arvioidaan olevan tarve saada vaativaa erityistä tukea, hänelle tulee osoittaa opiskelupaikka sellaisen koulutuksen järjestäjän koulutuksessa, jonka järjestämisluvassa määrätään velvollisuudesta järjestää koulutusta vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoille. Opiskelupaikka voidaan osoittaa myös asuinkunnan järjestämässä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa.
Vaativaan erityiseen tukeen oikeutetulle järjestettävässä koulutuksessa oppivelvolliselle voidaan oppivelvollisen taikka hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumuksella osoittaa opiskelupaikka jo ennen 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.
Soveltuvan opiskelupaikan osoittamisessa on otettava huomioon alueen koulutustarjonta, oppivelvollisen kodin ja oppilaitoksen välinen etäisyys ja kulkuyhteydet, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarve sekä oppivelvollisen henkilökohtaiset toiveet. Opiskelupaikka tulee osoittaa oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä järjestettävässä koulutuksessa tai oppivelvollisen henkilökohtaisten toiveiden ja valmiuksien mukaisesti muulla kuin edellä tarkoitetulla kielellä järjestettävässä koulutuksessa.
Oppivelvollisuutta voi suorittaa opetukseen osallistumatta lukiolain 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuna erityisenä tutkintona tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaisesti ilman tutkintokoulutukseen osallistumista.
15 a §Menettely opiskelupaikan osoittamisessa
Oppivelvollista ja hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa sekä koulutuksen järjestäjää, jonka opiskelijaksi oppivelvollinen ollaan osoittamassa, on kuultava ennen asian ratkaisemista. Opiskelupaikan osoittamista koskeva päätös on annettava tiedoksi oppivelvolliselle ja hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen sekä koulutuksen järjestäjälle.
Koulutuksen järjestäjän, jolle on myönnetty tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämislupa taikka joka järjestää koulutusta tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutusta annetun lain 28 §:n 3 momentin nojalla, tulee ottaa opiskelijaksi sille osoitettu oppivelvollinen ja mahdollistaa opintojen aloittaminen mahdollisimman pian.
Oppivelvollisen on aloitettava opinnot hänelle osoitetussa opiskelupaikassa viipymättä. Opiskelupaikan osoittamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.
16 §Oikeus maksuttomaan koulutukseen
Maksuttomuuden pidentämisestä päättää opiskelijan hakemuksesta se koulutuksen järjestäjä, jonka opintojen aikana opiskelija hakee maksuttomuuden pidentämistä. Maksuttomuuden pidentämistä voi hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksuttomuuteen oikeuttavan ajan päättymistä.
17 §Maksuttomuuden laajuus
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta maksuttomaan koulutukseen, 1 momentissa tarkoitettujen oppimateriaalien sekä työvälineiden, ‑asujen ja -aineiden maksuttomuutta sekä 2 momentissa tarkoitettuja maksuja koskeva hallintolain (434/2003) 7 luvun mukainen hallintopäätös vain, jos opiskelija sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytää.
19 §Majoituskorvaus oppivelvolliselle
Oppivelvollinen on oikeutettu majoituskorvaukseen, jos:
1) matka oppivelvollisen kodista lähimpään sellaiseen lukioon tai monialaiseen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus saada opetusta oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä, on yli 100 kilometriä tai päivittäinen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia;
20 §Majoituskorvauksen myöntämisen erityistilanteet
Poiketen siitä, mitä 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa, oppivelvollisella on oikeus majoituskorvaukseen, jos hän ei voi terveydentilaansa tai erityisen tuen tarpeeseen liittyvistä syistä ottaa vastaan opiskelupaikkaa mainitussa kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai häntä ei ole otettu opiskelijaksi edellä tarkoitettuun oppilaitokseen, ja hän opiskelee mainitussa kohdassa säädetyllä tavalla lähimmässä hänelle soveltuvassa oppilaitoksessa. Sama koskee mainitun pykälän 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
23 §Tietojensaanti
Oppivelvollisen siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Kun oppivelvollisesta tehdään 11 §:n 4 momentissa tai 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus asuinkunnalle, koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä toimitettava asuinkunnalle 14 §:ssä säädetyn ohjaus- ja valvontavastuun toteuttamiseksi sekä opiskelupaikan osoittamiseksi välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot on annettava myös uuden koulutuksen järjestäjän tai asuinkunnan pyynnöstä.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään, rehtorilla ja oppivelvollisen opetukseen osallistuvalla opettajalla on 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot opiskelijahuoltotyöhön osallistuvilta. Oppivelvollisen asuinkunnassa oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuuta hoitavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada 14 §:ssä säädetyn ohjaus- ja valvontavastuun toteuttamiseksi sekä opiskelupaikan osoittamiseksi välttämättömät tiedot opiskelijahuoltotyöhön osallistuvilta.
Perusopetuksen järjestäjän on toimitettava uudelle koulutuksen järjestäjälle perusopetuslain 17 §:n mukainen päätös erityisestä tuesta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 67 §:n 3 momentissa ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Päätös on toimitettava myös koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos opiskelija on ennen lain voimaan tuloa aloittanut 4 §:ssä tarkoitetut opinnot ja ollut oikeutettu 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen, oikeus maksuttomaan koulutukseen säilyy näissä opinnoissa, vaikka opiskelija ei 2 §:n nojalla ole enää oppivelvollinen.
2.Laki perusopetuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perusopetuslain (628/1998) 42 §:n 1 momentin 7 kohta ja 46 §:n 8 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1216/2020, sekä lisätään lakiin uusi 46 a § seuraavasti:
42 §Oikaisuvaatimus
Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua, jollei tässä laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:
7) 46 a §:ssä tarkoitettua oppilaan tai opiskelijan eronneeksi katsomista.
46 §Aikuisten perusopetus
Lukutaitovaiheen sekä alku- ja päättövaiheen kattava oppimäärä on laajuudeltaan yhteensä enintään nelivuotinen. Päätoimisesti opiskellen opinnot tulee suorittaa kuitenkin enintään viidessä vuodessa.
46 a §Oppilaan ja opiskelijan eronneeksi katsominen
Oppilas, jonka 26 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus suorittaa perusopetusta on päättynyt, ja aikuisten perusopetusta suorittava opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiseen opetukseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Oppilas tai opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin oppilas tai opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, taikka oppilaan tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen oppilaan tai opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki lukiolain 24 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lukiolain (714/2018) 24 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1217/2020, seuraavasti:
24 §Opiskelijan eronneeksi katsominen
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen, eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
3) hän ei ole suorittanut opintojaan 23 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa tai hänelle myönnetyssä lisäajassa.
Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 67 ja 97 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 97 §, sellaisena kuin se on laissa 1218/2020, sekä lisätään 67 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
67 §Erityisestä tuesta ja poikkeamisesta päättäminen
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida opiskelijan erityisen tuen tarve opiskelijan aloittaessa opiskelun ja opintojen aikana tuen tarpeen ilmetessä. Jos oppivelvolliselle on tehty perusopetuslain (628/1998) 17 §:n mukainen päätös erityisestä tuesta, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä ja arvioitava opiskelijan erityisen tuen tarve perusopetuksen aikana tehdyn erityisen tuen päätöksen pohjalta.
97 §Opiskelijan eronneeksi katsominen
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
3) hän ei ole suorittanut työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta 11 §:ssä säädetyssä ajassa.
Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen taikka näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215/2020) 18 § ja 22 §:n 1 momentti sekä lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1117/2021, uusi 4 momentti seuraavasti:
3 §Koulutuksen järjestäjät
Tässä laissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää myös työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään työvoimakoulutuksesta.
18 §Opiskelijan eronneeksi katsominen
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua 14 §:ssä tarkoitetun suunnitelman mukaiseen opetukseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
3) hän ei ole suorittanut opintojaan 11 §:n 2 momentissa säädetyssä suoritusajassa.
Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä.
22 §Erityisestä tuesta päättäminen
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida opiskelijan erityisen tuen tarve opiskelijan aloittaessa opiskelun ja opintojen aikana tuen tarpeen ilmetessä. Jos oppivelvolliselle on tehty perusopetuslain 17 §:n mukainen päätös erityisestä tuesta, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä ja arvioitava opiskelijan erityisen tuen tarve perusopetuksen aikana tehdyn erityisen tuen päätöksen pohjalta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 9 §:n 5 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 25 i §, sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 momentti ja 25 i § laissa 1219/2020 sekä 13 §:n 3 momentti laissa 579/2015, seuraavasti:
9 §Valtionosuuden määrä
Kansanopistojen ylläpitäjälle, joka järjestää 7 a luvussa tarkoitettua koulutusta, valtionosuutta myönnetään koulutuksen järjestämiseen sata prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä opetus- ja kulttuuriministeriön 10 §:n nojalla vahvistamalle määrälle oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää oppivelvollisuuteen kuuluvaa koulutusta. Lisäksi 7 a luvussa tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen kansanopiston ylläpitäjälle myönnetään oppimateriaalilisä koulutukseen varatun valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Oppimateriaalilisän euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
13 §Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten käyttökustannuksista vähennetään oppilaitosten ylläpitäjille 14 §:n nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä sekä 9 §:n 5 momentin nojalla kustannusten laskemisvuonna myönnetyn oppimateriaalilisän euromäärä.
25 i §Opiskelijan eronneeksi katsominen
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos:
1) on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua opetukseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä;
2) hän on keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
3) hän ei ole suorittanut opintojaan 25 b §:n 2 tai 3 momentissa säädetyssä ajassa.
Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa kansanopiston ylläpitäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu kansanopiston ylläpitäjälle tai opiskelijan ilmoittamasta myöhemmästä ajankohdasta.
Kansanopiston ylläpitäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilannetta.
Oppivelvollinen katsotaan eronneeksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista kansanopiston ylläpitäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisen eronneeksi katsomisessa noudatettavista menettelyistä säädetään lisäksi oppivelvollisuuslain 13 §:ssä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 9 §:n 3 momentti, 11 c §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 3 momentti laissa 568/2019 ja 11 c §:n 2 momentti laissa 1221/2020, seuraavasti:
9 §Ammatillista koulutusta koskevat tiedot
Jos opiskelija osallistuu tutkintokoulutukseen tai muuhun tarvittavan osaamisen hankkimiseen, tallennetaan 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi tutkintokoulutuksen tai muun tarvittavan osaamisen hankkimisen tavoitteet, sisällöt, opetus ja muut osaamisen hankkimisen tavat ja ajoittuminen. Perustutkintokoulutuksessa tallennetaan lisäksi oppilaitoksessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen ja ohjauksen määrä tutkinnon osittain tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueittain.
11 c §Oppivelvollisuutta koskevat tiedot ja tietojen tallentaminen
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän sekä kunnan on tallennettava rekisteriin tieto oppivelvollisuuslain 7 §:ssä tarkoitetusta oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä ja sen kestosta.
15 §Tietojen luovuttaminen ylioppilastutkintorekisteristä
Opiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Oppivelvollisuusrekisteriin luovutetaan tieto ylioppilastutkinnon suorittamisesta, jos henkilö on ollut oikeutettu oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetuksen ja ohjauksen määrää koskevaa tallentamisvelvoitetta ei sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa.
Lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetuksen ja ohjauksen määrää koskevat tiedot on tallennettava takautuvasti tietovarantoon viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.