Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen, mikä vähentää jo tutkinnon suorittaneiden aikuisten koulutuspaikkoja. Samalla toisen asteen oppilaitosten hallinnollisia velvoitteita kevennetään ja lukioiden oppimisen tukeen osoitetaan 10 miljoonan euron lisärahoitus.
Tärkeimpänä muutoksena ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen ja koulutuksen järjestäjien opiskelijavuosimäärien sallitaan alittaa järjestämisluvan vähimmäismäärä säästön kohdentamiseksi aikuiskoulutukseen. Lisäksi puretaan oppilaitosten normeja keventämällä ammatillisen koulutuksen oppivelvollisten henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS) sekä luopumalla tutkintokohtaisista osaamisen arviointisuunnitelmista, lukioiden lakisääteisistä vuosisuunnitelmista ja huoltajakyselyvelvoitteesta. Lukiokoulutukseen lisätään 10 miljoonaa euroa valtion rahoittamaa oppimisen tukea.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025 ja vaikuttavat useisiin ryhmiin: - Aikuisopiskelijat: Koulutustarjonta vähenee henkilöiltä, joilla on jo aiempi toisen asteen tai korkea-asteen tutkinto. Perusopetuksen päättäviin nuoriin tai tutkintoa vailla oleviin leikkauksia ei kohdisteta. - Oppivelvolliset ja lukiolaiset: Oppivelvollisten ammattikouluopintojen aloitusta sujuvoitetaan ryhmämuotoisemmaksi, kun vapaa-ajan osaamisen tunnistamisvelvoitteesta luovutaan. Lukio-opiskelijoille lisätään oppimisen tukea 10 miljoonalla eurolla. - Koulutuksen järjestäjät ja henkilöstö: Hallinnollinen työmäärä ja suunnitelmien laatimisvelvoitteet vähenevät toisella asteella, mutta aikuiskoulutukseen painottuvien ammatillisten oppilaitosten taloudelliset toimintaedellytykset heikkenevät. - Kunnat ja valtio: Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron kokonaissäästöstä 62,6 miljoonaa euroa kohdistuu valtion rahoitukseen ja 57,4 miljoonaa euroa kuntien rahoitusosuuteen.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 96–66.
Lopullinen äänestys koko laista
96
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
37
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 1
96
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
37
Poissa
Äänestys 2
96
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
37
Poissa
Äänestys 3
96
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
37
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Opetus- ja kulttuuriministeriö)
23.9.2024
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
27.9.2024
Valiokunnan mietintö tai lausunto(sivistysvaliokunta)
7.11.2024
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
13.11.2024
Toinen käsittely(Täysistunto)
20.11.2024
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
21.11.2024
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Laki lukiolain 13 ja 31 §:n muuttamisesta
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 53 §:n 4 momentti sekä muutetaan 44 §:n 5 momentti, 46 § ja 47 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 44 §:n 5 momentti laissa 1218/2020, seuraavasti:
44 §Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
Mitä 1 momentissa säädetään osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, sovelletaan oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetulle oppivelvolliselle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan vain siltä osin kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muiden toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja. Lisäksi oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta.
46 §Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa 44 §:ssä tarkoitettu opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella.
47 §Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa sellainen 44 §:ssä tarkoitettu opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen tehdään 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osaamisen tunnustamisen menettelytavoista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lukiolain (714/2018) 13 §:n 4 momentti, sekä muutetaan 31 §:n 1 momentti, seuraavasti:
31 §Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 42 §, sellaisena kuin se on laissa 1410/2014, sekä muutetaan 8 §:n 1 momentti ja 9 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 1 momentti laissa 1114/2021 ja 9 a §:n 1 momentti laissa 532/2017, seuraavasti:
8 §Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin
Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksista on 51,59 prosenttia ja lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen käyttökustannuksista 50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.
9 a §Kunnan omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa
Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin vuonna 2025 se euromäärä, joka saadaan, kun vuoden 2024 indeksitarkistetusta kuntien rahoitusosuudesta vähennetään 57,4 miljoonaa euroa. Vuodesta 2026 lukien kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2025 tasossa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä tällä lailla muutettavan lain 32 c §:ssä tarkoitettu opiskelijavuosien määrä saa mainitussa pykälässä säädetystä poiketen alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.