Perheenyhdistämisen ehtojen tiukentaminen
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Perheenyhdistämisen ehtoja tiukennetaan asettamalla puolisoiden oleskeluluvalle 21 vuoden ikäraja ja vaatimalla kansainvälistä suojelua saaneilta kahden vuoden asumisaikaa Suomessa ennen perheen tuomista maahan. Lisäksi toissijaista suojelua saaneen alaikäisen huoltajan maahantulolta aletaan pääsääntöisesti vaatia turvattua toimeentuloa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 6.3.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 15.5.2025
- Äänestyksiä
- 7
- Puheenvuoroja
- 37
- Vahvistettu
- 13.6.2025
- Säädös
- 302/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulkomaalaislakia muutetaan siten, että oleskelulupa puolisolle edellyttää molempien puolisoiden olevan vähintään 21-vuotiaita (ei koske Suomen kansalaista perheenkokoajana). Kansainvälistä suojelua saaneelta perheenkokoajalta vaaditaan vähintään kahden vuoden maassa asumista ennen kuin perheenjäsen (uusi perhe tai toissijaista suojelua saavan perhe) voi hakea lupaa, ja toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen huoltajan luvalle asetetaan toimeentuloedellytys. Samalla lapsen alaikäisyyden määrittämishetkeä muutetaan EU-tuomioistuimen ratkaisun mukaiseksi ja kansanterveysperuste poistetaan suojelua saaneiden perheenjäsenten luvan epäämisperusteista.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikeuttaa ja lykkää perheenyhdistämistä erityisesti alle 21-vuotiailta puolisoilta, toissijaista suojelua saaneilta sekä yksin tulleiden alaikäisten huoltajilta. Muutoksilla pyritään torjumaan pakkoavioliittoja, lumeavioliittoja ja lasten lähettämistä maahantulon välineeksi sekä edistämään kotoutumista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.5.2025, ja ennen voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan aiempaa lakia.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 13.5.2025Eduskunta hyväksyi lain äänin 103–51.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 45 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 6 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.6.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
37 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin perheenyhdistämisen ehtojen kiristämisestä, kuten puolisoiden 21 vuoden ikärajasta, kahden vuoden asumisajasta ja alaikäisten toimeentuloedellytyksistä. Hallituspuolueet pitivät muutoksia välttämättöminä väärinkäytösten ja pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi sekä linjan tuomiseksi lähemmäs muita Pohjoismaita. Oppositio puolestaan vastusti esitystä jyrkästi ja katsoi sen loukkaavan lapsen oikeuksia sekä vaikeuttavan kotoutumista.
- Vaikeuttaako perheenyhdistämisen tiukentaminen kotoutumista vai tukeeko se sitä?
- Ovatko toimeentulo- ja ikärajavelvoitteet kohtuuttomia lapsille ja nuorille?
- Torjutaanko uusilla ehdoilla tehokkaasti pakkoavioliittoja ja väärinkäytöksiä?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja katsoi sen luovan oikeudenmukaiset ja hallitut puitteet perheenyhdistämiselle samalla kun järjestelmän väärinkäyttöä estetään.
”Perhe-elämän suojeleminen on tärkeää, mutta samalla meidän on varmistettava, että perheenyhdistäminen tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisesti.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti kiristyksiä, koska ne ehkäisevät lume- ja pakkoavioliittoja sekä ankkurilapsi-ilmiötä ja siirtävät Suomen yleispohjoismaiselle linjalle.
”Tällä käsittelyssämme olevalla ulkomaalaislain muutoksella pyritään estämään väärinkäytökset.”
— Anne Rintamäki - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä, koska piti ikärajoja ristiriitaisina muun lainsäädännön kanssa ja toimeentuloedellytysten laajentamista lapsille kohtuuttomana.
”Hallituksen esittämillä muutoksilla heikennetään merkittävästi muun muassa kotoutumista ja sen edellytyksiä, mikä ei ole Suomen etu.”
— Eemeli Peltonen - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti lakiesitystä, sillä se katsoi perheiden erillään pitämisen olevan vastoin lapsen etua ja heikentävän mahdollisuuksia kotoutua Suomeen.
”Lapsen etu ei ole se, että häntä pidetään erossa perheestään.”
— Saara Hyrkkö - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä jyrkästi ja arvosteli sitä lapsivihamieliseksi, kotoutumista vaikeuttavaksi sekä ihmisoikeuksia heikentäväksi.
”Se, että sotaa paennut ihminen pakotetaan elämään erossa perheestään, ei auta kotoutumista, vaan se vaikeuttaa sitä.”
— Pia Lohikoski
Kooste on tuotettu tekoälyllä 37 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.3.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 18.3.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29.4.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 9.5.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 14.5.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.5.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulkomaalaislain muuttamisestaHyväksytty · 302/2025 · 13.6.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 36 ja 38 §, 39 §:n 1 momentti sekä 114 ja 115 §, sellaisina kuin ne ovat, 36 § laissa 472/2024, 38 § laissa 1167/2022, 39 §:n 1 momentti laissa 505/2016 sekä 114 ja 115 § osaksi laeissa 332/2016 ja 1167/2022, sekä lisätään lakiin uusi 38 a ja 114 a § seuraavasti:
36 §Oleskeluluvan epääminen yhteiskunnan edun vuoksi
Oleskelulupaa ei myönnetä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansallista turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka jos henkilön maahantulo ja kauttakulku tulee Suomea sitovan kansainvälisoikeudellisen velvoitteen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla annetun neuvoston päätöksen mukaisesti estää. Kansanterveyden vaarantaminen ei kuitenkaan estä jatkoluvan myöntämistä, jos luvan myöntämisen edellytykset ovat muutoin olemassa, taikka oleskeluluvan myöntämistä 114 tai 114 a §:n perusteella. Kansainvälisten suhteiden vaarantaminen ei kuitenkaan estä oleskeluluvan myöntämistä perhesiteen perusteella taikka oleskeluluvan myöntämistä ulkomaalaiselle, jos hänelle on unionin jäsenvaltiossa myönnetty pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa.
38 §Edellytys lapsen alaikäisyydestä
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle, oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen ilman huoltajaa tulleen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin hän jätti hakemuksen, jolla hänelle annettiin turvapaikka. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen turvapaikan antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy. Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä lapselle, oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen lapselle edellyttää, että lapsi on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenkokoaja jätti hakemuksen, jolla hänelle annettiin turvapaikka. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen turvapaikan antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy. Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella.
38 a §Edellytys puolisoiden vähimmäisiästä
Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella puolisolle edellyttää, että kumpikin puolisoista on täyttänyt 21 vuotta, kun oleskelulupa tulee voimaan. Edellytystä vähimmäisiästä ei sovelleta Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle.
39 §Toimeentuloedellytys oleskelulupaa myönnettäessä
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa 6 luvun perusteella, ellei 114 §:n 3 momentista, 114 a §:n 4 momentista tai 115 §:n 2 momentista muuta johdu.
114 §Oleskeluluvan myöntäminen pakolaisen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisen perheenjäsenelle, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten.
Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, suoritetaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon perheenkokoajan mahdollisuus viettää perhe-elämää hakijan kanssa jossain kolmannessa maassa. Harkinnassa on otettava huomioon perhesiteen merkitys asianosaisille.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos perheenkokoaja on ilman huoltajaa maassa oleva alaikäinen pakolainen, tai jos:
1) oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun: a) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta; b) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hyväksymisestään Suomeen pakolaiskiintiössä; tai c) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen perhesiteen perusteella hänelle myönnetystä pakolaisasemasta;
2) perheenkokoajan perhe on muodostettu ennen: a) perheenkokoajan Suomeen tuloa, jos hänelle on annettu turvapaikka; b) perheenkokoajan hyväksymistä Suomeen pakolaiskiintiössä; tai c) perheenkokoajalle perhesiteen perusteella myönnettävän pakolaisaseman antamista; ja
3) perheenyhdistäminen ei ole mahdollista sellaisessa kolmannessa maassa, johon perheenkokoajalla tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä.
Jos perhe on muodostettu perheenkokoajan maahantulon jälkeen tai sen jälkeen kun perheenkokoaja on hyväksytty Suomeen pakolaiskiintiössä tai sen jälkeen kun perheenkokoaja on saanut pakolaisaseman perheenjäsenenä, tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
114 a §Oleskeluluvan myöntäminen toissijaista suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten.
Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, suoritetaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon perheenkokoajan mahdollisuus viettää perhe-elämää hakijan kanssa jossain kolmannessa maassa. Harkinnassa on otettava huomioon perhesiteen merkitys asianosaisille.
Jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella ja luvan myöntämisen peruste on aseellinen selkkaus taikka jos hän on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, kokonaisharkintaa suoritettaessa otetaan huomioon se, että ehdotonta estettä perheenkokoajan paluulle kotimaahan ei ole.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen toissijaista suojelua saaneen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
115 §Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
Oleskelulupa myönnetään pakolaisen, toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita, suoritetaan kokonaisharkinta 114 §:n 2 momentin mukaisesti.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua saaneen muulle omaiselle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun muun omaisen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Hakemukseen, joka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, ja sen jatkolupahakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.