Liittyminen Kansainväliseen rokoteinstituuttiin
Kansainvälisen rokoteinstituutin perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Suomi liittyy kansainvälisen rokotetutkimusjärjestön jäseneksi. Jäsenyys vahvistaa Suomen mahdollisuuksia osallistua maailmanlaajuiseen rokotekehitykseen ja parantaa globaalia terveysturvallisuutta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 11.6.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 24.6.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 16
- Vahvistettu
- 26.6.2020
- Säädös
- 546/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Eduskunta hyväksyy Kansainvälisen rokoteinstituutin (IVI) perustamissopimuksen sääntömuutoksineen ja saattaa voimaan sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
Mitä se tarkoittaa
Suomesta tulee järjestön jäsenvaltio ja se saa paikan instituutin hallintoneuvostoon. Jäsenyys mahdollistaa kotimaisten yliopistojen ja yritysten laajemman tutkimusyhteistyön sekä osallistumisen muun muassa COVID-19-rokotekehitykseen ja rokotteiden saatavuuden parantamiseen kehittyvissä maissa. Suomi tukee instituutin toimintaa vuonna 2020 yhdellä miljoonalla eurolla, josta puolet kohdennetaan perusrahoitukseen ja puolet koronatutkimukseen.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
16 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskuntakeskustelu Suomen liittymisestä Kansainväliseen rokoteinstituuttiin oli täysin yksimielinen, ja kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön nähtiin vahvistavan globaalia terveysturvallisuutta sekä edistävän rokotteiden saatavuutta koronaviruspandemian aikana. Keskustelussa nostettiin esiin myös tarve selvittää kotimaisen tai yhteispohjoismaisen rokotetuotannon mahdollisuuksia.
- SDPPuolesta
Kansainväliseen verkostoon liittyminen on erittäin perusteltua tartuntatautien ja pandemioiden torjumiseksi maailmanlaajuisesti.
”Asian ydinhän on nyt se, että Suomi aikoo liittyä tähän IVI:hin, kansainväliseen rokotuskeskukseen, ja se on hyvä asia.”
— Aki Lindén - KeskustaPuolesta
Suomen liittyminen rokoteinstituuttiin on tärkeä askel kansainvälisessä rokotekehityksessä ja koronavirusrokotteen saamisen vauhdittamisessa.
”Tämä on tärkeä askel kansainvälisessä rokotetutkimuksessa ja rokotteiden kehittämisessä, ja on hienoa, että Suomi lähtee nyt mukaan tähän kansainväliseen yhteistyöhön.”
— Pekka Aittakumpu - VasemmistoliittoPuolesta
Kansainvälinen yhteistyö ja järjestön jäsenyys parantavat Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa rokotetutkimukseen ja turvata rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta.
”Olemme tässä salissa harvinaisen yksimielisiä siitä, että tämä on erittäin hyvä esitys, ja kiitoksia ministerille tästä esittelystä.”
— Katja Hänninen - RKPPuolesta
Jäsenyys vahvistaa globaalia terveysturvallisuutta ja parantaa Suomen mahdollisuuksia hyötyä kehitteillä olevista rokotteista ja tutkimusyhteistyöstä.
”On hienoa ja kannatettavaa, että Suomi tällä esityksellä siirtyy Kansainvälisen rokoteinstituutin IVIn jäseneksi ja osaksi maailmanlaajuista rokotetutkimusta ja ‑kehitystä.”
— Veronica Rehn-Kivi - KokoomusPuolesta
Kansainväliseen rokotetutkimukseen osallistuminen on tärkeää kansanterveyden ja talouden suojelemiseksi pandemioilta.
”Suomessa tehdään hyvää, kansainvälistä rokotetutkimusta, ja asiantuntijat ovat myös olleet sitä mieltä, että Suomen liittyminen tähän kansainväliseen ryhmään on perusteltua.”
— Mia Laiho - PerussuomalaisetPuolesta
Kansainvälisessä toiminnassa mukana oleminen on tärkeää pandemioiden torjumiseksi, mutta samalla hallituksen tulisi selvittää kotimaisen rokotetuotannon uudelleenkäynnistämistä.
”Tähän tarvitaan panostusta, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän asian katsoi hyväksi.”
— Minna Reijonen - KristillisdemokraatitPuolesta
Valtiotason liittyminen kansainväliseen rokoteinstituuttiin on erittäin tervetullut ja korjaa pitkään jatkuneen puutteen Suomen virallisessa osallistumisessa.
”Mutta, arvoisa puhemies, sinällänsä yksimielinen esitys, ja hyvä viedä eteenpäin.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 16 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 100/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 100/2020 vp tarkoitetun sopimuksen. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 100/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Sopimuksen ainoa ja lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 11.6.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 11.6.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 17.6.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 17.6.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.6.2020Ainoa käsittely · Täysistunto
- 23.6.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki Kansainvälisen rokoteinstituutin perustamisesta tehdystä sopimuksestaHyväksytty · 546/2020 · 26.6.2020
- Sopimus Kansainvälisen rokoteinstituutin perustamisestaHyväksytty · 600/2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Kansainvälisen rokoteinstituutin perustamisesta tehdystä sopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kansainvälisen rokoteinstituutin perustamisesta New Yorkissa 28 lokakuuta 1996 tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Soulissa 8 lokakuuta 1997, 1 heinäkuuta 2004, 10 huhtikuuta 2006, 15 kesäkuuta 2012 ja 1 marraskuuta 2013 tehdyillä sopimuksilla, lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.