Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen, mikä vähentää jo tutkinnon suorittaneiden aikuisten koulutuspaikkoja. Samalla toisen asteen oppilaitosten hallinnollisia velvoitteita kevennetään ja lukioiden oppimisen tukeen osoitetaan 10 miljoonan euron lisärahoitus.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 23.9.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 22.11.2024
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 24
- Vahvistettu
- 5.12.2024
- Säädös
- 708/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Tärkeimpänä muutoksena ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen ja koulutuksen järjestäjien opiskelijavuosimäärien sallitaan alittaa järjestämisluvan vähimmäismäärä säästön kohdentamiseksi aikuiskoulutukseen. Lisäksi puretaan oppilaitosten normeja keventämällä ammatillisen koulutuksen oppivelvollisten henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS) sekä luopumalla tutkintokohtaisista osaamisen arviointisuunnitelmista, lukioiden lakisääteisistä vuosisuunnitelmista ja huoltajakyselyvelvoitteesta. Lukiokoulutukseen lisätään 10 miljoonaa euroa valtion rahoittamaa oppimisen tukea.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025 ja vaikuttavat useisiin ryhmiin: - Aikuisopiskelijat: Koulutustarjonta vähenee henkilöiltä, joilla on jo aiempi toisen asteen tai korkea-asteen tutkinto. Perusopetuksen päättäviin nuoriin tai tutkintoa vailla oleviin leikkauksia ei kohdisteta. - Oppivelvolliset ja lukiolaiset: Oppivelvollisten ammattikouluopintojen aloitusta sujuvoitetaan ryhmämuotoisemmaksi, kun vapaa-ajan osaamisen tunnistamisvelvoitteesta luovutaan. Lukio-opiskelijoille lisätään oppimisen tukea 10 miljoonalla eurolla. - Koulutuksen järjestäjät ja henkilöstö: Hallinnollinen työmäärä ja suunnitelmien laatimisvelvoitteet vähenevät toisella asteella, mutta aikuiskoulutukseen painottuvien ammatillisten oppilaitosten taloudelliset toimintaedellytykset heikkenevät. - Kunnat ja valtio: Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron kokonaissäästöstä 62,6 miljoonaa euroa kohdistuu valtion rahoitukseen ja 57,4 miljoonaa euroa kuntien rahoitusosuuteen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 19.11.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 96–66.
Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.
Hallitus jaa, oppositio ei. 37 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
24 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron rahoitusleikkauksesta ja sen vaikutuksista alanvaihtajiin, henkilöstöön ja alueiden elinvoimaan. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti leikkausta lyhytnäköisenä iskuna osaamiseen ja työvoiman saantiin. Esityksen käsittely oli erittäin kiistanalainen.
- Onko leikkaukset mahdollista rajata vain aikuisiin ilman, että nuorten opetus kärsii?
- Miten säästöt vaikuttavat oppilaitoksiin ja elinvoimaan Itä- ja Pohjois-Suomessa?
- Heikentääkö aikuiskoulutuksen karsiminen yritysten työvoimansaantia ja työntekijöiden uudelleenkouluttautumista?
- PerussuomalaisetPuolesta
Rahoituksen vähentäminen on välttämätön toimi julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi, ja säästöt kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti aikuisten ja jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen samalla kun oppimisen tukea vahvistetaan.
”Tällä hallituksen esityksellä tavoitellaan yhtäältä julkisen talouden kestävyyden vahvistamista ja toisaalta kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä koskevien normien keventämistä.”
— Ari Koponen - SDPVastaan
Ammatillisen koulutuksen raju leikkaus vaikeuttaa aikuisten alalle pääsyä ja uudelleenkouluttautumista sekä osuu integroitujen ryhmien kautta väistämättä myös nuoriin oppivelvollisiin.
”Myöskään me sosiaalidemokraatit emme kannata tätä käsittämätöntä leikkausta ammatilliseen koulutukseen.”
— Nasima Razmyar - KeskustaVastaan
Esitys heikentää koulutuksen saatavuutta ja yritysten työvoimansaantia erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja Itä-Suomessa sekä johtaa satojen opettajien irtisanomisiin.
”Keskustalla on selkeä linja. Me emme missään nimessä hyväksy näitä ammatillisen koulutuksen leikkauksia, ja täällä myöhemmin sitten esitellään vielä vastalause, missä myöskin keskusta on mukana.”
— Markku Siponen - VihreätVastaan
Koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaaminen vaarantaa Suomen talouskasvun ja osaamisen tilanteessa, jossa ammatilliseen koulutukseen tarvittaisiin enemmän lähiopetusta ja panostuksia.
”Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan ennemmin panostuksia, tarvitsemme lisää lähiopetusta, ei tämän tyylisiä leikkauksia.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoVastaan
Leikkausta on mahdotonta rajata vain toista tutkintoa suorittaviin, joten se rapauttaa koko ammatillisen koulutuksen kenttää, lisää henkilöstövajetta ja vähentää opetuksen määrää.
”Leikkauksilla on suorat vaikutukset henkilöstön vähentämiseen ja jopa alojen lakkauttamiseen, jolloin näistä kärsivät yhtäläisesti kaikki ammatillisen tutkinnon suorittajat.”
— Jessi Jokelainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 24 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 112/2024 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 27.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 13.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 708/2024 · 5.12.2024
- 2Laki lukiolain 13 ja 31 §:n muuttamisestaHyväksytty · 709/2024 · 5.12.2024
- 3Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 710/2024 · 5.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 53 §:n 4 momentti sekä muutetaan 44 §:n 5 momentti, 46 § ja 47 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 44 §:n 5 momentti laissa 1218/2020, seuraavasti:
44 §Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
Mitä 1 momentissa säädetään osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, sovelletaan oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetulle oppivelvolliselle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan vain siltä osin kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muiden toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja. Lisäksi oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta.
46 §Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa 44 §:ssä tarkoitettu opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella.
47 §Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa sellainen 44 §:ssä tarkoitettu opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen tehdään 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osaamisen tunnustamisen menettelytavoista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki lukiolain 13 ja 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lukiolain (714/2018) 13 §:n 4 momentti, sekä muutetaan 31 §:n 1 momentti, seuraavasti:
31 §Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 42 §, sellaisena kuin se on laissa 1410/2014, sekä muutetaan 8 §:n 1 momentti ja 9 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentti laissa 1114/2021 ja 9 a §:n 1 momentti laissa 532/2017, seuraavasti:
8 §Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin
Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksista on 51,59 prosenttia ja lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen käyttökustannuksista 50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.
9 a §Kunnan omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa
Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin vuonna 2025 se euromäärä, joka saadaan, kun vuoden 2024 indeksitarkistetusta kuntien rahoitusosuudesta vähennetään 57,4 miljoonaa euroa. Vuodesta 2026 lukien kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2025 tasossa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä tällä lailla muutettavan lain 32 c §:ssä tarkoitettu opiskelijavuosien määrä saa mainitussa pykälässä säädetystä poiketen alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.