HE 113/2016 vpHyväksytty

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Vireille 29.6.2016Viimeisin tapahtuma 21.11.2016Alkuperäinen esitys eduskunta.fi
työttömyysturvaansioturvatyöttömyyspäivärahatomavastuurakennetyöttömyystyöuratyöllisyyspolitiikkakestotyössäoloehdot
Selkokielinen tiivistelmä ei ole vielä valmistunut tälle esitykselle. Alla esityksen virallinen pääasiallinen sisältö.

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihanketta, jonka yhtenä toimenpiteenä on työttömyysturvan uudistaminen. Esityksessä ehdotetaan työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa, enimmäiskesto lyhenisi 300 päivään. Enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaikaa pidennetään viidestä päivästä seitsemään päivään, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosasta ja korotetusta ansio-osasta luovutaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Miten eduskunta äänesti

Eduskunta hyväksyi lain äänin 10047.

Lopullinen äänestys koko laista

Hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki?

100

Jaa

47

Ei

0

Tyhjää

52

Poissa

Kok
29 · 0 · 0 · 8
PS
29 · 0 · 0 · 7
SDP
0 · 24 · 0 · 11
Kesk
34 · 0 · 0 · 15
Vihr
1 · 7 · 0 · 7
Vas
0 · 11 · 0 · 1
RKP
7 · 0 · 0 · 3
KD
0 · 5 · 0 · 0
Pöytäkirja

Ladataan äänestyskarttaa…

Kaikki äänestykset käsittelyn aikana (3)

Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.

Toinen käsittely

Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.

Äänestys 1

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

100

Jaa

47

Ei

0

Tyhjää

52

Poissa

Kok
29 · 0 · 0 · 8
PS
29 · 0 · 0 · 7
SDP
0 · 24 · 0 · 11
Kesk
34 · 0 · 0 · 15
Vihr
1 · 7 · 0 · 7
Vas
0 · 11 · 0 · 1
RKP
7 · 0 · 0 · 3
KD
0 · 5 · 0 · 0
Pöytäkirja

Äänestys 2

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

141

Jaa

7

Ei

0

Tyhjää

51

Poissa

Kok
30 · 0 · 0 · 7
PS
30 · 0 · 0 · 6
SDP
24 · 0 · 0 · 11
Kesk
34 · 0 · 0 · 15
Vihr
8 · 0 · 0 · 7
Vas
10 · 0 · 0 · 2
RKP
0 · 7 · 0 · 3
KD
5 · 0 · 0 · 0
Pöytäkirja

Äänestys 3

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

109

Jaa

38

Ei

0

Tyhjää

52

Poissa

Kok
30 · 0 · 0 · 7
PS
30 · 0 · 0 · 6
SDP
0 · 24 · 0 · 11
Kesk
34 · 0 · 0 · 15
Vihr
0 · 8 · 0 · 7
Vas
8 · 1 · 0 · 3
RKP
7 · 0 · 0 · 3
KD
0 · 5 · 0 · 0
Pöytäkirja

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.12.2016.

Käsittelyn vaiheet

  1. Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sosiaali- ja terveysministeriö)

    29.6.2016

  2. Lähetekeskustelu(Täysistunto)

    6.9.2016

  3. Valiokunnan mietintö tai lausunto(sosiaali- ja terveysvaliokunta)

    27.10.2016

  4. Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)

    10.11.2016

  5. Toinen käsittely(Täysistunto)

    16.11.2016

  6. Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

    18.11.2016

Hyväksytty · Säädös 1081/2016 · Vahvistettu 9.12.2016

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 3 a, 3 b ja 3 e §, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 3 a ja 3 e § laissa 1049/2013 sekä 3 b § laeissa 1188/2009 ja 918/2012, ja muutetaan 3 luvun 3 §:n 4 momentti, 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 2, 3, 7 ja 11 § sekä 7 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 3 § laissa ja 7 luvun 10 §:n 1 momentti laissa1049/2013, 6 luvun 2 § laissa 1048/2014, 6 luvun 7 § laissa 361/2010 ja 6 luvun 11 § laeissa 1252/2006, 313/2010, 1049/2013 ja 883/2015, seuraavasti:

3 luku – Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

3 §Työkyvyttömyys

Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden saajalla, joka ei saa sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuu) vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa, on työkyvyttömyydestään huolimatta ja sen estämättä, mitä 2 luvussa säädetään työnhakijana olosta, oikeus työttömyysetuuteen.

5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

13 §Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti.

6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

2 §Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa

Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 25 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella ja korotusosalla korotetun perusosan suuruinen.

Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.

3 §Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä. Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.

7 §Päivärahakauden enimmäisaika

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään:

1) 300 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä enintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;

2) 400 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä yli kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;

3) 500 työttömyyspäivältä henkilölle, jonka työssäoloehto on täyttynyt hänen täytettyään 58 vuotta ja jolla on työssäoloehdon täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai perusasetusta tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus.

Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäisaikaa otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.

11 §Työssäoloajan laskeminen

Edellä 7 §:n 1 momentin 3kohdassa ja 9 §:ssä tarkoitettu työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.

Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 510. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.

7 luku – Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

10 §Omavastuuaika

Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos omavastuuaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 5 luvun 13 §:n 1 momenttia ja 7 luvun 10 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Etuuteen, jota maksetaan ajalta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Ansiopäivärahan saajaan, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 §:n 1 momenttia 31 päivään joulukuuta 2018 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Työnhakijaan, jonka työsuhde on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 a ja 3 e §:ää 30 päivään kesäkuuta 2017 sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Työnhakijaan, jonka päivärahakauden enimmäisaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 6 luvun 7 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.