Työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään ja omavastuuaikaa pidennetään viidestä seitsemään päivään. Lisäksi työttömyysturvan korotusosia pienennetään tai poistetaan.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 29.6.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 21.11.2016
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 79
- Vahvistettu
- 9.12.2016
- Säädös
- 1081/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhennetään 500 päivästä 400 päivään, ja alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään, mutta yli 58-vuotiaana työssäoloehdon täyttävillä enimmäisaika säilyy 500 päivänä. Työttömyyden alun omavastuuaika pitenee seitsemään päivään, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja pitkän työuran perusteella maksettavista korotusosista luovutaan kokonaan.
Mitä se tarkoittaa
Muutos heikentää työttömyysetuuksien tasoa ja kestoa uusilla työttömyysjaksoilla 1.1.2017 alkaen. Työttömyyspäivärahan lyhentäminen koskee arviolta valtaosaa ansiopäivärahan ja peruspäivärahan saajista, ja pitkään työttömänä olevat siirtyvät aiempaa nopeammin työmarkkinatuelle. Uudistuksella tavoitellaan noin 200 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä ansioturvamenoihin ja noin 9 000 lisätyöllistä.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 16.11.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 100–47.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 52 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.12.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
79 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin hallituksen esityksestä lyhentää työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa ja leikata korotusosia. Hallituspuolueet perustelivat esitystä julkisen talouden säästöillä sekä työn vastaanottamisen kannustimien parantamisella. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi pitäen sitä työttömien toimeentuloa heikentävänä leikkauksena, joka ei luo uusia työpaikkoja.
- Lisääkö työttömyysturvan keston lyhentäminen työllisyyttä vai ajaako se ihmisiä toimeentulotuelle?
- Johtuuko työttömyys työpaikkojen puutteesta vai työn vastaanottamisen kannustimista?
- Ovatko esityksen työllisyysvaikutukset ja tutkimusperusteet luotettavia?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki lakia todeten sen tuovan välttämättömiä säästöjä ja poistavan kannustinloukkuja madaltamalla kynnystä ottaa työtä vastaan.
”Ollaan taas epä-älyllisen ilotulittelun äärellä, kun oppositiosta korostetaan, että eihän työttömyysturvasta leikkaaminen luo yhtään uutta työpaikkaa.”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki hallituksen esitystä osana laajempaa työllisyyskokonaisuutta ja piti tärkeänä työttömyysturvan muuttamista kannustavampaan suuntaan.
”Hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen hallitusohjelmaansa työttömyys- ja sosiaaliturvan muuttamisen kannustavampaan suuntaan, ja siinä on, miten kukakin haluaa ottaa jonkun asian, keppiä ja porkkanaa.”
— Leena Meri - KeskustaPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, koska sen nähtiin parantavan työnteon kannustimia, lyhentävän työttömyysjaksoja ja tuovan tarvittavia säästöjä julkiseen talouteen.
”Mielestäni hallitus on tässä asiassa tarttunut oikeaan kohteeseen.”
— Markku Pakkanen - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja piti sitä epäoikeudenmukaisena leikkauksena, joka heikentää työttömien toimeentuloa eikä luo uusia työpaikkoja.
”Ihminen, joka jää työttömäksi ilman omaa syytään, menettää jo nyt puolet tuloistaan.”
— Antti Lindtman - VihreätVastaan
Ryhmä piti keston leikkaamista pelkkänä keppipolitiikkana ja vaati leikkausten sijaan koko järjestelmän kokonaisuudistusta, joka huomioisi talouden suhdanteet.
”Sen sijaan, että hallitus nyt leikkaa ansioturvan kestoa ja luultavasti myöhemmin syksyllä ansioturvan tasoa, niin nyt olisi kaikkein järkevintä näpertämisen sijaan tehdä kokonainen iso remontti koko työttömyysturvaan.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti heikennyksiä ja korosti, että työttömyyden todellinen syy on työpaikkojen puute, jolloin etuuksien leikkaaminen siirtää ihmisiä vain toimeentulotuelle.
”Kaikki nämä esitykset perustuvat siihen samantyyppiseen ajattelumalliin, jonka mukaan Suomen työttömyys johtuisi työttömien työhaluttomuudesta tai puuttuvista kannustimista hakea töihin.”
— Li Andersson - RKPPuolesta varauksin
Ryhmä piti keston lyhentämistä pääpiirteissään mahdollisena, mutta katsoi, että samalla päivärahan tasoa tulisi nostaa työttömyyden alussa ja lisätä aktiivisia työllistämistoimia.
”Noin yleisesti tutkimukset taitavat osoittaa sen, että työllistyminen on suurinta kauden alussa ja lopussa, eli sikäli tämä lyhentäminen noin pääpiirteissään on ok, mutta se on ihan kuten edustaja Andersson sanoi, että tämä on suhdanneriippuvaista.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitVastaan
Ryhmä vastusti esitystä puhtaana säästölakina, joka ei paranna työllistymismahdollisuuksia ja kohtelee työttömiä eri puolilla maata eriarvoisesti.
”Työttömyyspäivärahakauden lyhentämisellä ei pureta ratkaisevasti työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja taikka tueta työntekijän työllistymismahdollisuuksia.”
— Antero Laukkanen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ministeri puolusti esitystä, jonka tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää ansioturvamenoissa.
”Hallituksen esityksen tavoitteena on varmasti luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, niin kuin tässä pohjaesityksessä on, että siirtymäkauden jälkeen työllisyys olisi parantunut.”
— Pirkko Mattila
Kooste on tuotettu tekoälyllä 79 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 113/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 39/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.6.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 6.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 10.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty · 1081/2016 · 9.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 3 a, 3 b ja 3 e §, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 3 a ja 3 e § laissa 1049/2013 sekä 3 b § laeissa 1188/2009 ja 918/2012, ja muutetaan 3 luvun 3 §:n 4 momentti, 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 2, 3, 7 ja 11 § sekä 7 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 3 § laissa ja 7 luvun 10 §:n 1 momentti laissa1049/2013, 6 luvun 2 § laissa 1048/2014, 6 luvun 7 § laissa 361/2010 ja 6 luvun 11 § laeissa 1252/2006, 313/2010, 1049/2013 ja 883/2015, seuraavasti:
3 luku – Etuuden saamisen yleiset rajoitukset
3 §Työkyvyttömyys
Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden saajalla, joka ei saa sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuu) vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa, on työkyvyttömyydestään huolimatta ja sen estämättä, mitä 2 luvussa säädetään työnhakijana olosta, oikeus työttömyysetuuteen.
5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
13 §Omavastuuaika
Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti.
6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
2 §Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa
Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 25 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella ja korotusosalla korotetun perusosan suuruinen.
Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.
3 §Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä. Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.
7 §Päivärahakauden enimmäisaika
Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään:
1) 300 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä enintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;
2) 400 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä yli kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;
3) 500 työttömyyspäivältä henkilölle, jonka työssäoloehto on täyttynyt hänen täytettyään 58 vuotta ja jolla on työssäoloehdon täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai perusasetusta tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus.
Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäisaikaa otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.
11 §Työssäoloajan laskeminen
Edellä 7 §:n 1 momentin 3kohdassa ja 9 §:ssä tarkoitettu työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 510. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.
7 luku – Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
10 §Omavastuuaika
Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos omavastuuaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 5 luvun 13 §:n 1 momenttia ja 7 luvun 10 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.
Etuuteen, jota maksetaan ajalta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Ansiopäivärahan saajaan, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 §:n 1 momenttia 31 päivään joulukuuta 2018 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Työnhakijaan, jonka työsuhde on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 a ja 3 e §:ää 30 päivään kesäkuuta 2017 sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.
Työnhakijaan, jonka päivärahakauden enimmäisaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 6 luvun 7 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.