Reforming unemployment insurance contribution collection

Työttömyysvakuutusrahasto määrää työnantajan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi neljä kertaa vuodessa työnantajaa kuulematta 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella noudattaen 18 §:ää, 21 b §:n 3 ja 4 momenttia ja 21 d §:ää. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työttömyysvakuutusmaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi tulorekisteriin ilmoitettu palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu.

Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, Työttömyysvakuutusrahasto voi työnantajan tekemästä pyynnöstä määrätä työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi ennakkona noudattaen 21 a ja 21 b §:ää. Pyyntö on tehtävä Työttömyysvakuutusrahastolle vakuutusvuotta edeltävän marraskuun 15 päivään mennessä tai toiminnan alkaessa kesken vakuutusvuoden ennen ensimmäisen palkkailmoituksen tekemistä tulorekisteriin. Maksutapaa voidaan muuttaa seuraavan vakuutusvuoden alusta. Maksutavan muutosta tulee pyytää vakuutusvuotta edeltävän marraskuun 15 päivään mennessä.

Työnantaja vastaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajalta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella.

Työttömyysvakuutusrahasto määrittää 1—3 momentissa tarkoitetut palkkasummat työnantajan tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) mukaiseen tulorekisteriin, jäljempänä tulorekisteri , ilmoittamien tämän lain 19 ja 19 a §:n mukaisten tulotietojen ja muiden ilmoittamien tietojen perusteella. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulorekisteriin ilmoittamasta palkkasummasta.

Määrättävän ennakon on vastattava mahdollisimman tarkoin maksuvelvollisen työnantajan ja palkansaajan 18 §:ssä säädettyä maksuvelvollisuuden lopullista määrää. Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennakko työnantajaa kuulematta siten, että ennakko perustuu yleiseen palkkakehitykseen ja:

1) työnantajan Työttömyysvakuutusrahastolle ilmoittamiin tietoihin;

2) työnantajan tulorekisteriin ilmoittamiin, määräämistä välittömästi edeltäviin 12 kuukautta koskeviin tulotietoihin;

3) työnantajan tulorekisteriin ilmoittamiin, 2 kohdassa säädettyä lyhyemmässä ajassa kertyneisiin tulotietoihin, jos tulotietoja on ehtinyt kertyä vain tältä ajalta; tai

4) 21 c §:ssä säädettyyn arvioimalla määrättyyn työttömyysvakuutusmaksuun.

Työttömyysvakuutusrahasto voi muuttaa määrättyä ennakkoa työnantajan vaatimuksesta. Työnantajan on haettava ennakon alentamista ennen vakuutusvuoden loppua. Ennakkoa ei kuitenkaan voi hakea pienemmäksi, kuin mitä tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n mukaan on jo siltä vakuutusvuodelta ilmoitettu työttömyysvakuutusmaksujen alaista palkanmaksua. Liikaa maksettu ennakko on viipymättä palautettava.

Työttömyysvakuutusrahasto määrää työttömyysvakuutusmaksun kalenterivuosittain vakuutusvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Työnantajan toiminnan lakatessa Työttömyysvakuutusrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun kesken vakuutusvuoden. Työttömyysvakuutusmaksu määrätään niiden tietojen perusteella, jotka on ilmoitettu tulorekisteriin. Jos vakuutusvuodelta määrättävä työttömyysvakuutusmaksu on suurempi kuin peritty ennakko, Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajalta työttömyysvakuutusmaksun ja perityn ennakon välisen erotuksen. Jos työttömyysvakuutusmaksu on pienempi kuin peritty ennakko, Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työnantajalle työttömyysvakuutusmaksun ja perityn ennakon välisen erotuksen.

Työttömyysvakuutusrahasto antaa työttömyysvakuutusmaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi vakuutusvuoden palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu, vakuutuskaudelta maksettu ennakko sekä 1 momentissa tarkoitettu työnantajalle määrätty tasausmaksu tai työnantajalle maksettava ennakonpalautus. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuun tulorekisteriin ilmoittamista tulotiedoista muodostetusta palkkasummasta.

Jos työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt määräämättä, Työttömyysvakuutusrahasto määrää puuttuvan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi. Päätös on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vakuutusvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Työttömyysvakuutusrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennen yritystoiminnassa tapahtunutta järjestelyä valinneen tilanteen mukaan, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä. Yritystoiminnassa järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi työttömyysvakuutusmaksusta. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työttömyysvakuutusrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä.

Työttömyysvakuutusrahasto voi määrätä 18 §:n mukaisen työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla sen estämättä mitä 21 §:n 1 ja 2 momentissa, 21 a §:ssä ja 21 b §:ssä säädetään, jos työnantaja ei ole ilmoittanut tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuja tulotietoja tulorekisteriin tai jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittamat tulotiedot ovat liian pieniä käytettäessä perusteena Työttömyysvakuutusrahaston 22 tai 22 a §:n perusteella saamia ja Työttömyysvakuutusrahaston käytössä olevia muita työnantajan palkanmaksua ja muuta toimintaa koskevia tietoja.

Sen estämättä mitä 21 a §:ssä säädetään Työttömyysvakuutusrahasto voi omasta aloitteestaan muuttaa määrättyä ennakkoa ja määrätä uuden ennakon arvioimalla, jos työnantaja on ilmoittanut ennakkopalkkasumman liian pieneksi ilmeisenä tarkoituksenaan kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä työttömyysvakuutusmaksujen välttämiseksi.

Työttömyysvakuutusrahaston on ilmoitettava työnantajalle arviomaksun määrä ja sen perusteet. Työnantajalle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen arviomaksun määräämistä. Selvityksen antamatta jättäminen ei estä arviomaksun määräämistä.

Työttömyysvakuutusrahasto antaa arviomaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi arviomaksun määrä ja sen määräytymisperusteet. Siltä osin kuin päätöksessä poiketaan työnantajan 2 momentin perusteella antamasta selvityksestä, päätös on perusteltava hallintolaissa säädetyllä tavalla.

Edellä 21 §:n 1 momentissa ja 21 c §:ssä tarkoitettujen maksujen erääntymisestä ja 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen maksujen eräpäivistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Työttömyysvakuutusrahasto perii 21 b §:ssä tarkoitetusta työttömyysvakuutusmaksusta ja 21 c §:ssä tarkoitetusta arviomaksusta korkoa ja maksaa 21 b §:ssä tarkoitetulle ennakonpalautukselle korkoa. Koron suuruus on korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin työttömyysvakuutusmaksu tai arviomaksu ylittää 1 000 euroa, maksun korko on kuitenkin viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.

Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista 21 b §:n 4 momentin, 22 §:n 1 momentin 3 kohdan, 24 §:n 4 momentin ja 24 c §:n mukaisen tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus.

Työttömyysvakuutusrahastolla on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten:

2) Eläketurvakeskukselta ja työeläkelaitoksilta työnantaja- ja työntekijäkohtaisesti yksilöidyt tiedot maksetuista palkoista ja tiedot yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti vakuutetuista henkilöistä ja ajanjaksoista, joina henkilöt ovat vakuutettuja mainittujen lakien mukaisesti sekä henkilöille näinä ajanjaksoina maksetuista palkoista sekä palkkaa maksaneiden työnantajien yksilöintitiedot;

Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Verohallinnolta työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten tarpeelliset:

3) suorituksensaajittain henkilötunnuksella tai muutoin yksilöidyt tiedot työnantajan tai muun suorituksen maksajan verotusta varten ilmoittamista maksetuista palkoista, niihin rinnastettavista suorituksista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista sekä palkansaajalta pidätetyistä veroista ja pakollisista vakuutusmaksuista;

Jos työnantaja on muuttanut tulorekisteriin ilmoittamiaan tietoja tai korjannut tulorekisteriin ilmoittamissaan tiedoissa olevan virheen tai virheen, joka johtuu Työttömyysvakuutusrahaston kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä taikka muusta niihin verrattavasta erehdyksestä, Työttömyysvakuutusrahasto voi oikaista 21 ja 21 c §:n perusteella määrättyjä työttömyysvakuutusmaksuja, työttömyysvakuutusmaksun korkoa, arviomaksun korkoa ja palautuskorkoa niiden muutosta vastaavaksi samalta tai toiselta vakuutusvuodelta. Työttömyysvakuutusrahasto voi oikaista työttömyysvakuutusmaksua työnantajaa kuultuaan myös, jos työnantaja ei ole tehnyt palkkatietoilmoitusta tulorekisteriin, palkkatietoilmoitus tai muu työnantajan antama tieto on puutteellinen tai virheellinen taikka työnantaja on muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tulorekisteriin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 työttömyysvakuutusmaksujen määräämiseen ja perimiseen. Sen 21 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2018.

Työttömyysvakuutusmaksujen ennakkojen määräämiseen vuosille 2019 ja 2020 sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaantullessa voimassa ollutta 21 a §:ää.

Työnantajille, jotka eivät ole ilmoittautuneet ennakkomalliin viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2018, työttömyysvakuutusmaksut määrätään 1 päivästä tammikuuta 2019 noudattaen 21 §:ää ja 21 d §:n 1 momenttia.

Vuoden 2018 tai sitä aikaisempien vuosien työttömyysvakuutusmaksuihin sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Työnantajan on haettava koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta vakuutusvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä.

Työttömyysvakuutusrahasto antaa päätöksen koulutuskorvauksen määrästä. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle tai hyvitetään rahoituslain 21 §:n 1 momentin tai 21 b §:n mukaan määrättävästä työttömyysvakuutusmaksusta.

Työttömyysvakuutusrahaston maksamaa koulutuskorvausta koskevaan asiaan sovelletaan, mitä rahoituslain 21 b, 22, 22 a, 22 c—22 g, 23, 24, 24 a—24 g, 24 i, 26 d ja 26 e §:ssä säädetään työttömyysvakuutusmaksusta.

Tämä laki tulee voimaan 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 koulutuskorvauksen määräämiseen.