Passien ja henkilökorttien voimassaoloajan pidentäminen

Passiin merkitään hakijan sukunimi, etunimet, sukupuoli, syntymäaika ja henkilötunnus, kansalaisuus, syntymäpaikka, passin myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä, passin myöntänyt viranomainen ja passin numero. Passissa on lisäksi passinhaltijan kasvokuva ja nimikirjoitus. Kelpoisuusalueeltaan rajoitettuun passiin merkitään ne maat, joihin se oikeuttaa matkustamaan, tai ne maat, joihin passi ei oikeuta matkustamaan. Syntymäpaikan sijaan merkitään "ulkomaat", jos hakijan syntymäpaikkaa ei voida luotettavasti selvittää tai jos syntymäpaikan merkitseminen passiin todennäköisesti vaarantaisi passinhaltijan turvallisuutta.

Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetun nimikirjoituksen merkitsemisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Passia haetaan poliisilta. Hakemus voidaan panna vireille sähköisesti. Hakijan tulee kuitenkin saapua henkilökohtaisesti viranomaisen luokse hakemuksen täydentämistä varten.

Ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi hakea passia Suomen suurlähetystöltä tai lähetetyn virkamiehen johtamalta konsulaatilta taikka sellaiselta muulta Suomen edustustolta, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoministeriö on oikeuttanut myöntämään passeja. Hakijan on oltava henkilökohtaisesti läsnä passia haettaessa. Hakemusta ei voida panna vireille sähköisesti.

Diplomaattipassia ja virkapassia haetaan ulkoministeriöltä. Ulkoministeriö voi ottaa hakijasta kasvokuvan diplomaattipassia tai virkapassia haettaessa. Hakemuksen voi erityisistä syistä jättää myös poliisille tai Suomen edustustoon. Hakijan on oltava henkilökohtaisesti läsnä diplomaattipassia ja virkapassia haettaessa. Hakemusta ei voida panna vireille sähköisesti.

Hakijan on esitettävä tunnistamisasiakirjana voimassa oleva henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Jos hakijalla ei ole esittää tunnistamisasiakirjaa, passin myöntävä viranomainen suorittaa tunnistamisen. Sähköinen asiointi edellyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetuissa laissa (617/2009) tarkoitettua tunnistusvälinettä.

Tarkemmat säännökset poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Hakemukseen on liitettävä hakijan kasvokuva, josta hakija on hyvin tunnistettavissa.

Hakijan kasvokuvan ottaa sellainen luonnollinen henkilö tai luonnollinen henkilö, joka on sellaisen oikeushenkilön palveluksessa, jolla on yritys- ja yhteisötunnus taikka muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa annettu vastaava yritys- tai yhteisötunniste. Hakija ei itse voi toimittaa kasvokuvaansa lupaviranomaiselle. Kasvokuvan ottaneen tahon tulee toimittaa kasvokuva lupaviranomaiselle, joka merkitsee tiedon kasvokuvan toimittaneesta tahosta ja tämän yritys- ja yhteisötunnuksesta tai vastaavasta tunnisteesta passirekisteriin. Ulkoministeriön tai Suomen edustuston käsittelemän hakemuksen yhteydessä toimitettua kasvokuvaa ei saa käyttää poliisin myöntämän passin kasvokuvana.

Kasvokuvan tulee olla värillinen ja se on toimitettava lupaviranomaiselle sähköisesti. Kuvaa ei saa teknisin toimin tai muutoin muokata. Kuvasta ei saa poistaa eikä siihen lisätä mitään elementtejä. Värinkorjaus on sallittua vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä kuvan riittävän laadun varmistamiseksi.

Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävien kasvokuvien lukumäärästä ja kasvokuvalle asetettavista vaatimuksista voidaan antaa sisäministeriön asetuksella.

Lupaviranomainen saa 2 momentissa säädetyn estämättä ottaa itse tai hyväksyä kasvokuvan, jos se on olosuhteisiin nähden välttämätöntä.

Mitä edellä säädetään kasvokuvan ottamisesta ei sovelleta 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin.

Kasvokuvia 6 b §:ssä tarkoitetulla tavalla toimittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on esitettävä lupaviranomaiselle yritys- ja yhteisötunnus taikka muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa annettu vastaava yritys- tai yhteisötunniste.

Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävän kasvokuvan toimittamisesta voidaan antaa sisäministeriön asetuksella.

Mitä edellä säädetään kasvokuvan ottamisesta ei sovelleta 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin.

Alaikäisen passihakemukseen tulee liittää hänen huoltajiensa suostumus. Huoltaja voi antaa suostumuksensa passin kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna. Muihin kuin 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin suostumus on annettava henkilökohtaisesti tai vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla vahvasti sähköisesti tunnistautuneena.

Passi myönnetään henkilökohtaisena matkustusasiakirjana, johon merkitään vain passinhakijan tiedot.

Passin myöntää poliisilaitos. Ulkomailla oleskelevalle Suomen kansalaiselle passin myöntää Suomen suurlähetystö tai lähetetyn virkamiehen johtama konsulaatti taikka sellainen muu Suomen edustusto, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoministeriö on oikeuttanut myöntämään passeja. Diplomaattipassin ja virkapassin myöntää ulkoministeriö.

Passin myöntävä viranomainen vastaa siitä, että passia luovutettaessa sen tiedot ovat hakemuksen mukaiset. Hakijaa koskevien passin teknisen osan tietojen on oltava yhdenmukaiset vastaavien passissa visuaalisesti nähtävissä olevien tietojen kanssa.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä alaikäisen Suomen kansalaisen passin lisätietokenttään merkitään tiedot alaikäisen huoltajista ja päivästä, jolloin alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi. Tietoa ei merkitä, jos lapsella tai huoltajalla on turvakielto tai jos sosiaalihuollosta vastaava toimielin on ilmoittanut lupaviranomaiselle, ettei merkitseminen ole lapsen edun mukaista. Lupaviranomainen voi jättää tiedon merkitsemättä myös muusta erityisestä syystä.

Passi on voimassa kymmenen vuotta ja alaikäisen passi viisi vuotta myöntämispäivästä, jollei 2–9 momentista muuta johdu.

Passi myönnetään kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi sen mukaan kuin hakija pyytää taikka viittä vuotta lyhyemmäksi, jos huoltaja 7 §:n 1 momentin nojalla tai sosiaalihuollosta vastaava toimielin huostaanottamansa lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Passi voidaan myöntää 1 momentissa säädettyä enimmäisvoimassaoloaikaa lyhyemmäksi ajaksi myös 15 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jos hakijalta ei 6 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä oteta sormenjälkiä ja syy on tilapäinen, passi myönnetään enintään 12 kuukaudeksi.

Hakijalle, jolla on myös jonkin vieraan valtion kansalaisuus ja joka kansalaisuuslain (359/2003) 34 §:n nojalla mahdollisesti tulee menettämään Suomen kansalaisuutensa, passi myönnetään enintään siihen saakka kunnes hän täyttää 22 vuotta.

Kun passi 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa myönnetään peruuttamatta voimassa olevaa passia, uusi passi myönnetään myöntämisen perusteena olevan syyn edellyttämäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

Asevelvolliselle voidaan myöntää passi enintään sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 28 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä passin myöntämiselle tätä pidemmäksi ajaksi, taikka jollei erityisen painavista syistä muuta johdu.

Väliaikainen passi myönnetään enintään 12 kuukaudeksi. Hätäpassi myönnetään sen mukaan kuin passin myöntämistä edellyttävä syy vaatii, kuitenkin enintään 12 kuukaudeksi.

Diplomaattipassi ja virkapassi ovat voimassa kuusi vuotta asiakirjan myöntämispäivästä. Diplomaattipassi ja virkapassi voidaan erityisestä syystä myöntää kuutta vuotta lyhyemmäksi ajaksi.

Merimiespassi on voimassa viisi vuotta sen myöntämispäivästä. Merimiespassi voidaan erityisestä syystä myöntää viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi.

Passia ulkomailla hakevalle Suomen kansalaiselle, jolla on kotikuntalain (201/1994) 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta Suomessa, voidaan myöntää passi enintään 12 kuukaudeksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin myöntää passin enintään kymmeneksi vuodeksi, jos lyhyempi voimassaoloaika on olosuhteet huomioiden hakijalle kohtuuton.

Passi voidaan evätä henkilöltä:

3) joka on 28 vuotta täyttänyt asevelvollinen, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 30 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä passin myöntämiselle;

4) joka ei täytä muualla tässä laissa tarkoitettuja passin myöntämisen edellytyksiä.

Päätös passin peruuttamisesta 21 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tai 3 kohdassa tarkoitetun passinhaltijan ilmoituksen perusteella voidaan antaa tiedoksi tavallisena tiedoksiantona.

Passi peruutetaan, jos:

5) sosiaalihuollosta vastaava toimielin vaatii huostaan otetun alaikäisen passin peruuttamista;

6) passi on löytötavaralain (778/1988) mukaan hävitettävä;

7) passinhaltijan henkilötiedot ovat muuttuneet eikä uutta passia ole haettu kuuden kuukauden kuluessa; taikka

8) alaikäisen passinhaltijan huoltajuus on muuttunut passin myöntämisen jälkeen ja passiin merkitty huoltajatieto ei enää vastaa tosiasiallista tilannetta.

Passi voidaan peruuttaa, jos:

4) sitä käyttää muu kuin se, jolle passi on myönnetty;

5) Digi- ja väestötietovirasto on erityisestä syystä peruuttanut 5 c §:n 2 momentissa tarkoitetun varmenteen;

6) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, että kasvokuvaa on ennen sen lupaviranomaiselle toimittamista muunnettu 6 b §:n vastaisesti; taikka

7) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, ettei kasvokuvan toimittajalla ole ollut 6 c §:ssä tarkoitettua yritys- ja yhteisötunnusta tai vastaavaa tunnistetta.

Passin voimassaolo päättyy ja aikaisempi passin myöntämispäätös raukeaa, kun passinhaltija kuolee.

Passihakemuksen yhteydessä esitetty tunnistamisasiakirja voidaan väliaikaisesti ottaa viranomaisen haltuun, jos se on tarpeen asiakirjan aitouden toteamiseksi.

Tässä laissa poliisille, ulkoministeriölle ja 10 §:ssä tarkoitetulle Suomen edustustolle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi poliisi pitää rekisteriä, johon talletetaan:

4) henkilön valokuva ja nimikirjoitusnäyte, jotka hän on luovuttanut poliisille, ulkoministeriölle tai ulkoasiainhallinnon viranomaiselle passia hakiessaan;

5) tieto 6 b §:ssä tarkoitetusta kasvokuvan toimittaneesta tahosta ja tämän yritys- ja yhteisötunnuksesta tai vastaavasta tunnisteesta;

6) alaikäisen passinhaltijan huoltajien nimet.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin passihakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat passit pysyvät voimassa myöntämispäätöksen mukaisesti siihen saakka, kunnes asiakirjan voimassaoloaika päättyy, asiakirja peruutetaan tai se raukeaa.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 6 b §:n mukaista menettelyä voidaan hakijan pyynnöstä soveltaa ensimmäisen tämän lain voimaantulon jälkeen myönnettävän passin hakumenettelyyn, jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset edellytykset täyttyvät. Myönnettävään asiakirjaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 14 §:ää.

Henkilökorttiin sisältyy väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 61 §:n 3 momentissa tarkoitettu Digi- ja väestötietoviraston myöntämä kansalaisvarmenne. Kansalaisvarmenne on voimassa enintään henkilökortin voimassaoloajan.

Henkilökorttia haetaan poliisilta. Hakemus voidaan panna vireille sähköisesti. Hakijan tulee saapua henkilökohtaisesti viranomaisen luokse hakemuksen täydentämistä varten.

Ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi hakea henkilökorttia Suomen suurlähetystöltä, lähetetyn virkamiehen johtamalta konsulaatilta ja sellaiselta muulta Suomen edustustolta, jossa myönnetään passeja ja jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoministeriö on oikeuttanut myöntämään henkilökortteja (Suomen edustusto ). Hakijan on oltava henkilökohtaisesti läsnä haettaessa henkilökorttia Suomen edustustolta eikä hakemusta voida panna vireille sähköisesti. Alaikäisen henkilökorttia ja väliaikaista henkilökorttia ei voida hakea Suomen edustustolta.

Alaikäisen hakijan henkilökorttihakemukseen on liitettävä hänen huoltajiensa suostumus. Muissa kuin 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa hakemuksissa suostumus on annettava henkilökohtaisesti tai vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla vahvasti sähköisesti tunnistautuneena. Jos alaikäinen on otettu Suomessa lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitetulla tavalla hyvinvointialueen huostaan, antaa suostumuksen hyvinvointialue. Jos alaikäiselle ulkomaalaiselle hakijalle on määrätty kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 39 §:ssä tarkoitettu edustaja, hakemukseen on liitettävä tämän suostumus. Haettaessa alaikäisen henkilökorttia hakemukseen ei tarvitse liittää tässä momentissa tarkoitettua suostumusta.

Asevelvollisen on henkilökorttia hakiessaan esitettävä selvitys siitä, ettei henkilökortin myöntämiselle ole 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 19 §:n 4 momentissa tarkoitettua estettä. Todistus, jolla asevelvollinen voi osoittaa esteettömyyden henkilökortin saamiselle, voi olla sotilaspassi, rauhan ajan palveluksesta vapautetulle annettu kutsuntatodistus tai muu vastaava päätös, kokonaan asepalveluksesta vapautetulle annettu kutsuntatodistus, sotilasviranomaisen antama esteettömyystodistus tai siviilipalvelustodistus.

Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijan on esitettävä luotettava selvitys syystä, joka edellyttää väliaikaisen henkilökortin myöntämistä, sekä selvitys siitä, kuinka pitkäksi ajaksi hän tarvitsee henkilökortin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemukseen vaadittavista liitteistä.

Hakemukseen on liitettävä hakijan kasvokuva, josta hakija on hyvin tunnistettavissa.

Hakijan kasvokuvan ottaa sellainen luonnollinen henkilö tai luonnollinen henkilö, joka on sellaisen oikeushenkilön palveluksessa, jolla on yritys- ja yhteisötunnus taikka muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa annettu vastaava yritys- tai yhteisötunniste. Hakija ei itse voi toimittaa kasvokuvaansa lupaviranomaiselle. Kasvokuvan ottaneen tahon tulee toimittaa kasvokuva lupaviranomaiselle, joka merkitsee tiedon kasvokuvan toimittaneesta tahosta ja tämän yritys- ja yhteisötunnuksesta tai vastaavasta tunnisteesta henkilökorttirekisteriin. Ulkoministeriön tai Suomen edustuston käsittelemän hakemuksen yhteydessä toimitettua kasvokuvaa ei saa käyttää poliisin myöntämän henkilökortin kasvokuvana.

Kasvokuvan tulee olla värillinen ja se on toimitettava lupaviranomaiselle sähköisesti. Kuvaa ei saa teknisin toimin tai muutoin muokata. Kuvasta ei saa poistaa eikä siihen lisätä mitään elementtejä. Värinkorjaus on sallittua vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä kuvan riittävän laadun varmistamiseksi.

Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävien kasvokuvien lukumäärästä sekä kasvokuvalle asetettavista vaatimuksista voidaan antaa sisäministeriön asetuksella.

Lupaviranomainen saa 2 momentissa säädetyn estämättä ottaa itse tai hyväksyä kasvokuvan, jos se on olosuhteisiin nähden välttämätöntä.

Mitä edellä säädetään kasvokuvan ottamisesta ei sovelleta 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin.

Kasvokuvia 12 a §:ssä tarkoitetulla tavalla toimittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on esitettävä lupaviranomaiselle yritys- ja yhteisötunnus taikka muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa annettu vastaava yritys- tai yhteisötunniste.

Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävän kasvokuvan toimittamisesta voidaan antaa sisäministeriön asetuksella.

Mitä edellä säädetään kasvokuvan ottamisesta ei sovelleta 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin.

Henkilökortti myönnetään kymmeneksi vuodeksi, jollei 2–7 momentissa toisin säädetä.

Ulkomaalaisen henkilökortti myönnetään viideksi vuodeksi, kuitenkin enintään hakijan oleskeluluvan tai oleskelukortin voimassaoloajaksi.

Henkilökortti voidaan myöntää kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Alaikäisen henkilökortti ja 16 §:ssä tarkoitettu alaikäiselle myönnettävä henkilökortti myönnetään enintään viideksi vuodeksi.

Asevelvolliselle voidaan myöntää henkilökortti enintään sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 28 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä henkilökortin myöntämiselle tätä pidemmäksi ajaksi, taikka jollei erityisen painavista syistä muuta johdu.

Väliaikainen henkilökortti myönnetään siksi ajaksi, jota sen myöntämistä edellyttävä erityinen syy vaatii, kuitenkin enintään neljäksi kuukaudeksi.

Jos hakijalta ei 9 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta syystä oteta sormenjälkiä ja syy on tilapäinen, henkilökortti myönnetään enintään 12 kuukaudeksi.

Henkilökorttia ulkomailla hakevalle Suomen kansalaiselle, jolla on kotikuntalain2 §:ssä tarkoitettu kotikunta Suomessa, voidaan myöntää henkilökortti enintään 12 kuukaudeksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin myöntää henkilökortin enintään kymmeneksi vuodeksi, jos lyhyempi voimassaoloaika on olosuhteet huomioiden hakijalle kohtuuton.

Jos asiakirjaturvallisuuteen liittyvän tai muun erityisen syyn vuoksi henkilökorttia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista toimittaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, henkilökortin myöntävä viranomainen luovuttaa kortin. Henkilökortin myöntävä viranomainen voi myös ohjata henkilökortin luovutettavaksi muun 9 §:ssä tarkoitetun viranomaisen toimesta tai sellaisen kunniakonsulin toimesta, jolle ulkoministeriö on antanut valtuutuksen luovuttaa henkilökortteja.

Henkilökortti peruutetaan, jos:

5) alaikäinen on otettu huostaan ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin peruuttaa suostumuksensa tai vaatii henkilökortin peruuttamista;

6) henkilökortin haltijan henkilötiedot ovat muuttuneet eikä henkilökorttia ole palautettu tai uutta henkilökorttia haettu kuuden kuukauden kuluessa muutoksesta; tai

7) henkilökortti on hävitettävä löytötavaralain (778/1988) nojalla.

Henkilökortti voidaan peruuttaa, jos:

4) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin seikkoja, jotka todennäköisesti johtaisivat 17 §:n nojalla matkustusasiakirjaksi hyväksyttävän henkilökortin epäämiseen;

5) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, että kasvokuvaa on ennen sen lupaviranomaiselle toimittamista muunnettu 12 a §:n vastaisesti; taikka

6) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, että kasvokuvan toimittajalla ei ole ollut 12 b §:ssä tarkoitettua yritys- ja yhteisötunnusta tai vastaavaa tunnistetta.

Henkilökortin voimassaolo päättyy ja aikaisempi henkilökortin myöntämispäätös raukeaa, kun henkilökortinhaltija kuolee.

Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan peruuttaa, jos:

3) sitä käyttää joku muu kuin kortinhaltija tai se on muun kuin kortinhaltijan hallussa;

4) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin seikkoja, jotka kortin myöntämistä harkittaessa olisivat todennäköisesti johtaneet sen epäämiseen;

5) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, että kasvokuvaa on ennen sen lupaviranomaiselle toimittamista muunnettu 12 a §:n vastaisesti; taikka

6) sen myöntämisen jälkeen on tullut esiin, että kasvokuvan toimittajalla ei ole ollut 12 b §:ssä tarkoitettua yritys- ja yhteisötunnusta tai vastaavaa tunnistetta.

Tässä laissa poliisille ja Suomen edustustolle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi poliisi pitää henkilökorttirekisteriä, johon talletetaan:

3) henkilön valokuva ja nimikirjoitusnäyte, jotka hän on luovuttanut poliisille, ulkoministeriölle tai ulkoasiainhallinnon viranomaiselle henkilökorttia hakiessaan;

4) henkilökortin hakijan henkilökortin hakutilanteessa otetut sormenjäljet; sekä

5) tieto henkilökortin kasvokuvan toimittaneesta tahosta ja tämän yritys- ja yhteisötunnuksesta tai vastaavasta tunnisteesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin henkilökorttihakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat henkilökortit pysyvät voimassa myöntämispäätöksen mukaisesti siihen saakka, kunnes asiakirjan voimassaoloaika päättyy, asiakirja peruutetaan tai se raukeaa.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaista menettelyä voidaan hakijan pyynnöstä soveltaa ensimmäisen tämän lain voimaantulon jälkeen myönnettävän henkilökortin hakumenettelyyn, jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset edellytykset täyttyvät. Myönnettävään asiakirjaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 19 §:ää.