Erillisten vesijättöjen lakkauttaminen kiinteistöinä
Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä ja eräiksi muiksi laeiksi
Vesistöjen laskemisesta aikoinaan syntyneet erilliset vesijätöt poistetaan omina kiinteistöinään ja liitetään osaksi normaalia kiinteistöjärjestelmää. Samalla toimitusinsinöörien kelpoisuusvaatimuksia joustavoitetaan ja kiinteistöjen rajatiedoista tehdään maksuttomia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 29.10.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 25.4.2016
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 1
- Vahvistettu
- 20.5.2016
- Säädös
- 373/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Erillisinä kiinteistöinä rekisteröidyt noin 250 vesijättöä lakkautetaan ja niiden omistusoikeudet selvitetään valtion kustantamissa kiinteistönmäärityksissä, joissa alueet muodostetaan tiloiksi tai liitetään olemassa oleviin kiinteistöihin ja yhteisiin vesialueisiin. Samalla toimitusinsinöörien tutkintoon sidotut rajoitukset tehdä eri toimituslajeja poistetaan, ja kiinteistötietojärjestelmän kiinteistötunnus- ja rajatiedot avataan maksuttomasti vapaaseen käyttöön.
Mitä se tarkoittaa
Muutos selkeyttää kiinteistörekisteriä ja ranta-alueiden maanomistusta erityisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa valtaosa noin 2 600 hehtaarin selvittämättömistä vesijättöalueista sijaitsee. Maanmittausalan ammattikorkeakouluinsinöörit ja teknikot voivat jatkossa johtaa myös vaativampia toimituksia, mikä sujuvoittaa Maanmittauslaitoksen ja kuntien toimintaa. Rajatietojen vapauttaminen helpottaa paikkatietoja hyödyntävien kansalaisten ja yritysten tiedonsaantia.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Kansanedustajien puheenvuorot täysistunnossa sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta. Avaa keskustelu lukeaksesi, mitä esityksestä sanottiin ja kuka sanoi.
1 puheenvuoro · 1 puhuja · 1 keskustelu
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.10.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 4.11.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.4.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 13.4.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.4.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.4.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain8
- 1Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinäHyväksytty · 373/2016 · 20.5.2016
- 2Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisestaHyväksytty · 374/2016 · 20.5.2016
- 3Laki kiinteistörekisterilain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 375/2016 · 20.5.2016
- 4Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 376/2016 · 20.5.2016
- 5Laki kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 377/2016 · 20.5.2016
- 6Laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 378/2016 · 20.5.2016
- 7Laki rajakuntien tilusjärjestelylain kumoamisestaHyväksytty · 379/2016 · 20.5.2016
- 8Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain kumoamisestaHyväksytty · 380/2016 · 20.5.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan vesijättöihin, jotka ovat syntyneet asianomaisella luvalla vesistöä laskemalla ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 ja jotka ovat laskemislupaan sisältyvän määräyksen tai viranomaisen suorittaman taikka yksityisen jaon perusteella tulleet jonkun omaksi eivätkä kuulu mihinkään tilaan. Lakia sovelletaan lisäksi vesijättöön, joka on kuulunut tilaan ja joka on luovutettu toiselle sitä tilasta erottamatta.
Lain soveltamisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetut erillistä vesijättöä koskevat edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13 päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa.
2 §Erillisen vesijätön omistusoikeuksien selvittäminen
Maanmittauslaitos selvittää viran puolesta erillisten vesijättöjen omistusoikeudet kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 11 luvun mukaisessa kiinteistönmäärityksessä. Kiinteistönmääritystä saa myös hakea se, jonka saantomies on saanut erillisen vesijätön tämän lain 1 §:ssä säädetyllä tavalla taikka joka hallitsee vesijättöä omistajana.
Maanmittauslaitoksen on yleistiedoksiantona hallintolain (434/2003) 62 §:ää noudattaen kutsuttava sitä, joka katsoo olevansa kiinteistönmäärityksen kohdealueella erillisen vesijätön omistaja, esittämään selvityksen omistusoikeudestaan erilliseen vesijättöön kuuden kuukauden kuluessa kuulutuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Toimituksen tiedottamisesta säädetään lisäksi kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 §:ssä.
Omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan kiinteistönmuodostamislain 184 §:ää.
3 §Erillisen vesijätön liittäminen yhteiseen vesialueeseen tai kiinteistöön tai muodostaminen uudeksi yhteiseksi alueeksi
Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä ja joka rajoittuu siihen alkuperäiseen yhteiseen alueeseen tai kiinteistöön, josta se on muodostunut, liitetään tähän alkuperäiseen yhteiseen vesialueeseen tai kiinteistön omistajan suostumuksella tähän alkuperäiseen kiinteistöön. Jos kiinteistön omistaja ei anna suostumusta kiinteistöstä muodostuneen erillisen vesijätön kiinteistöön liittämiseksi, erillinen vesijättö liitetään viereiseen yhteiseen vesialueeseen.
Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä, muodostetaan kiinteistöjen uudeksi yhteiseksi alueeksi siihen vesioikeudelliseen kylään, jonka yhteisestä vesialueesta se on muodostunut.
Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeus on selvitetty, muodostetaan omistajalleen tilaksi tai liitetään hänen omistamaansa tilaan.
4 §Erillisen vesijätön muodostumisyksikön määrääminen
Jos kysymys erillisen vesijätön muodostumisyksiköstä on epäselvä, erillinen vesijättö on määrättävä toimituspäätöksellä liitettäväksi siihen yhteiseen vesialueeseen tai muodostettavaksi uudeksi yhteiseksi alueeksi siinä vesioikeudellisessa kylässä, jonka tiluksiin se todennäköisimmin kuuluu.
5 §Erillisen vesijätön korvaaminen
Erillinen vesijättö liitetään muodostumisyksikköönsä tai muodostetaan uudeksi yhteiseksi alueeksi korvauksetta.
6 §Kiinteistötoimitusmaksu
Tässä laissa tarkoitetun kiinteistönmäärityksen ja sen yhteydessä suoritetun kiinteistötoimituksen kiinteistötoimitusmaksu maksetaan valtion varoista siltä osin kuin toimituksessa on kysymys yleisen edun vaatimista kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä edistävistä toimenpiteistä.
7 §Omistusoikeuden kirjaaminen
Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka tässä laissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on erillisestä vesijätöstä muodostetun tilan tai kiinteistöön liitetyn alueen omistaja, toimituksessa laaditun selitelmän ote on riittävä selvitys hänen saannostaan.
8 §Kiinteistönmuodostamislain soveltaminen
Erillisen vesijätön tilaksi muodostamisessa sovelletaan mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään määräalan lohkomisesta eri tilaksi ja erillisen vesijätön kiinteistöön liittämisessä mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään määräalan siirtämisestä lohkomalla toiseen kiinteistöön. Kiinteistönmuodostamislain 32—34 §:ää sovelletaan kuitenkin vain, jos erillisestä vesijätöstä muodostetaan useita eri tiloja samalle omistajalle.
Erillisen vesijätön yhteiseksi alueeksi muodostamisessa ja sen yhteiseen alueeseen liittämisessä sovelletaan mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään yhteisen alueen muodostamisesta ja alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen.
9 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 b, 38 ja 39 § sekä 287 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 10 b § laissa 901/2013 ja 287 a §:n 2 momentti laissa 273/1998, sekä muutetaan 3 §:n 2 momentti, 5, 5 a ja 10 a §, 5 luvun otsikko, 40 § ja 235 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 3 §:n 2 momentti ja 10 a § laissa 901/2013, 5 § laeissa 322/1999, 914/2011 ja 901/2013, 5a § laeissa 322/1999 ja 901/2013 sekä 235 §:n 2 momentti laissa 273/1998, seuraavasti:
3 §
Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii Maanmittauslaitos. Asemakaava-alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asianomaisella alueella. Jos kiinteistötoimitus koskee sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuolella olevaa aluetta, toimituksen suorittamisesta huolehtii kuitenkin Maanmittauslaitos.
5 §
Toimitusinsinöörinä voi olla Maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva tehtävään soveltuvan maanmittauksen tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri ja ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut insinööri tai teknikko sekä kunnan asemakaava-alueella kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva kiinteistöinsinööri ja edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut insinööri tai teknikko, jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä asemakaava-alueella.
Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknikko voi olla toimitusinsinöörinä:
1) lohkomisessa;
2) vapaaehtoisessa tilusvaihdossa;
3) rasitetoimituksessa;
4) 131 a §:n mukaisessa yhteisen alueen kiinteistöön liittämistä varten suoritettavassa toimituksessa;
5) maastoliikennelain (1710/1995) mukaisessa reittitoimituksessa;
6) erillisen alueen tilaksi muodostamisessa;
7) yhteisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muodostamisessa;
8) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisessa tietoimituksessa;
9) asemakaava-alueella suoritettavassa tontin halkomisessa;
10) pakollisessa tilusvaihdossa;
11) lohkomisen yhteydessä suoritettavassa 62 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa;
12) 101§:n mukaisessa kiinteistönmäärityksessä ja 277 §:n mukaisessa kiinteistönmääritystoimituksessa.
5 a §
Kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman kuntansa alueella määrätä toimitusinsinööriksi kunnan suostumuksella 3 §:ssä tarkoitetun asemakaava-alueen ulkopuolella suoritettavaan toimitukseen.
Maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimitusinsinööri voidaan Maanmittauslaitoksen suostumuksella määrätä toimitusinsinööriksi toimitukseen, joka suoritetaan 3 §:ssä tarkoitetulla asemakaava-alueella.
10 a §
Uskotun miehen tehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta ja saadusta ammattitaudista suoritetaan korvaus valtion varoista samoilla perusteilla kuin työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan suoritetaan työtapaturmasta ja ammattitaudista. Korvausta suoritettaan vain siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen muun lain mukaan. Korvausasian käsittelee Valtiokonttori.
Mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, työnantajasta ja vakuutuslaitoksesta, sovelletaan vastaavasti uskottuun mieheen, Maanmittauslaitokseen ja Valtiokonttoriin. Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta, VIII osassa muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä ja takaisinperinnästä sekä IX osassa tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen.
5 luku – Muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen ja kiinteistöön liittäminen
40 §
Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka tässä luvussa tarkoitetussa toimituksessa tehdyn ratkaisun mukaan on erillisestä alueesta muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen omistaja, toimituksessa laaditun selitelmän ote on riittävä selvitys hänen saannostaan.
235 §
Uutta määräaikaa on pyydettävä maaoikeudelta ennen muutoksenhakuajan päättymistä kirjallisella hakemuksella noudattaen mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen lain voimaan tuloa vireille tulleeseen erillisen vesijätön tilaksi muodostamista ja kiinteistöön liittämistä koskevaan toimitukseen sovelletaan kuitenkin lain voimaan tullessa voimassa olleita 38 ja 39 §:ää sekä 40 §:n 1 momenttia.
3.Laki kiinteistörekisterilain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistörekisterilain (392/1985) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 505/2005, seuraavasti:
2 §
Muina rekisteriyksikköinä merkitään kiinteistörekisteriin yhteiset alueet sekä yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) ja maantielain (503/2005) 58 §:n 2 momentissa tarkoitetut tieoikeudella hallittavat liitännäisalueet.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 6 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1189/2011, ja lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1189/2011 ja 908/2012, uusi 4 momentti seuraavasti:
6 §Tietojen luovuttaminen tietopalveluna
Maanmittauslaitos saa teknisen käyttöyhteyden avulla luovuttaa 4 §:ssä tarkoitetun viranomaisen puolesta tietoja kiinteistötietojärjestelmästä oikeushallinnon viranomaiselle, aluehallintovirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kunnalle, Verohallinnolle, esitutkintaviranomaiselle, kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitavalle viranomaiselle, väestökirjahallinnon viranomaiselle ja kaupanvahvistajalle. Lisäksi hakemuksen perusteella Maanmittauslaitos saa myöntää luvan tietojen saamiseen ja välittämiseen teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietoja saadaan luovuttaa ja välittää sille, joka tarvitsee tietoja yhdyskuntasuunnittelua, kiinteistönvälitystä, kiinteistönarviointia, luoton myöntämistä ja valvontaa taikka muuta näihin verrattavaa kiinteistöihin liittyvää käyttötarkoitusta varten. Käyttölupaan voidaan ottaa tietojen hakuperustetta, muuta järjestelmän käyttöä ja sen valvontaa koskevia ehtoja. Lupaa ei kuitenkaan tarvita kiinteistötunnusta ja kiinteistöjaotusta koskevan tiedon saamiseen ja välittämiseen teknisen käyttöyhteyden avulla.
7 §Maksut
Kiinteistötunnusta ja kiinteistöjaotusta koskevan tiedon käyttöoikeus on maksuton.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain (552/1980) 2 § ja 5 §:n 1 momentti seuraavasti:
2 §
Kiinteistönkaupalla tarkoitetaan tässä laissa kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa.
5 §
Kauppahintarekisteri on julkinen. Siitä on pyydettäessä annettava otteita ja muita tietoja. Maanmittauslaitos saa hakemuksen perusteella myöntää luvan tietojen saamiseen ja välittämiseen teknisen käyttöyhteyden avulla sille, joka tarvitsee tietoja 1 §:n 2 momentissa mainittua tai muuta niihin verrattavaa kiinteistöihin liittyvää käyttötarkoitusta varten. Lupaan voidaan ottaa tietojen hakuperustetta, muuta järjestelmän käyttöä ja sen valvontaa koskevia ehtoja. Lupaa ei saa myöntää eikä automaattiseen tietojenkäsittelyyn sellaisenaan soveltuvaa tiedostoa tai muuta laajaa tietoaineistoa saa luovuttaa, ellei luvan hakija tai tietojen pyytäjä luotettavasti selvitä hyväksyttävää tarkoitusta, johon tietoja käytetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4 §, sellaisena kuin se on laissa 1434/2001, seuraavasti:
4 §
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 3 §:n perusteella määräytyvistä maksuista. Kiinteistötoimitusten, joihin toimitusmääräyksen antaa kunnan kiinteistörekisterin pitäjä, maksuista määrätään kuitenkin samoin perustein kunnan päättämässä kiinteistötoimitusmaksutaksassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki rajakuntien tilusjärjestelylain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan rajakuntien tilusjärjestelylaki (282/1960).
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan eräistä vesitilusjärjestelyistä annettu laki (31/1980).
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.