Hallintotuomioistuinten päätöskokoonpanojen joustavoittaminen

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kolmijäsenisenä käsittelemään ja ratkaisemaan:

8 a) lastensuojelulain (417/2007) 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaisen määräyksen antamista koskevan asian;

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa asia voidaan käsitellä ja ratkaista ilman niitä asiantuntijajäseniä, joiden osallistumisesta muutoin ratkaisukokoonpanoon erikseen säädetään. Ympäristönsuojelua, vesitaloutta sekä jätelain (646/2011) 5 d, 5 f ja 5 g §:ssä tarkoitettua luokittelupäätöstä koskeva valituslupa-asia voidaan käsitellä ja ratkaista myös kolmen lainoppineen ja yhden asiantuntijajäsenen kokoonpanossa.

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kahden jäsenen kokoonpanossa ratkaisemaan valituslupahakemusta koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen, jos ratkaistavana olevan kysymyksen laatu ei edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja kysymys on ulkomaalaisen maahantulon, oleskelun tai maasta poistamisen edellytyksiä tai ulkomaalaiselle myönnettävää matkustusasiakirjaa koskevasta asiasta, vastaanottopalveluista taikka muusta ulkomaalaisasiasta. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä.

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yhden jäsenen kokoonpanossa käsittelemään ja ratkaisemaan, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä 1, 2 tai 4 momentissa tarkoitetun monijäsenisen kokoonpanon käyttämistä:

3) tutkimatta jättämisen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 118 §:ssä tarkoitetussa asiassa, jos korkein hallinto-oikeus on jo antanut päätöksen asianosaisen samaa asiaa koskevaan purkuhakemukseen tai jos asiassa ei ole käytetty mainitun pykälän 5 momentin mukaisesti avustajaa;

4) valituslupahakemuksen, valituksen tai hakemuksen tutkimatta jättämisen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa;

5) asian käsittelyn raukeamisen tilanteessa, jossa valituslupahakemus, valitus tai hakemus peruutetaan.

Periaatteellisesti merkittävä tai muuten laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa taikka asia, jossa ratkaisu voi merkittävästi poiketa aikaisemmasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, voidaan määrätä käsiteltäväksi täysistunnossa, vahvennetun jaostokokoonpanon istunnossa tai koko jaoston istunnossa.

Lainkäyttöasian määräämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa tai vahvennetun jaostokokoonpanon istunnossa päättää presidentti ja koko jaoston istunnossa jaoston puheenjohtaja. Asiaa aikaisemmin käsitelleet jäsenet osallistuvat koko jaoston istuntoon, vahvennetun jaostokokoonpanon istuntoon tai täysistuntoon.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta osallistuu sellaisen asian käsittelyyn, joka on ratkaistu vesilain (587/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), kumotun vesilain (264/1961) tai kumotun ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisessa menettelyssä. Sama koskee myös eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa annetun lain (823/2025) 9 §:ssä tarkoitetussa yhteiskäsittelyssä ratkaistuja asioita sekä jätelain 5 d, 5 f ja 5 g §:n mukaisia asioita. Ympäristöasiantuntijaneuvokset osallistuvat myös Ahvenanmaata koskevien vastaavien ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyyn

Vahvennetun jaostokokoonpanon istunnossa käsiteltäväksi määrätyn asian ratkaisemiseen osallistuvat presidentti, kultakin jaostolta puheenjohtaja ja virassa vanhin jäsen sekä ne jäsenet, jotka ovat kuuluneet asiaa aikaisemmin käsitelleeseen kokoonpanoon.

Koko jaoston istunnossa käsiteltäväksi määrätyn asian ratkaisemiseen osallistuvat ne virantoimituksessa olevat jäsenet, jotka olivat määrättyinä jäseniksi kyseiselle jaostolle silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko jaoston istunnossa. Jos tällainen asia on ennen koko jaoston käsiteltäväksi määräämistä ollut käsiteltävänä suppeammassa kokoonpanossa, myös tähän kokoonpanoon kuuluneet jäsenet osallistuvat asian ratkaisemiseen koko jaoston istunnossa riippumatta siitä, mille jaostolle he ovat tällöin määrättyinä. Jos näin määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa olisi vähemmän kuin seitsemän jäsentä, koko jaoston istuntoon osallistuvat myös ne jäsenet, jotka istuntoajankohtana ovat määrättyinä jaoston jäseniksi. Koko jaoston istunnossa puheenjohtajana toimii presidentti, jaoston puheenjohtaja tai virassa vanhin jaoston jäsen.

Jos 3 momentin mukaan määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa olisi vähemmän kuin seitsemän jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi vahvennetun jaostokokoonpanon istuntoon tai täysistuntoon.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään soveltaen tätä lakia. Jos asiassa on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus taikka asia on ennen tämän lain voimaantuloa ratkaistu istunnossa, asia käsitellään kuitenkin loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tässä luvussa säädetään hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen kokoonpanosta säädetään lisäksi erikseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden ja työtuomioistuimen päätösvaltaisuudesta säädetään erikseen.

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä, jollei laissa erikseen toisin säädetä.

Asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu kaksi lainoppinutta jäsentä ja asiantuntijajäsen:

1) lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitetussa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevassa asiassa;

2) adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetussa asiassa, joka koskee adoptioneuvonnan keskeyttämistä, kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta kieltäytymistä tai palvelun keskeyttämistä, adoptiolupaa taikka oikeutta tietojen saamiseen adoptioasiakirjoista;

3) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetussa tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai jatkamista taikka mainitun lain 3 a luvussa tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttöä koskevassa asiassa;

4) asiassa, jossa on kysymys mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetusta henkilön määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen tahdostaan riippumatta, potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamisesta hänen tahdostaan riippumatta, omaisuuden haltuunotosta tai yhteydenpidon rajoittamisesta;

5) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä henkilön määräämisestä päihdehuoltolain (41/1986) 11 §:n mukaisesti hoitoon tahdostaan riippumatta;

6) tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetuissa asioissa.

Sellaisen hallinto-oikeudelle alistetun päätöksen vahvistamisasia, joka koskee mielenterveyslain mukaista hoidon jatkamista tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisen erityishuollon jatkamista, voidaan käsitellä ja ratkaista myös kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen.

Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta voidaan päättää ilman asiantuntijajäsentä. Lisäksi päätös voidaan tehdä ilman asiantuntijajäsentä, jos kysymys on asian käsittelyn raukeamisesta, asian jättämisestä tutkimatta tai asian siirtämisestä.

Vaasan hallinto-oikeudessa käsiteltäväksi säädettyjen vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) sekä jätelain (646/2011) 5 d, 5 f ja 5 g §:n mukaisten asioiden, eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa annetun lain (823/2025) mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistujen asioiden sekä ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain (555/1981) mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistujen asioiden käsittelyssä kolmijäseniseen kokoonpanoon kuuluu kaksi lainoppinutta jäsentä ja luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen.

Asia voidaan ratkaista myös nelijäsenisessä kokoonpanossa, jos se ratkaistavana olevan kysymyksen laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua. Nelijäseniseen kokoonpanoon kuuluu vähintään kaksi lainoppinutta jäsentä. Asia voidaan ratkaista laajemmassakin kokoonpanossa, jos asian erityinen laatu tai laajuus sitä edellyttää. Kokoonpanoon kuuluu tällöin vähintään yhtä monta lainoppinutta jäsentä kuin luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtyneitä jäseniä.

Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta voidaan päättää ilman luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyttä jäsentä. Lisäksi päätös voidaan tehdä ilman luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyttä jäsentä, jos kysymys on asian käsittelyn raukeamisesta, asian jättämisestä tutkimatta tai asian siirtämisestä.

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi lainoppinutta jäsentä, jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu tai laajuus ei edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja kysymys on:

1) ulkomaalaisen maahantulon, oleskelun tai maasta poistamisen edellytyksiä tai ulkomaalaiselle myönnettävää matkustusasiakirjaa koskevasta asiasta, vastaanottopalveluista taikka muusta ulkomaalaisasiasta;

2) Suomen kansalaisuutta tai kansalaisuusaseman määrittämistä, passia taikka henkilökorttia koskevasta asiasta;

3) etu- tai sukunimeä, kotikuntaa taikka väestötietoja koskevasta asiasta;

4) rakentamisluvasta lukuun ottamatta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa koskevia asioita, maisematyöluvasta, rakennuksen purkamisluvasta taikka rakentamiseen tai alueidenkäyttöön liittyvästä poikkeamisluvasta;

5) toimeentulotukea tai sen takaisinperintää, omaishoidon tukea taikka erityispalveluiden järjestämistä vammaiselle henkilölle koskevasta asiasta;

6) varhaiskasvatusta, esiopetusta, perusopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta koskevasta asiasta;

7) kiinteistöveroa, autoveroa, ajoneuvoveroa, perintö- tai lahjaverotuksessa omaisuuden arvon arvioimista taikka tuloverotuksessa luonnollisen henkilön ansiotulosta tai pääomatulosta tehtävää vähennystä koskevasta asiasta;

8) ampuma-aseita koskevasta asiasta;

9) asiasta, joka koskee poikkeamista jätteen keräystä tai kuljetusta koskevista kunnan jätehuoltomääräyksistä.

Kaksijäseninen kokoonpano ei kuitenkaan ole päätösvaltainen asiassa, jossa järjestetään suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus.

Kaksijäsenisen kokoonpanon on siirrettävä asia kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole lopputuloksesta yksimielisiä.

Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä, jos ratkaistavana olevassa asiassa on kysymys:

1) yksityiselle taholle määrätystä asiakasmaksusta, oikeudenkäyntimaksusta, pysäköinti- tai liikennevirhevirhemaksusta tai muusta julkisesta maksusta tai rangaistusluonteisesta hallinnollisesta taloudellisesta seuraamuksesta;

2) valtiolle tulevasta maksusta tai korvauksesta vapauttamisesta tai helpotuksesta sen suorittamisessa;

3) ajoneuvon siirtämisestä;

4) ajo-oikeudesta tai ajokortista;

5) kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta, jonka perusteita ei ole tutkittu tai joka on käsitelty nopeutetussa menettelyssä;

6) kansainväliseen suojeluun liittyvästä siirtopäätöksestä;

7) tietosuojavaltuutettuun liittyvästä passiivisuusvalituksesta.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua julkista maksua tai rangaistusluonteista hallinnollista taloudellista seuraamusta koskeva asia tulee kuitenkin käsitellä 5 b §:ssä tai 5 e §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jos maksu tai seuraamus on taloudellisesti merkittävä ja sen määrääminen riippuu viranomaisen harkinnasta.

Yksi lainoppinut jäsen voi lisäksi:

1) päättää asian käsittelyn raukeamisesta, jos valitus tai muussa hallintolainkäyttöasiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan;

2) päättää asian tutkimatta jättämisestä 81 §:n 2 momentin tai 82 §:n 3 momentin nojalla;

3) päättää asian siirtämisestä viranomaiseen tai tuomioistuimeen;

4) päättää täytäntöönpanoa taikka muuta vastaavaa väliaikaista määräystä koskevasta asiasta;

5) päättää suullisen valmistelun, suullisen käsittelyn, katselmuksen tai tarkastuksen järjestämisestä taikka päättää sellaista koskevan vaatimuksen hylkäämisestä;

6) määrätä muusta valmisteluun liittyvästä toimenpiteestä.

Yksi lainoppinut jäsen voi järjestää suullisen valmistelun. Yksi lainoppinut jäsen tai esittelijä voi suorittaa tarkastuksen. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa suullinen käsittely tai katselmus voidaan järjestää yhden jäsenen kokoonpanossa.

Edellä 3 momentin 4–6 kohdassa tarkoitettu välitoimea koskeva ratkaisu voidaan asian ratkaisevan jäsenen päätöksellä tehdä myös ilman esittelyä.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, 1 tai 3 momentissa tarkoitettu taikka 5 §:n 2 momentissa tai muussa laissa yhden jäsenen päätösvaltaan säädetty asia tulee käsitellä 5 b §:ssä tai 5 e §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu tai laajuus niin edellyttää.

Useammasta kuin kahdesta jäsenestä koostuva hallinto-oikeuden kokoonpano on edelleen päätösvaltainen, vaikka yhdelle sen jäsenistä on tullut este suullisen käsittelyn, katselmuksen tai tarkastuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen sekä 5 c §:ssä tarkoitetussa asiassa asiantuntijajäsen. Edellä 5 d §:ssä tarkoitetussa asiassa kokoonpanoon tulee kuulua vähintään yhtä monta lainoppinutta jäsentä kuin luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtyneitä jäseniä.

Kolmen jäsenen kokoonpanoa voidaan sen päätöksellä vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.

Täysistuntoon osallistuvat ylituomari puheenjohtajana, ne vakinaiset ja vuotta pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallinto-oikeustuomarit, jotka olivat hallinto-oikeuden jäseninä silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi täysistunnossa, sekä asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen taikka luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen, hän osallistuu vastaavasti asian käsittelyyn täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun käsittelyyn osallistuu vähintään puolet 1 momentissa tarkoitetuista jäsenistä.

Vahvennetun osastokokoonpanoon istuntoon osallistuvat ylituomari puheenjohtajana, ne hallinto-oikeuden osastojen johtajat, jotka olivat määrättyinä osaston johtajan tehtävään silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa, sekä asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen taikka luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen, hän osallistuu vastaavasti asian käsittelyyn vahvennetun osastokokoonpano istunnossa.

Koko osaston istuntoon osallistuvat osaston johtaja puheenjohtajana, ne virantoimituksessa olevat hallinto-oikeustuomarit, jotka olivat osaston jäseninä silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko osaston istunnossa, sekä asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen taikka luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen, hän osallistuu vastaavasti asian käsittelyyn koko osaston istunnossa.

Koko osaston istunto on päätösvaltainen vähintään viisijäsenisenä. Jos 1 tai 2 momentin mukaisesti määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa on vähemmän kuin viisi jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa tai täysistunnossa.

Periaatteellisesti merkittävä tai muuten laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa taikka asia, jossa ratkaisu voi merkittävästi poiketa aikaisemmasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, voidaan määrätä käsiteltäväksi täysistunnossa, vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa tai koko osaston istunnossa.

Lainkäyttöasian määräämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa tai vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa päättää ylituomari ja koko osaston istunnossa osaston johtaja.

Hallintotuomioistuimen on lisäksi tallennettava kuuleminen kuultaessa lasta lastensuojelulain 86 §:n mukaisesti muulla tavoin kuin suullisessa käsittelyssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään soveltaen tätä lakia. Jos asiassa on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus taikka asia on ennen tämän lain voimaantuloa ratkaistu istunnossa, asia käsitellään kuitenkin loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos muualla lainsäädännössä viitataan hallinto-oikeuslakiin (430/1999), sen asemesta sovelletaan tämän lain 1 a luvun vastaavaa säännöstä.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on vähintään yksi hallintotuomarin virka. Hallintotuomari, joka on virassa vanhin, valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hallintotuomioistuimen ratkaisuissa.

Hallintotuomariin sovelletaan, mitä hallinto-oikeustuomarista säädetään.

Hallintotuomioistuimen jäseniä ovat hallintotuomioistuimen tuomareiden lisäksi Ahvenanmaan käräjäoikeuden laamanni ja käräjätuomarit.

Hallintotuomioistuimen istunnon puheenjohtajana toimii hallintotuomari, joka on virassa vanhin. Esteen sattuessa puheenjohtajana toimii laamanni tai hallintotuomari, joka on virassa seuraavaksi vanhin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vakuutusoikeus on päätösvaltainen kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja lääkärijäsen, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu tai laajuus edellytä kolmi- tai viisijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Edellytyksenä on, että ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun ja kysymys on:

1) Kansaneläkelaitoksen ensimmäisenä asteena ratkaisemasta muusta kuin työkyvyttömyyseläkettä, työterveyshuollon korvausta tai kuntoutusetuutta koskevasta asiasta;

2) muutoksenhakuajan jälkeen vireille tulleen muutoksenhakuasian jättämisestä tutkimatta.

Vakuutusoikeus on päätösvaltainen kahden lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu tai laajuus ei edellytä kolmi- tai viisijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Edellytyksenä on, että ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys:

1) opintotukilain (65/1994) 17 §:ssä tarkoitetun vapaan tulon ylityksen vuoksi mainitun lain 27 §:n 4 momentin mukaisesti tehdystä takaisinperintäpäätöksestä;

2) lainvoimaiseen ratkaisuun perustuvasta liikaa maksetun etuuden takaisinperinnästä.

Kaksijäsenisen kokoonpanon on siirrettävä asia kolmi- tai viisijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole lopputuloksesta yksimielisiä.

Vakuutusoikeus on päätösvaltainen yksijäsenisenä, jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu tai laajuus ei edellytä kaksi-, kolmi- tai viisijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja kysymys on:

1) asian tutkimatta jättämisestä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin tai 82 §:n 3 momentin nojalla;

2) uuden selvityksen johdosta etuuslaitokselle kokonaisuudessaan palautettavasta tai siirrettävästä asiasta;

3) täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta asiasta ja siihen liittyvästä vaatimuksesta tai muuta väliaikaista määräystä koskevasta asiasta;

4) asiasta, jossa valitus, hakemus tai asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaisuudessaan, ja tällaiseen asiaan liittyvästä vaatimuksesta;

5) muutoksenhausta päätökseen, jolla sellainen muutoksenhakulautakunta, jonka päätöksestä on säännönmukainen muutoksenhaku vakuutusoikeuteen, on ratkaissut 1–4 kohdassa tarkoitetun asian.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu välitoimea koskeva ratkaisu voidaan asian ratkaisevan jäsenen päätöksellä tehdä myös ilman esittelyä.

Vakuutusoikeus voi päättää muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta ilman 3, 4, 6 ja 7 §:ssä tarkoitettuja muita kuin lainoppineita jäseniä.

Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta vakuutusoikeudessa, säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa. Vakuutusoikeuden päätösvaltaisuudesta asiassa, joka koskee tuomarin esteellisyyttä, säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 §:ssä.

Periaatteellisesti merkittävä tai muuten laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa taikka asia, jossa ratkaisu voi merkittävästi poiketa aikaisemmasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, voidaan määrätä käsiteltäväksi täysistunnossa, vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa tai koko osaston istunnossa.

Asian määräämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa ja vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa päättää ylituomari ja koko osaston istunnossa osaston johtaja.

Vakuutusoikeuden täysistuntoon osallistuvat ylituomari puheenjohtajana sekä muina jäseninä ne vakuutusoikeuden vakinaiset vakuutusoikeustuomarit, jotka olivat virassaan silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi täysistunnossa, ja asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä osallistuu käsittelyyn.

Vakuutusoikeuden vahvennetun osastokokoonpanon istuntoon osallistuvat ylituomari puheenjohtajana sekä muina jäseninä osastojen johtajat, ne kunkin osaston kaksi virassa vanhinta virantoimituksessa olevaa vakuutusoikeustuomaria, jotka olivat määrättyinä virantoimitukseen kyseiselle osastolle silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi vahvennetun osastokokoonpanon istunnossa, ja asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Vahvennetun osastokokoonpanon istunto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa 1 momentissa tarkoitetuista jäsenistä osallistuu käsittelyyn ja kun osastojen johtajista ja kahdesta virassa vanhimmasta virantoimituksessa olevasta vakuutusoikeustuomarista vähintään kaksi kultakin osastolta osallistuu käsittelyyn.

Vakuutusoikeuden koko osaston istuntoon osallistuvat osaston johtaja puheenjohtajana sekä muina jäseninä ne muut samalla osastolla toimivat vakuutusoikeustuomarit, jotka olivat määrättyinä kyseiselle osastolle silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko osaston istunnossa, sekä asiaa aikaisemmin käsitelleet tuomarit ja muut kuin lainoppineet jäsenet.

Koko osaston istunto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä osallistuu käsittelyyn.

Vakuutusoikeuden kolmi- tai viisijäsenistä kokoonpanoa voidaan lääketieteellisessä asiassa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se on tarpeen erityisen syyn vuoksi.

Vakuutusoikeuden täysistuntoa, vahvennetun osastokokoonpanon istuntoa tai koko osaston istuntoa voidaan lääketieteellisessä asiassa vahventaa yhdellä lääkärijäsenellä, jos se on tarpeen erityisen syyn vuoksi.

Lisäjäsenen määräämisestä päättää asiaa käsittelevä kokoonpano.

Vakuutusoikeudessa lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä istunnossa, jollei laissa toisin säädetä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään soveltaen tätä lakia. Jos asiassa on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus taikka asia on ennen tämän lain voimaantuloa ratkaistu istunnossa tai tällä lailla muutettavan lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla istuntoa järjestämättä, asia käsitellään kuitenkin loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tuomareita ovat:

5) hallinto-oikeudessa päällikkötuomarina ylituomari ja muina tuomareina hallinto-oikeustuomarit sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa hallintotuomarit;

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen hallintotuomarit toimivat myös Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjätuomareina.

Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee asiat istunnossa esittelystä, jollei laissa toisin säädetä.

Hallinto-oikeudessa on lastensuojelua, adoptiota, mielenterveysasioita, päihdehuoltoa, tartuntatauteja sekä kehitysvammaisten erityishuoltoa tuntevia asiantuntijajäseniä, jotka osallistuvat asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa tai muussa laissa säädetään.

Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten tulee olla:

1) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 c §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa;

2) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 c §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa;

3) psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 c §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa;

4) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 c §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa;

5) tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 c §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.

Hallinto-oikeudessa ja vakuutusoikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yksi hallinto-oikeuden lainoppinut jäsen voi tehdä hallinto-oikeuden päätöksen:

1) 28 §:ssä tarkoitetussa luvan antamista lapsen tutkimiseen koskevassa asiassa;

2) 83 §:ssä tarkoitetussa väliaikaisen määräyksen antamista koskevassa asiassa.

Hallinto-oikeus voi 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tehdä päätöksen myös kokoonpanossa, johon kuuluvat hallinto-oikeuden lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen, jos he ovat ratkaisusta yksimielisiä.

Lisäksi 1 tai 2 momentissa säädetty ratkaisukokoonpano voi järjestää 84 §:n 1 momentissa tarkoitetun valmistelevan suullisen käsittelyn.

Muutoin hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan hallinto-oikeuslaki (430/1999).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .