Riitojen välitysmenettelyn kokonaisuudistus

Tätä lakia sovelletaan välitysmenettelyyn, jonka paikka on Suomessa.

Tämän lain 8 ja 9 §:ää sovelletaan myös, jos välitysmenettelyn paikka on ulkomailla tai sitä ei ole vielä määrätty.

Vaikka välitysmenettelyn paikkaa ei ole vielä määrätty, 10, 12, 13, 15 ja 16 §:ää sovelletaan myös, jos ainakin yhdellä asianosaisella on kotipaikka Suomessa.

Tämän lain 8 lukua sovelletaan myös ulkomailla annetun välitystuomion tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, kirjallinen tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona se on toimitettu vastaanottajalle tai vastaanottajan edustajalle henkilökohtaisesti tai vastaanottajan toimipaikkaan, asuinpaikkaan tai osoitteeseen taikka toimitettu sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan tai hyväksymään sähköiseen osoitteeseen siten, että toimitus voidaan todentaa. Jos vastaanottajan tai vastaanottajan edustajan olinpaikka on tuntematon eikä sitä voida kohtuullisin toimenpitein saada selville, kirjallinen tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona se on todisteellisesti lähetetty vastaanottajan viimeisimpään tunnettuun toimipaikkaan, asuinpaikkaan tai osoitteeseen.

Tätä pykälää ei sovelleta menettelyyn tuomioistuimessa.

Jos asianosainen on saanut tietää, että välitysmenettelyssä ei ole noudatettu sellaista tämän lain säännöstä, josta asianosaiset voivat poiketa, tai välityssopimuksessa sovittua, asianosaisen on välitysmenettelyn aikana vastustettava tätä noudattamatta jättämistä laissa säädetyssä, asianosaisten sopimassa tai välitysoikeuden asettamassa määräajassa, tai jos sellaista ei ole, ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tietää edellä mainitusta seikasta. Muussa tapauksessa asianosaisen katsotaan luopuneen oikeudestaan vastustaa noudattamatta jättämistä välitysmenettelyssä ja tuomioistuimessa.

Tuomioistuin on toimivaltainen tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa vain, jos tässä laissa niin säädetään.

Toimivaltainen tuomioistuin 12, 13, 16, 19 ja 41 §:ssä tarkoitetussa asiassa on Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja 15, 18, 20, 44 ja 45 §:ssä tarkoitetussa asiassa Helsingin hovioikeus. Toimivaltainen tuomioistuin 32 §:ssä tarkoitetussa asiassa on se käräjäoikeus, jonka alueella kuultava tai se, jota asia muuten koskee, oleskelee.

Tämän lain 12, 13, 16, 19, 32 ja 41 §:ssä tarkoitetun asian käsittelyssä noudatetaan hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä, jollei tästä laista muuta johdu.

Tämän lain 15, 20 ja 45 §:ssä tarkoitetun asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Tämän lain 18 ja 44 §:ssä tarkoitetun asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 27 luvussa säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Helsingin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan.

Välitysmenettelyssä voidaan ratkaista riita, josta voidaan tehdä sovinto.

Asianosaiset voivat sopia, että riita taikka kaikki tai tietyt määrätystä oikeussuhteesta vastaisuudessa aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välitysmenettelyssä, jollei laissa toisin säädetä.

Välityssopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, jonka soveltumisesta asianosaiset ovat sopineet. Jos asianosaiset eivät ole sopineet välityssopimukseen sovellettavasta laista, sovelletaan asianosaisten sopiman välitysmenettelyn paikan lakia tai, jos välitysmenettelyn paikasta ei ole sovittu, oikeussuhteeseen sovellettavaa lakia.

Välityssopimukseen rinnastettavana pidetään sellaista testamenttiin, lahjakirjaan, konossementtiin tai näihin rinnastettaviin asiakirjoihin, yhdistyksen tai säätiön sääntöihin taikka osakeyhtiön tai muun yhtiön taikka yhteisön yhtiöjärjestykseen sisältyvää välitysmenettelyä koskevaa määräystä, jota asianosaiset tai se, jota vastaan vaatimuksia esitetään, ovat velvollisia noudattamaan.

Tuomioistuin ei saa ottaa tutkittavaksi asiaa, joka on välitysmenettelyssä ratkaistava, jos vastapuoli tekee siitä väitteen viimeistään vastatessaan ensimmäisen kerran pääasiaan.

Välitysmenettely voidaan aloittaa tai sitä voidaan jatkaa ja asiassa voidaan antaa välitystuomio sen estämättä, että 1 momentissa mainittu asia on vireillä tuomioistuimessa.

Välityssopimuksen estämättä tuomioistuin voi asian ollessa välitysoikeuden käsiteltävänä tai sitä ennen määrätä turvaamistoimia sekä antaa sellaisia väliaikaisia määräyksiä ja kieltoja, joiden antaminen lain mukaan kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan.

Asianosaiset voivat sopia välitysoikeuden jäsenten lukumäärästä.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeudessa on kolme jäsentä.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeuden jäsenenä saa olla jokainen täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Välitysoikeuden jäsenenä saa Suomessa toimia myös muu kuin Suomen kansalainen.

Asianosaiset voivat sopia välitysoikeuden jäsenestä tai jäsenistä sekä hänen tai heidän nimeämisessään noudatettavasta menettelystä.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, kummankin asianosaisen on nimettävä kolmijäseniseen välitysoikeuteen yksi jäsen, ja näin nimettyjen jäsenten on nimettävä kolmas jäsen toimimaan välitysoikeuden puheenjohtajana. Jos asianosainen ei ole nimennyt välitysoikeuden jäsentä 30 päivän kuluessa toiselta asianosaiselta saamastaan pyynnöstä tehdä niin tai jos asianosaisten nimeämät välitysoikeuden jäsenet eivät pääse sopimukseen kolmannesta jäsenestä 30 päivän kuluessa nimeämisestään, asianosainen voi pyytää tuomioistuinta määräämään puuttuvan välitysoikeuden jäsenen.

Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen yksijäsenisen välitysoikeuden jäsenestä, asianosainen voi pyytää tuomioistuinta määräämään välitysoikeuden jäsenen.

Asianosainen ei saa ilman vastapuolen suostumusta peruuttaa tekemäänsä välitysoikeuden jäsenen nimeämistä sen jälkeen, kun vastapuoli on saanut tiedon nimeämisestä.

Jos välitysoikeutta ei voida asettaa asianosaisten sopiman menettelyn mukaisesti, asianosainen voi pyytää tuomioistuinta määräämään puuttuvan välitysoikeuden jäsenen tai puuttuvat jäsenet.

Kun asianosainen on 2, 3 tai 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pyytänyt tuomioistuinta määräämään välitysoikeuden jäsenen, tuomioistuimen on määrättävä välitysoikeuden jäsen, jollei ole ilmeistä, että välitysmenettelylle ei ole laillisia edellytyksiä. Määrätessään välitysoikeuden jäsenen tuomioistuimen on otettava huomioon asianosaisten sopimuksessa välitysoikeuden jäsenelle asetetut kelpoisuusvaatimukset sekä seikat, jotka ovat omiaan turvaamaan puolueettoman ja riippumattoman välitysoikeuden jäsenen määräämisen.

Päätökseen, jolla tuomioistuin on määrännyt välitysoikeuden jäsenen, ei saa hakea muutosta.

Jos välitysmenettelyssä on useita asianosaisia joko kantajina tai vastaajina, näiden tahojen on nimettävä yhdessä välitysoikeuden jäsen kolmijäseniseen välitysoikeuteen, jos toisin ei ole sovittu. Jos he eivät nimeä yhdessä välitysoikeuden jäsentä 30 päivän kuluessa saamastaan 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä, asianosainen voi pyytää tuomioistuinta määräämään välitysoikeuden jäsenet kaikkien asianosaisten puolesta ja erottamaan jo nimetyn välitysoikeuden jäsenen tehtävästään. Päätökseen, jolla tuomioistuin on määrännyt välitysoikeuden jäsenet ja erottanut jo nimetyn välitysoikeuden jäsenen, ei saa hakea muutosta.

Jos kolmas taho on liitetty asianosaiseksi välitysmenettelyyn 19 §:n mukaisesti eikä tämä ole päässyt osallistumaan välitysoikeuden jäsenten nimeämiseen, tuomioistuimen on kyseisen asianosaisen hakemuksesta erotettava muut kuin tuomioistuimen nimeämät välitysoikeuden jäsenet. Hakemus on tehtävä 15 päivän kuluessa liittämistä koskevan päätöksen tiedoksisaannista. Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, puuttuvat välitysoikeuden jäsenet nimetään tämän jälkeen noudattaen, mitä 1 momentissa tai 12 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Päätökseen, jolla tuomioistuin on erottanut välitysoikeuden jäsenen, ei saa hakea muutosta.

Muilta osin välitysoikeuden asettamiseen, kun välitysmenettelyssä on useampi kuin kaksi asianosaista, sovelletaan, mitä 12 §:ssä säädetään.

Välitysoikeuden jäsenen tulee tehtävässään olla puolueeton ja riippumaton.

Sen, jonka suostumusta välitysoikeuden jäsenen tehtävään on pyydetty, tulee heti ilmoittaa, jollei hän kieltäydy tehtävästä, kaikki seikat, jotka ovat omiaan aiheuttamaan perusteltuja epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan. Välitysoikeuden jäsen on velvollinen välitysmenettelyn päättymiseen asti viipymättä ilmoittamaan asianosaisille kaikki edellä tarkoitetut seikat, joita ei ole ennestään saatettu asianosaisten tietoon.

Välitysoikeuden jäsen on asianosaisen vaatimuksesta julistettava esteelliseksi, jos ilmenee seikkoja, jotka antavat perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Asianosainen voi vaatia välitysoikeuden jäsenen, jonka hän on nimennyt tai jonka nimeämiseen hän on osallistunut, julistamista esteelliseksi vain sellaisen seikan perusteella, jonka asianosainen on saanut tietää vasta nimeämisen jälkeen.

Asianosaiset voivat sopia välitysoikeuden jäsenen esteelliseksi julistamista koskevasta menettelystä.

Jos 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty, asianosaisen on esitettävä vaatimus välitysoikeuden jäsenen julistamisesta esteelliseksi 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon välitysoikeuden asettamisesta ja 14 §:ssä mainitusta seikasta. Vaatimus on tehtävä välitysoikeudelle kirjallisesti. Vaatimuksessa on ilmoitettava sen peruste. Jos asianosainen on vaatinut välitysoikeuden jäsenen julistamista esteelliseksi eikä tämä luovu tehtävästään tai toinen asianosainen ei hyväksy vaatimusta, välitysoikeuden on ratkaistava esteellisyyttä koskeva kysymys.

Jos asianosaisten sopimassa tai 2 momentin mukaisessa menettelyssä esitetty vaatimus välitysoikeuden jäsenen julistamisesta esteelliseksi ei menesty, esteelliseksi julistamista vaatinut asianosainen voi 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän sai tiedon vaatimuksen hylkäämisestä, pyytää tuomioistuinta ratkaisemaan esteellisyyttä koskevan kysymyksen. Asian ollessa vireillä tuomioistuimessa välitysoikeus voi jatkaa välitysmenettelyä ja antaa välitystuomion.

Asianosaiset voivat sopia välitysoikeuden jäsenen erottamisesta.

Tuomioistuimen on asianosaisen hakemuksesta erotettava välitysoikeuden jäsen:

1) joka ei täytä 11 §:ssä säädettyjä tai asianosaisten sopimia kelpoisuusvaatimuksia; tai

2) joka tulee oikeudellisesti tai tosiasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä tai ei muusta syystä hoida tehtävää ilman aiheetonta viivästystä.

Tuomioistuimen on ennen erottamista varattava toiselle asianosaiselle ja välitysoikeuden jäsenille tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä.

Päätökseen, jolla tuomioistuin on erottanut välitysoikeuden jäsenen, ei saa hakea muutosta.

Jos välitysoikeuden jäsenen tehtävä päättyy 15 tai 16 §:n nojalla, tehtävästä luopumisen tai asianosaisten sopimuksen vuoksi tai muusta syystä, hänen tilalleen on nimettävä uusi jäsen noudattaen samoja menettelysääntöjä, joita sovellettiin hänen nimeämiseensä.

Välitysoikeudella on toimivalta päättää omasta toimivallastaan ratkaista riita.

Välityssopimuksen olemassaoloa ja pätevyyttä arvioitaessa välityslauseketta, joka on osa muuta sopimusta, pidetään itsenäisenä suhteessa sopimuksen muihin ehtoihin.

Väite välitysoikeuden toimivallan puuttumisesta tai ylittämisestä on tehtävä viimeistään vastauksessa kanteeseen tai vaatimukseen, jonka väitetään ylittävän välitysoikeuden toimivallan. Välitysoikeus voi ratkaista toimivaltaväitteen joko päätöksellään välitysmenettelyn aikana tai välitystuomiossa.

Jos välitysoikeus on päätöksessään välitysmenettelyn aikana katsonut, että se on toimivaltainen ratkaisemaan riidan kokonaan tai osittain, taikka päätöksessään välitysmenettelyn aikana tai välitystuomiossa katsonut, että siltä puuttuu toimivalta ratkaista riita kokonaan tai osittain, asianosainen voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi 30 päivän kuluessa toimivaltaratkaisun sisältävän päätöksen tai välitystuomion tiedoksisaannista. Välitysoikeus, joka katsoo olevansa toimivaltainen ratkaisemaan riidan kokonaan tai osittain, voi asian ollessa vireillä tuomioistuimessa jatkaa välitysmenettelyä ja antaa välitystuomion. Jos tuomioistuin on päättänyt, että välitysoikeus on toimivaltainen, ja tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi, välitysoikeuden on jatkettava välitysmenettelyä.

Asianosaiset ja kolmas taho voivat sopia kolmannen tahon liittämisestä välitysmenettelyn asianosaiseksi. Jos toisin ei ole sovittu, välitysoikeus tai, jos sitä ei ole asetettu, tuomioistuin voi asianosaisen hakemuksesta liittää kolmannen tahon asianosaiseksi välitysmenettelyyn, jos:

1) asianosaiset ja kolmas taho suostuvat liittämiseen; tai

2) liittäminen perustuu asianosaisia ja kolmatta tahoa sitovaan samaan välityssopimukseen ja välitysoikeus tai tuomioistuin katsoo liittämiseen olevan perusteltu syy.

Kahden tai useamman välitysmenettelyn asianosaiset voivat sopia välitysmenettelyjen yhdistämisestä yhdeksi välitysmenettelyksi. Jos toisin ei ole sovittu, välitysoikeus voi asianosaisen hakemuksesta yhdistää yhdeksi välitysmenettelyksi käsiteltäväkseen kaksi tai useampia välitysmenettelyjä, jos:

1) kaikkien välitysmenettelyjen asianosaiset suostuvat yhdistämiseen; tai

2) yhdistettävissä välitysmenettelyissä on samat välitysoikeudet ja yhdistäminen perustuu kaikkien välitysmenettelyjen asianosaisia sitovaan samaan välityssopimukseen ja välitysoikeus katsoo yhdistämiseen olevan perusteltu syy.

Välitysoikeuden on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asianosaisille ja kolmannelle taholle ennen liittämisestä päättämistä ja kaikkien yhdistettävien välitysmenettelyjen asianosaisille ennen yhdistämisestä päättämistä. Myös tuomioistuimen on ennen liittämisestä päättämistä varattava asianosaisille ja kolmannelle taholle tilaisuus tulla kuulluksi.

Asianosaiset voivat sopia yhdistettyjen välitysmenettelyjen erottamisesta. Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus voi perustellusta syystä asianosaisia kuultuaan erottaa yhdistetyt välitysmenettelyt.

Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan, jos ei ole toisin sovittu.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus voi asianosaisen hakemuksesta määrätä riitaa koskevan tarpeelliseksi katsomansa turvaamistoimen. Välitysoikeuden määräämä turvaamistoimi sitoo asianosaisia.

Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Välitysoikeus voi muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa turvaamistoimen asianosaisen hakemuksesta tai poikkeuksellisesti omasta aloitteestaan. Välitysoikeuden tulee viimeistään lopullisessa välitystuomiossa tai välitysmenettelyn lopettamista koskevassa päätöksessä määrätä, kuinka kauan turvaamistoimi on voimassa.

Välitysoikeus voi määrätä, että turvaamistoimen hakijan on asetettava asianmukainen vakuus vahingosta, joka voi syntyä vastapuolelle turvaamistoimesta. Välitysoikeus voi tarvittaessa muuttaa vakuutta koskevaa päätöstä.

Tuomioistuin vahvistaa asianosaisen hakemuksesta Suomessa annetun 1 momentissa tarkoitetun turvaamistoimen täytäntöönpanokelpoiseksi. Hakemus voidaan hylätä vain, jos

1) on olemassa 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste, jolla välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta voitaisiin kieltäytyä;

2) Suomen tuomioistuin on määrännyt vastaavan turvaamistoimen tai sitä koskeva hakemus on vireillä Suomen tuomioistuimessa;

3) välitysoikeus on peruuttanut tai keskeyttänyt turvaamistoimen; tai

4) turvaamistoimi on laadultaan tai sisällöltään sellainen, että sitä ei voida panna ulosottokaaren (705/2007) nojalla sellaisenaan täytäntöön.

Tuomioistuin voi asianosaisen hakemuksesta kumota täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistamista koskevan päätöksen tai muuttaa sitä.

Turvaamistoimi pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren 8 luvussa säädetään turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanosta.

Turvaamistoimen hakijan on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja kulut, jos ilmenee, että turvaamistoimella turvattavaa oikeutta ei turvaamistointa myönnettäessä ole ollut. Välitysoikeus ratkaisee korvausvaatimuksen, jos asianosainen sitä vaatii.

Asianosaisia on kohdeltava tasapuolisesti. Välitysoikeuden on varattava asianosaisille tarpeellinen tilaisuus ajaa asiaansa.

Asianosaiset voivat sopia asian käsittelyssä noudatettavasta menettelystä siltä osin kuin tämän lain säännöksistä ei muuta johdu.

Välitysoikeus päättää asian käsittelyssä noudatettavasta menettelystä siltä osin kuin siitä ei ole sovittu eikä tämän lain säännöksistä muuta johdu.

Välitysoikeuden tulee edistää riidan asianmukaista ja joutuisaa käsittelyä. Muiden välitysmenettelyyn osallisten on myötävaikutettava siihen, että asia voidaan käsitellä joutuisasti ja aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia.

Asianosaisen on toimitettava kaikki välitysoikeudelle toimittamansa lausumat, asiakirjat, viestit ja muut tiedot samalla tai ilman aiheetonta viivytystä myös toiselle asianosaiselle. Välitysoikeuden on toimitettava muulta kuin asianosaiselta saamansa asiaa koskeva aineisto viipymättä asianosaisille.

Asianosaiset voivat sopia välitysmenettelyn paikasta. Jos siitä ei ole sovittu, välitysoikeus määrää välitysmenettelyn paikan ottaen huomioon paikan tarkoituksenmukaisuuden asian olosuhteiden ja käsittelyn kannalta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, välitysoikeus voi kokoontua, kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä suorittaa katselmuksia muualla kuin välitysmenettelyn paikassa, myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, riitaa koskeva välitysmenettely tulee vireille sinä päivänä, jolloin vastaaja vastaanottaa kirjallisen ilmoituksen riidan osoittamisesta välitysoikeuden ratkaistavaksi. Ilmoituksessa on viitattava välityssopimukseen ja siinä on mainittava asianosaiset ja välitysoikeuden ratkaistavaksi osoitettu riitakysymys, jollei se ilmene välityssopimuksesta.

Asianosaiset voivat sopia, mitä kieltä tai mitä kieliä välitysmenettelyssä on käytettävä. Jos siitä ei ole sovittu, välitysoikeus päättää välitysmenettelyn kielestä tai kielistä. Välitysmenettelyn kieltä käytetään asianosaisten kirjallisissa lausumissa, suullisissa käsittelyissä ja kuulemisissa sekä välitysoikeuden tuomiossa, päätöksissä ja muussa viestinnässä, jollei muuta ole sovittu tai määrätty.

Välitysoikeus voi määrätä, että jokaiseen asiassa esitettävään asiakirjaan on liitettävä käännös kielelle, josta asianosaiset ovat sopineet tai jonka välitysoikeus on päättänyt.

Asianosaisten sopimissa tai välitysoikeuden asettamissa määräajoissa kantajan on ilmoitettava yksilöidyt vaatimuksensa ja vaatimusten perusteena olevat seikat sekä vastaajan annettava näiden johdosta vastauksensa sekä esitettävä mahdollinen vastakanteensa ja kuittausvaatimuksensa. Välitysoikeus voi kehottaa asianosaisia samalla esittämään tai ilmoittamaan todistelunsa.

Asianosainen saa välitysmenettelyn aikana muuttaa tai täydentää vaatimuksiaan ja niiden perusteita, jollei välitysoikeus katso, että asian ratkaiseminen sen vuoksi kohtuuttomasti viivästyy tai että se ei ole hyväksyttävää asianosaisen viivyttely huomioon ottaen.

Välitysoikeus voi asianosaisia kuultuaan asettaa määräpäivän, jonka jälkeen asianosaiset eivät saa esittää pääasiaan liittyviä uusia vaatimuksia, väitteitä tai todistelua, ellei välitysoikeus erityisestä syystä salli sitä.

Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan, jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet.

Asianosaiset voivat esittää samassa välitysmenettelyssä useisiin sopimuksiin perustuvia vaatimuksia edellyttäen, että ne perustuvat samaan oikeussuhteeseen tai toisiinsa tosiasiallisesti liittyviin oikeussuhteisiin sekä samaan välityssopimukseen tai useisiin välityssopimuksiin, joissa ei ole ristiriitaisia määräyksiä.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus päättää, järjestetäänkö asiassa suullinen käsittely todistelun vastaanottamista tai suullisten lausumien esittämistä varten vai ratkaistaanko asia asiakirjojen ja muun aineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä. Jos asianosainen pyytää suullista käsittelyä eivätkä asianosaiset ole toisin sopineet, välitysoikeuden on järjestettävä suullinen käsittely sopivassa vaiheessa asian käsittelyä.

Välitysoikeus voi asianosaisia kuultuaan määrätä, että suullinen käsittely järjestetään kokonaan tai osittain etäyhteydellä taikka että asianosaista, todistajaa tai asiantuntijaa kuullaan etäyhteydellä.

Välitysoikeuden on ilmoitettava asianosaisille riittävän ajoissa etukäteen suullisesta käsittelystä, kuulemisesta ja katselmuksesta.

Jos kantaja on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt toimittamatta kannekirjelmän, välitysoikeuden on tehtävä päätös välitysmenettelyn lopettamisesta.

Jos vastaaja on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt toimittamatta vastauksen, välitysoikeuden on jatkettava asian käsittelyä pitämättä laiminlyöntiä kantajan vaatimusten tai väitteiden myöntämisenä.

Jos asianosainen on ilman hyväksyttävää syytä jäänyt pois suullisesta käsittelystä, jättänyt esittämättä todistelua tai muutoin jättänyt käyttämättä tilaisuuden asiansa ajamiseen, välitysoikeus voi jatkaa asian käsittelyä ja antaa välitystuomion käytettävissä olevan todistelun ja välitysmenettelyssä saadun muun aineiston perusteella.

Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan, jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet.

Asianosaisten tehtävänä on esittää tarpeelliseksi katsomansa todistelu.

Välitysoikeus voi evätä tarjotun todistelun, jos se on asian ratkaisun kannalta selvästi merkityksetöntä, jos epääminen on perusteltua ottaen huomioon, missä vaiheessa menettelyä uutta todistelua aiotaan esittää, tai jos todistelun esittäminen olisi sen sisältö tai hankintatapa huomioon ottaen epäasiallista.

Välitysoikeus voi pyytää asianosaista, todistajaa tai muuta henkilöä saapumaan kuultavaksi asiassa sekä velvoittaa asianosaisen esittämään asiakirjan tai muun todisteen, jolla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Välitysoikeus voi määrätä toimitettavaksi esineen, kiinteän omaisuuden tai paikan taikka muun kohteen katselmuksen. Välitysoikeus voi myös antaa todisteluun liittyviä väliaikaismääräyksiä.

Välitysoikeus päättää, mikä merkitys asiassa kullekin todisteelle on annettava. Jos asianosainen on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt noudattamatta välitysoikeuden todistelua koskevaa päätöstä tai määräystä, välitysoikeus voi tehdä siitä asianmukaiseksi katsomansa päätelmät todistelua arvioidessaan.

Välitysoikeudella ei ole oikeutta asettaa uhkasakkoa eikä antaa määräyksiä muista pakkokeinoista. Välitysoikeudella ei myöskään ole oikeutta ottaa vastaan vakuutusta.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus voi nimetä asiantuntijan antamaan lausunnon välitysoikeuden yksilöimästä kysymyksestä.

Välitysoikeus voi velvoittaa asianosaisen antamaan asiantuntijalle tehtävän suorittamista varten tarpeelliset tiedot sekä varaamaan tälle tilaisuuden tutkia asiakirjoja, tavaraa tai muuta omaisuutta.

Asianosaisen pyynnöstä tai välitysoikeuden katsoessa sen tarpeelliseksi välitysoikeus voi määrätä asiantuntijan osallistumaan lausuntonsa antamisen jälkeen suulliseen käsittelyyn, jossa asianosaisilla on mahdollisuus esittää asiantuntijalle kysymyksiä ja esittää asiantuntijatodistelua riidanalaisista kysymyksistä.

Jos välitysoikeus pitää tarpeellisena asianosaisen, todistajan tai asiantuntijan kuulustelemista tuomioistuimessa taikka asianosaisen tai kolmannen henkilön velvoittamista esittämään asiakirja tai esine, jolla voi olla merkitystä todisteena asiassa, asianosainen voi esittää tätä koskevan hakemuksen tuomioistuimelle.

Tuomioistuimen on, noudattaen mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistelusta riita-asiassa, suoritettava hakemuksessa tarkoitettu toimenpide, jollei siihen ole estettä. Asianosaisen, todistajan tai asiantuntijan kuulustelusta on ilmoitettava välitysoikeuden jäsenille sekä varattava näille tilaisuus osallistua siihen ja esittää kuultavalle kysymyksiä.

Asianosaiset voivat sopia riidan ratkaisemisessa sovellettavasta laista tai muista oikeusohjeista. Jos asianosaisten sopimuksesta ei muuta ilmene, tietyn valtion lain soveltamista koskevan sopimuksen katsotaan viittaavan kyseisen valtion aineelliseen oikeuteen eikä sen lainvalintasäännöksiin.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus soveltaa sen valtion lakia tai muita oikeusohjeita, joiden soveltamista se pitää asiassa perustelluimpana.

Välitysoikeus saa perustaa tuomionsa siihen, mitä se pitää kohtuullisena vain, jos asianosaiset ovat niin nimenomaisesti sopineet.

Välitysoikeuden tuomio on annettava tai muu päätös tehtävä enemmistön mielipiteen mukaisesti. Jos erimielisyys koskee vaadittua määrää, tulee korkeimman määrän puolesta annetut äänet yhdistää sitä lähinnä olevan määrän puolesta annettuihin ääniin ja tarvittaessa jatkaa vastaavalla tavalla, kunnes löytyy mielipide, jota enemmistö kannattaa. Jos mikään mielipide ei saa enemmistön kannatusta, puheenjohtajan kanta ratkaisee.

Asianosaiset tai välitysoikeuden muut jäsenet voivat valtuuttaa välitysoikeuden puheenjohtajan päättämään yksin menettelyä koskevista kysymyksistä.

Jos yksi välitysoikeuden jäsen jättää ilman hyväksyttävää syytä osallistumatta päätöksentekoon, tämä ei estä muita välitysoikeuden jäseniä ratkaisemasta asiaa.

Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan, jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet.

Jos asianosaiset sopivat välitysoikeuden käsiteltävänä olevan riidan, välitysoikeus voi asianosaisten pyynnöstä vahvistaa asianosaisten tekemän sovinnon välitystuomiolla noudattaen, mitä 37 §:ssä säädetään.

Välitysoikeus voi asianosaisia kuultuaan ratkaista erikseen välitystuomiolla itsenäisen vaatimuksen asiassa, jossa on esitetty useita vaatimuksia (osatuomio) . Välitysoikeus voi ratkaista erikseen myös vaatimuksen sen osan, joka on myönnetty.

Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä.

Välitysoikeus voi asianosaisia kuultuaan erikseen ratkaista välitystuomiolla sellaisen riitakysymyksen, jonka selvittämisestä asian ratkaiseminen muilta osin riippuu (välituomio) , jolleivat kaikki asianosaiset vastusta välituomion antamista. Välitysoikeus voi asianosaisia kuultuaan välituomiossa määrätä, että välituomion kumoamista voidaan vaatia ainoastaan vaadittaessa asian lopullisesti ratkaisevan välitystuomion kumoamista.

Välitystuomio on laadittava kirjallisesti ja välitysoikeuden jäsenen tai jäsenten on allekirjoitettava se. Jos välitysoikeudessa on useampi kuin yksi jäsen, jäsenten enemmistön allekirjoitukset riittävät, jos välitystuomiossa mainitaan syy jäsenen allekirjoituksen puuttumiselle.

Välitystuomio on perusteltava paitsi, jos asianosaiset ovat sopineet, että välitystuomiota ei tarvitse perustella, tai jos kyse on 35 §:ssä tarkoitetusta sovinnon vahvistavasta välitystuomiosta.

Välitystuomiossa on mainittava sen antamispäivä ja 23 §:n 1 momentin mukainen välitysmenettelyn paikka. Välitystuomio katsotaan annetuksi välitysmenettelyn paikassa.

Välitysoikeuden on toimitettava 1 momentin mukaisesti allekirjoitettu kappale välitystuomiosta kullekin asianosaiselle.

Asianosaisten suostumuksella välitystuomio voidaan antaa sähköisessä muodossa, josta sen sisältö, allekirjoitukset ja antamispäivä ilmenevät. Välitystuomio täyttää 1 momentissa säädetyn allekirjoittamista koskevan vaatimuksen, jos se on allekirjoitettu käyttämällä vähintään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 910/2014 3 artiklan 11 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta tai muuta vastaavaa sähköistä allekirjoitusta, jonka oikeaperäisyydestä ei ole epäilystä.

Välitysmenettely päättyy, kun välitysoikeus antaa lopullisen välitystuomion tai tekee 2 momentissa, 29 §:n 1 momentissa tai 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen.

Välitysoikeuden on tehtävä päätös välitysmenettelyn lopettamisesta, jos

1) kantaja peruuttaa kanteensa, paitsi jos vastaaja vastustaa menettelyn lopettamista ja välitysoikeus katsoo, että vastaajalla on hyväksyttävä syy saada asia lopullisesti ratkaistuksi välitystuomiolla;

2) asianosaiset sopivat menettelyn lopettamisesta; tai

3) välitysoikeus katsoo, että menettelyn jatkamisesta on muusta syystä tullut tarpeetonta tai mahdotonta.

Välitysoikeuden tehtävä päättyy, kun välitysmenettely lopetetaan, jollei 18 §:n 4 momentista, 39 §:stä tai 44 §:n 5 momentista muuta johdu.

Asianosainen voi 30 päivän kuluessa välitystuomion tiedoksisaannista pyytää välitysoikeutta:

1) oikaisemaan välitystuomiossa olevan lasku- tai kirjoitusvirheen taikka muun sen kaltaisen virheen;

2) tulkitsemaan välitystuomion yksittäistä kohtaa tai osaa; tai

3) antamaan lisätuomion välitysmenettelyssä esitetystä vaatimuksesta, jota ei ole välitystuomiossa ratkaistu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö on toimitettava samalla tai ilman aiheetonta viivytystä toiselle asianosaiselle.

Välitysoikeuden on tehtävä päätös oikaisusta ja tulkinnasta 30 päivän kuluessa ja annettava lisätuomio 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jos se pitää pyyntöä perusteltuna.

Välitysoikeus voi 30 päivän kuluessa välitystuomion antamispäivästä omasta aloitteestaan oikaista 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun virheen.

Välitysoikeus voi perustellusta syystä pidentää määräaikaa, jonka kuluessa 3 momentin mukainen päätös oikaisusta tai tulkinnasta on tehtävä taikka lisätuomio on annettava.

Ennen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen tekemistä asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.

Mitä 37 §:ssä säädetään välitystuomiosta, sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun oikaisuun, tulkintaan ja lisätuomioon.

Jos muuta ei ole sovittu tai muutoin sitovasti määrätty, välitysoikeus saa välitystuomiossa tai välitysmenettelyn lopettamista koskevassa päätöksessä vahvistaa ja maksettavaksi tuomita kullekin välitysoikeuden jäsenelle tulevan palkkion ja korvauksen kuluista. Tuomitut palkkiot ja kulukorvaukset erääntyvät maksettaviksi 30 päivän kuluttua välitystuomion tai välitysmenettelyn lopettamista koskevan päätöksen antamispäivästä.

Välitysoikeuden jäsenille tulevien palkkioiden on oltava kohtuullisia ottaen huomioon tehtävän vaatima aika, asian vaikeusaste ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Jollei muuta ole sovittu tai määrätty, asianosaiset ovat yhteisvastuullisesti velvollisia suorittamaan välitysoikeuden jäsenten palkkiot ja kulukorvaukset, jollei välitysoikeus katso olevan perusteltua syytä poiketa yhteisvastuullisuudesta.

Asianosaisella on oikeus 30 päivän kuluessa välitystuomion tai välitysmenettelyn lopettamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista hakea tuomioistuimelta muutosta välitysoikeuden palkkioiden ja kulukorvausten vahvistamista koskevaan päätökseen.

Muutosta haetaan toimittamalla kirjallinen hakemus sekä jäljennös välitystuomiosta tai välitysmenettelyn lopettamista koskevasta päätöksestä tuomioistuimelle.

Ennen kuin tuomioistuin ratkaisee muutoksenhakemuksen, sen on varattava muille välitysmenettelyn asianosaisille ja niille välitysoikeuden jäsenille, joiden palkkioita tai kulukorvauksia muutoksenhakemus koskee, tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi.

Tuomioistuimen päätös alentaa palkkioita tai kulukorvauksia tulee myös sellaisen asianosaisen hyväksi, joka ei ole hakenut muutosta.

Jos asianosaiset eivät ole toisin sopineet, välitysoikeus voi välitystuomiossa tai välitysmenettelyn lopettamista koskevassa päätöksessä asianosaisen vaatimuksesta velvoittaa vastapuolen osaksi tai kokonaan korvaamaan asianosaisen välitysmenettelystä aiheutuneet kohtuulliset kulut sekä päättää välitysoikeuden kustannusten jakautumisesta asianosaisten keskinäisessä suhteessa. Välitysoikeus voi harkinnassaan ottaa huomioon asian lopputuloksen, 22 §:n 3 momentissa tarkoitetun asianosaisen myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin ja muut olosuhteet.

Asianosaisen maksettavaksi tuomitulle korvaukselle on vaadittaessa määrättävä vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut välitystuomion tai välitysmenettelyn lopettamista koskevan päätöksen antamispäivästä.

Välitysoikeudella on oikeus vaatia asianosaisilta ennakko tai vakuus välitysoikeuden jäsenille tulevista palkkioista ja kulukorvauksista. Jos ennakkoa ei makseta tai vakuutta aseteta, välitysoikeus voi tehdä päätöksen välitysmenettelyn lopettamisesta osaksi tai kokonaan.

Jos asianosainen ei omalta osaltaan maksa ennakkoa tai aseta vakuutta välitysoikeuden asettamassa määräajassa, vastapuoli voi maksaa ennakon tai asettaa vakuuden kokonaisuudessaan.

Välitystuomioon ei voi hakea muutosta ja se voidaan kumota vain tässä pykälässä tarkoitetun kanteen johdosta.

Tuomioistuin voi kumota välitystuomion kokonaan tai osittain vain jos:

1) välityssopimuksen sopijapuoli ei ole ollut kelpoinen tekemään välityssopimusta tai sitä tehtäessä ei ole ollut asianmukaisesti edustettuna tai välityssopimus ei ole pätevä välityssopimukseen sovellettavan lain mukaan;

2) asianosainen ei ole saanut asianmukaista tietoa välitysoikeuden asettamisesta tai välitysmenettelystä taikka on ollut ilman omaa syytään muuten estynyt ajamasta asiaansa;

3) välitysoikeus on riidan ratkaistessaan ylittänyt toimivaltansa;

4) välitysoikeuden kokoonpano ei ole ollut asianosaisten sopimuksen tai, jos asiasta ei ole sovittu, tämän lain mukainen;

5) välitysmenettely ei ole ollut asianosaisten sopimuksen tai, jos asiasta ei ole sovittu, tämän lain mukainen ja on todennäköistä, että tämä on vaikuttanut asian lopputulokseen;

6) riitakysymystä ei Suomen lain mukaan voida ratkaista välitysmenettelyssä; tai

7) välitystuomio on ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa.

Tuomioistuimen on otettava 2 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut perusteet huomioon omasta aloitteestaan.

Asianosaisen tulee nostaa kanne välitystuomion kumoamisesta tuomioistuimessa 60 päivän kuluessa välitystuomion tiedoksisaannista taikka, jos asiassa on tehty 39 §:ssä tarkoitettu pyyntö, välitysoikeuden pyynnön johdosta tekemän päätöksen tiedoksisaannista.

Tuomioistuin, jossa on vireillä välitystuomion kumoamista koskeva kanne, voi asianosaisen pyynnöstä perustellusta syystä lykätä asian käsittelyä ja varata välitysoikeudelle tilaisuuden kumoamisperusteen poistamiseksi jatkaa välitysmenettelyä tai ryhtyä muuhun sitä varten tarpeelliseen toimenpiteeseen.

Välitystuomio on sen antopaikasta riippumatta sitova ja se voidaan hakemuksesta tuomioistuimen päätöksellä panna täytäntöön, jollei tästä pykälästä tai 46 §:stä muuta johdu.

Välitystuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on liitettävä alkuperäinen välitystuomio tai sen jäljennös. Välitystuomioon, joka on laadittu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, on lisäksi liitettävä oikeaksi todistettu käännös jommallekummalle näistä kielistä, jollei tuomioistuin myönnä tästä poikkeusta.

Välitystuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa ei saa evätä pelkästään sillä perusteella, että välitystuomio on sähköisessä muodossa.

Ennen kuin 2 momentissa tarkoitettuun hakemukseen suostutaan, hakijan vastapuolelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä. Asia käsitellään kirjallisessa menettelyssä, jollei tuomioistuin muuta määrää.

Välitysmenettelyn lopettamista koskevaan päätökseen sisältyvät 40 ja 42 §:ssä tarkoitetut päätökset voidaan hakemuksesta panna täytäntöön samalla tavoin kuin välitystuomio.

Välitystuomion täytäntöönpanossa on tuomioistuimen annettua siitä määräyksen noudatettava, mitä ulosottokaaren 2 luvun 19 §:ssä säädetään.

Välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä kokonaan tai osittain vain, jos:

1) välityssopimuksen sopijapuoli ei ole ollut kelpoinen tekemään välityssopimusta tai sitä tehtäessä ei ole ollut asianmukaisesti edustettuna tai välityssopimus ei ole pätevä välityssopimukseen sovellettavan lain mukaan;

2) asianosainen ei ole saanut asianmukaista tietoa välitysoikeuden asettamisesta tai välitysmenettelystä taikka on ollut ilman omaa syytään muuten estynyt ajamasta asiaansa;

3) välitysoikeus on riidan ratkaistessaan ylittänyt toimivaltansa;

4) välitysoikeuden kokoonpano ei ole ollut asianosaisten sopimuksen tai, jos asiasta ei ole sovittu, välitysmenettelyn paikan lain mukainen;

5) välitysmenettely ei ole ollut asianosaisten sopimuksen tai, jos asiasta ei ole sovittu, välitysmenettelyn paikan lain mukainen ja on todennäköistä, että tämä on vaikuttanut asian lopputulokseen;

6) välitystuomio ei ole vielä tullut asianosaisia sitovaksi tai se on kumottu tai sen täytäntöönpanoa on lykätty siinä valtiossa, jossa tai jonka lain mukaan välitystuomio on annettu;

7) riitakysymystä ei Suomen lain mukaan voida ratkaista välitysmenettelyssä; tai

8) välitystuomio on ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa.

Tuomioistuimen on otettava 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut perusteet huomioon omasta aloitteestaan.

Suomessa annetun välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta ei kuitenkaan voida kieltäytyä, jos 44 §:ssä tarkoitettu välitystuomion kumoamista koskeva kanne on lainvoimaisesti hylätty. Jos kannetta Suomessa annetun välitystuomion kumoamisesta ei ole nostettu mainitun pykälän 4 momentissa säädetyssä määräajassa, välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä vain tämän pykälän 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetulla perusteella.

Jos välitystuomion kumoamista tai sen täytäntöönpanon lykkäämistä on pyydetty 46 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun valtion asianomaiselta viranomaiselta, tuomioistuin voi lykätä täytäntöönpanoa koskevan päätöksen antamista, jos se katsoo tämän perustelluksi. Tuomioistuin voi samalla hakijan pyynnöstä määrätä, että vastapuolen on asetettava asianmukainen vakuus uhalla, että täytäntöönpanoa koskeva päätös muutoin voidaan antaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan välimiesmenettelystä annettu laki (967/1992).

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen välitysmenettelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn välityssopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Muualla laissa olevalla viittauksella kumottuun välimiesmenettelystä annettuun lakiin tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua viittausta tähän lakiin.

Ulosottoperusteita ovat seuraavat asiakirjat:

3) välitystuomio, joka on annettu välitysmenettelylaissa ( / ) tai muussa laissa säädetyssä välitysmenettelyssä, ja sellaisella välitystuomiolla vahvistettu sovinto;

Välitystuomio, jonka hovioikeus on määrännyt pantavaksi täytäntöön, pannaan täytäntöön kuten tuomioistuimen lainvoimainen tuomio. Tuomioistuin, jossa on vireillä kanne välitystuomion kumoamisesta, voi painavasta syystä kieltää täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvun 20–26 §:ssä säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos välitysmenettely on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos välitystuomiota hakijasta riippumattomasta syystä ei ole saatu aikaan taikka jos välitystuomio on mitätön tai se kumotaan, kanne on 1 momentissa mainitulla uhalla pantava vireille tai saatettava käsiteltäväksi kuukauden kuluessa siitä lukien, kun hakija on saanut tiedon välitysmenettelyä kohdanneesta esteestä tai siitä, että viranomainen on todennut välitystuomion mitättömäksi, taikka, milloin välitystuomio kumotaan, siitä lukien, kun tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tuomari ei saa ottaa vastaan tai pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, ellei tuomioistuin hakemuksesta myönnä siihen lupaa (sivutoimilupa) . Sivutoimilupaa ei saa myöntää riidan yhden osapuolen nimeämänä välitysoikeuden jäsenenä toimimista varten välitysoikeudessa.

Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain 18 §:n 5 momentissa säädetään, hakijan on lupahakemuksessa ilmoitettava tiedot välitysoikeusriidan asianosaisista luvan käsittelevän tuomioistuimen päällikkötuomarille.

Tuomarin on ilmoitettava tuomioistuimelle vuosittain, mitä hänelle on sivutoimista maksettu, jos sivutoimista saatujen tulojen yhteismäärä ylittää 10 000 euroa. Ilmoituksessa on mainittava, mistä sivutoimista tulot on maksettu. Muista sivutoimista kuin välitysoikeuden jäsenen tehtävistä on ilmoitettava myös maksun suorittaja. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 23 kohdassa säädetään, tuomarin sivutoimista saaduista tuloista ilmoittamat tiedot ovat julkisia. Tuomarin on ilmoitettava viipymättä myös sivutoimen päättymisestä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saadaan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välitysmenettelylain ( / ) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehtosopimus työehtosopimuslain taikka virkaehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain, eduskunnan virkamiehistä annetun lain, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain tai tasavallan presidentin kansliasta annetun lain säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos vieraan valtion viranomaisen tekemä oikeusapupyyntö koskee todistajan tai asiantuntijan kuulemista, asiakirjojen esittämistä, katselmuksen toimeenpanoa tai muiden todisteiden hankkimista taikka asianosaisen kuulemista ja pyydetty toimenpide kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan, kuulemisesta ja todisteiden vastanottamisesta huolehtii käräjäoikeus. Todisteiden vastaanottaminen edellyttää, että asiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä pyynnön esittäneen vieraan valtion tuomioistuimessa, välitysmenettelyssä tai muussa vastaavassa riidanratkaisumenettelyssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yksityistakaajaa ei sido ennen riidan syntymistä sovittu ehto, jonka mukaan takausta koskeva riita-asia on ratkaistava välitysmenettelyssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos kysymys oikeudesta talletettuun on tuomioistuimen tai välitysoikeuden käsiteltävänä, kun tallettamisesta on kulunut kymmenen vuotta, lasketaan vuoden määräaika siitä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos tuomioistuimessa, välitysmenettelyssä tai kuluttajariitalautakunnassa on vireillä elinkeinonharjoittajan vaatimuksen perustetta tai määrää taikka myynnin edellytystä koskeva riita, esinettä ei saa myydä, paitsi 3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, ennen kuin kohtuullinen aika on kulunut sen jälkeen, kun asia on ratkaistu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen riidan syntymistä tehdyn sopimuksen ehto, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen riita-asia on ratkaistava välitysmenettelyssä, ei sido kuluttajaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vuokrasopimuksesta johtuvat riitakysymykset voidaan määrätä välitysoikeuden ratkaistavaksi siten kuin välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään.

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen sopimukseen sisältyvän välitysmenettelyä koskevan ehdon sitovuudesta säädetään kuluttajansuojalain 12 luvun 1 d §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos osakkeiden taikka optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhtiön kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 18 luvun 3–5 ja 8–10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Osakkeenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Välitysoikeus voi päättää, että useiden osakkeenomistajien tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien haltijoiden vireille panemat lunastusasiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Vireillepanon jälkeen osakkeenomistajalla ja oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Sulautuvan yhtiön ylimääräistä rahavastiketta koskeva erimielisyys on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 13 §:n 4 momentissa säädetään lunastushinnan ja koron määrittämisestä sekä 18 luvun 3, 4, 9 ja 10 §:ssä lunastusriitojen käsittelystä sekä välitysmenettelylain ( / ) 40, 41 ja 43 §:ää välitysoikeuden jäsenille maksettavista korvauksista. Muilta osin menettelystä aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään oikeudenkäyntikuluista. Osakkeenomistajan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua sulautumisesta päättävästä yhtiökokouksesta tai hallituksen kokouksesta. Välitysoikeus voi päättää, että useiden osakkeenomistajien vireille panemat ylimääräisen rahavastikkeen maksamista koskevat vaatimukset on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun välitysmenettelyn vireilläolo ei estä rajat ylittävän sulautumisen rekisteröintiä.

Jos jakautumisvastikkeen taikka optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhtiön kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 18 luvun 3–5 ja 8–10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Osakkeenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Välitysoikeus voi päättää, että useiden osakkeenomistajien tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien haltijoiden vireille panemat lunastusasiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Osakkeenomistajalla on vireillepanon jälkeen jakautumisvastikkeen sijasta oikeus lunastushintaan. Optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on vireillepanon jälkeen oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei osakkeenomistajalla taikka optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jos jakautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Jakautuvan yhtiön ylimääräistä rahavastiketta koskeva erimielisyys on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 13 §:n 4 momentissa säädetään jakautumisvastikkeen lunastushinnan ja koron määrittämisestä sekä 18 luvun 3, 4, 9 ja 10 §:ssä lunastusriitojen käsittelystä sekä välitysmenettelylain 40, 41 ja 43 §:ää välitysoikeuden jäsenille maksettavista korvauksista. Muilta osin menettelystä aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään oikeudenkäyntikuluista. Osakkeenomistajan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua jakautumisesta päättävästä yhtiökokouksesta. Välitysoikeus voi päättää, että useiden osakkeenomistajien vireille panemat ylimääräisen rahavastikkeen maksamista koskevat vaatimukset on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun välitysmenettelyn vireilläolo ei estä rajat ylittävän jakautumisen rekisteröintiä.

Jos osakkeiden taikka optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita yhtiön kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 18 luvun 3–5 ja 8–10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Osakkeenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Välitysoikeus voi päättää, että useiden osakkeenomistajien tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien haltijoiden vireille panemat lunastusasiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Vireillepanon jälkeen osakkeenomistajalla ja oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus siirtyneen yhtiön osakkeisiin tai muihin erityisiin oikeuksiin siirtosuunnitelman mukaisesti. Jos kotipaikan siirto raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa. Lunastusmenettelyn vireilläolo ei kuitenkaan estä kotipaikan siirron rekisteröintiä.

Edellä 18 §:n 3 momentissa tarkoitetussa välitysmenettelyssä annettu tuomio sitoo siirtyvää yhtiötä ja siirtynyttä yhtiötä sekä lunastusta vaatineita osakkeenomistajia tai erityisten oikeuksien haltijoita. Lunastushinta on kokonaisuudessaan maksettava kuukauden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta, ei kuitenkaan ennen kotipaikan siirron täytäntöönpanon rekisteröimistä. Lunastushinta voidaan tallettaa siten kuin 18 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lunastushinnan maksamisesta vastaa siirtynyt yhtiö.

Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi siten kuin tässä luvussa säädetään. Välitysoikeus voi päättää, että useiden vähemmistöosakkeenomistajien tai erityisten oikeuksien haltijoiden asiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Siltä osin kuin tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu, noudatetaan soveltuvin osin välitysmenettelylakia.

Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta valitsee asianosaisen hakemuksesta tarpeellisen määrän puolueettomia ja riippumattomia välitysoikeuden jäseniä, joilla on tehtävän vaatima asiantuntemus, ja määrää välitysoikeuden puheenjohtajan, jos välitysoikeuden jäseniä valitaan useita. Hakemuksessa on yksilöitävä hakijan lunastusta koskeva vaatimus perusteineen. Päätökseen välitysoikeuden jäsenten valinnasta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Välitysmenettely tulee vireille, kun hakemus tai sen jäljennös annetaan tiedoksi vastapuolelle. Jos tiedoksianto tapahtuu 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, menettely tulee vireille, kun hakemusta koskeva ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä.

Välitysmenettelyn vireille tultua tapahtuneet muutokset 1 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa eivät aiheuta lunastusoikeuden tai -velvollisuuden raukeamista.

Jos enemmistöosakkeenomistaja luopuu lunastusvaatimuksestaan välitysoikeuden jäsenten hakemisen jälkeen ennen välitysmenettelyn vireille tuloa, hänen on korvattava korkoineen kulut, jotka uskotulle miehelle ja vähemmistöosakkeenomistajalle ovat aiheutuneet välitysoikeuden jäsenten valitsemisesta.

Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan on 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen saavuttua haettava tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä valvomaan välitysmenettelyssä vähemmistöosakkeenomistajien etua, jolleivät kaikki asianosaiset ole ilmoittaneet pitävänsä uskotun miehen määräämistä tarpeettomana tai jollei uskotun miehen määräämistä ole pidettävä perusteettomana ottaen huomioon vähemmistöosakkeenomistajien oikeusturva ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen, vähemmistöosakkeenomistajien yhteenlasketun edun määrä ja muut seikat. Asiassa toimivaltainen on yhtiön kotipaikan käräjäoikeus. Asia voidaan ratkaista vähemmistöosakkeenomistajia kuulematta. Uskotun miehen määräys ja päätös uskotun miehen hakematta jättämisestä merkitään kaupparekisteriin. Lunastuslautakunnan päätökseen uskotun miehen hakematta jättämisestä ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Uskottu mies voi vastaanottaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedoksiannon vähemmistöosakkeenomistajien puolesta. Tällöin lunastajan on viipymättä ilmoitettava hakemuksensa pääasiallinen sisältö ja uskotun miehen yhteystiedot vähemmistöosakkeenomistajille siten kuin yhtiöjärjestyksessä yhtiökokouskutsusta määrätään ja lisäksi lähetettävä kirjallisena niille vähemmistöosakkeenomistajille, joiden nimi ja osoite ovat yhtiön tiedossa. Lunastajan on myös viipymättä julkaistava ilmoitus virallisessa lehdessä.

Uskotulla miehellä on oikeus ja velvollisuus esittää välitysmenettelyssä vähemmistöosakkeenomistajien puolesta näiden asiaa tukevia seikkoja ja näyttöä. Uskotulla miehellä ei ole kelpoisuutta vähemmistöosakkeenomistajien puolesta esittää tai hyväksyä lunastusta koskevia vaatimuksia tai ryhtyä toimiin, jotka ovat ristiriidassa vähemmistöosakkeenomistajan omien toimien kanssa.

Uskotun miehen palkkiosta ja kulujen korvauksesta määrää välitysoikeus noudattaen, mitä 8 §:ssä säädetään välitysmenettelyn kustannuksista. Välitysmenettelyn päätyttyä uskotun miehen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi toimenpiteitään koskeva selonteko, joka katsotaan rekisteröimisellä annetuksi vähemmistöosakkeenomistajille. Uskotusta miehestä on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään edunvalvojasta.

Jos lunastusoikeuden olemassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu tai välitysoikeus pitää sitä selvänä, mutta lunastushinnasta ei ole sovittu tai määrätty, osake siirtyy lunastajalle heti, jos tämä asettaa lunastushinnan maksamisesta vakuuden, jonka välitysoikeus hyväksyy. Uskottu mies säilyttää tarvittaessa vakuutta lunastushintaan oikeutettujen lukuun.

Osakkeen lunastushinta on määritettävä välitysmenettelyn vireilletuloa edeltävän ajankohdan käyvän hinnan mukaan. Lunastushinnalle on maksettava vuotuista korkoa siitä lähtien, kun kolme viikkoa on kulunut välitysoikeuden jäsenten hakemisesta, korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Välitysmenettelyn kustannuksista vastaa lunastaja, jos välitysoikeus ei erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä toisin.

Tiedoksiannot on välitysmenettelyn aikana toimitettava ja kappale välitystuomiosta annettava niille, jotka ovat käyttäneet välitysmenettelyssä puhevaltaa tai muuten sitä varten ilmoittautuneet.

Välitysoikeuden on ilmoitettava välitystuomio rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa sen antamisesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että kappaleet välitystuomiosta on annettu 1 momentin mukaisesti. Jos välitystuomiota ei ilmoiteta asianmukaisesti rekisteröitäväksi mainitussa määräajassa, ilmoituksen voi tehdä myös asianosainen.

Yhtiöjärjestyksen määräys riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo yhtiötä, osakkeenomistajaa, hallitusta, hallintoneuvostoa, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa välityssopimuksen tavoin niin kuin välitysmenettelylaissa säädetään. Yhtiöjärjestyksen määräys 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa koskevan riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo vastaavasti sellaisen riidan osapuolia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhtiöjärjestyksen määräystä sovelletaan kuitenkin ainoastaan kanteeseen, jonka peruste on määräyksen rekisteröimisen jälkeiseltä ajalta.

Eräissä lunastusriidoissa sovellettavasta lakisääteisestä välitysmenettelystä säädetään 16 luvun 13 §:ssä, 17 luvun 13 §:ssä ja 18 luvun 3–10 §:ssä.

Jos ratkaisu koskee kaupparekisteriin merkittävää seikkaa, tuomioistuimen tai välitysoikeuden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava ratkaisustaan rekisteriviranomaiselle. Tuomioistuimen on ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi myös tieto ratkaisunsa lainvoimaisuudesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen tekemää erottamispäätöstä tuomioistuimessa. Erottamispäätöksen moittiminen on kuitenkin annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi, jos osuuskunnan säännöissä määrätään osuuskunnan ja jäsenen välisten riitojen ratkaisemisesta 26 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kanteeseen sovelletaan, mitä 24 luvun 1 ja 2 §:ssä säädetään.

Jos tuomioistuimen lainvoimaisessa päätöksessä tai välitysoikeuden päätöksessä todetaan, että osuuskunnan kokouksen päätös erottamisesta on pätemätön, laittomasti erotetulla on oikeus saada osuuskunnalta korvaus menettämistään jäseneduista.

Jos osakkeiden taikka optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan osuuskunnan kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 26 luvun 4–8 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Osakkeen omistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua osuuskunnan kokouksesta. Vireillepanon jälkeen osakkeen omistajalla ja oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Jos jakautumisvastikkeen taikka optio-oikeuksien tai muiden osuuteen tai osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan osuuskunnan kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 26 luvun 4–8 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Osakkeen omistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua osuuskunnan kokouksesta. Osakkeen omistajalla on vireillepanon jälkeen jakautumisvastikkeen sijasta oikeus lunastushintaan. Optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on vireillepanon jälkeen oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei osakkeen omistajalla taikka optio-oikeuden tai muun osuuteen tai osakkeeseen oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jos jakautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Sääntöjen määräys riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo osuuskuntaa, jäsentä, hallitusta, hallintoneuvostoa, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä, toimitusjohtajaa, tilintarkastajaa sekä toiminnantarkastajaa välityssopimuksen tavoin niin kuin välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään. Sääntöjen määräys tämän lain 4 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitetusta lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa koskevan riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo vastaavasti sellaisen riidan osapuolia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua sääntöjen määräystä sovelletaan kuitenkin ainoastaan kanteeseen, jonka peruste on määräyksen rekisteröimisen jälkeiseltä ajalta.

Edellä 20 luvun 14 §:ssä, 21 luvun 14 §:ssä ja 22 luvun 4 §:ssä tarkoitettua lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi siten kuin tämän luvun 4–8 §:ssä säädetään.

Siltä osin kuin tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu, noudatetaan välitysmenettelylakia.

Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta valitsee asianosaisen hakemuksesta tarpeellisen määrän puolueettomia ja riippumattomia välitysoikeuden jäseniä, joilla on tehtävän vaatima asiantuntemus, ja määrää välitysoikeuden puheenjohtajan, jos välitysoikeuden jäseniä valitaan useita. Hakemuksessa on yksilöitävä hakijan lunastusta koskeva vaatimus perusteineen.

Välitysmenettely tulee vireille, kun hakemus tai sen jäljennös annetaan tiedoksi vastapuolelle.

Välitysmenettelyn kustannuksista vastaa lunastaja, jos välitysoikeus ei erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä toisin.

Tiedoksiannot on välitysmenettelyn aikana toimitettava ja kappale välitystuomiosta annettava niille, jotka ovat käyttäneet välitysmenettelyssä puhevaltaa tai muuten sitä varten ilmoittautuneet.

Välitysoikeuden on ilmoitettava välitystuomio rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa sen antamisesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että kappaleet välitystuomiosta on annettu 1 momentin mukaisesti. Jos välitystuomiota ei ilmoiteta asianmukaisesti rekisteröitäväksi mainitussa määräajassa, ilmoituksen voi tehdä myös asianosainen.

Jos ratkaisu koskee kaupparekisteriin merkittävää seikkaa, tuomioistuimen tai välitysoikeuden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava ratkaisustaan rekisteriviranomaiselle. Tuomioistuimen on ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi myös tieto ratkaisunsa lainvoimaisuudesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Optio- ja muiden 1 §:ssä tarkoitettujen oikeuksien antamista koskevassa päätöksessä on mainittava:

7) määräykset annettavien oikeuksien asemasta osakeannissa annettaessa tämän luvun mukaisia oikeuksia muun päätöksen nojalla, jaettaessa yhtiön varoja 11 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tavoilla, hankittaessa tämän luvun mukaisia oikeuksia takaisin yhtiölle ja yhtiön sulautuessa toiseen yhtiöön tai jakautuessa sekä määräykset sulautumiseen tai jakautumiseen liittyvän lunastusriidan käsittelystä tuomioistuimessa tai välitysmenettelyssä, lunastushinnan suorittamisesta ja oikeuksien siirtymisestä.

Jos optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhtiön kanssa, asia on annettava tuomioistuimen tai välitysoikeuden ratkaistavaksi siten kuin optio-oikeuden ehdoissa määrätään. Oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Vireillepanon jälkeen oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei hänellä ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Jos optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhtiön kanssa, asia on annettava tuomioistuimen tai välitysoikeuden ratkaistavaksi siten kuin optio-oikeuden ehdoissa määrätään. Oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on vireillepanon jälkeen oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jos jakautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Yhtiöjärjestyksen määräys riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo yhtiötä, osakkeenomistajaa, hallitusta, hallituksen jäsentä, isännöitsijää sekä tilintarkastajaa ja toiminnantarkastajaa välityssopimuksen tavoin niin kuin välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään. Yhtiöjärjestyksen määräys 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa koskevan riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo vastaavasti sellaisen riidan osapuolia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhtiöjärjestysmääräystä sovelletaan kuitenkin ainoastaan kanteeseen, jonka peruste on määräyksen rekisteröimisen jälkeiseltä ajalta.

Jos ratkaisu koskee kaupparekisteriin merkittävää seikkaa, tuomioistuimen tai välitysoikeuden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava ratkaisustaan rekisteriviranomaiselle. Tuomioistuimen on ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi myös tieto ratkaisunsa lainvoimaisuudesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen riidan syntymistä tehdyn sopimuksen ehto, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen riita-asia on ratkaistava välitysmenettelyssä, ei sido kuluttajaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Joka

4) elinkeinonharjoittajien välistä, muiden osapuolten välistä tai elinkeinonharjoittajan ja muun osapuolen välistä riitaa välitysoikeuden jäsenenä ratkaisevalle

lupaa, tarjoaa tai antaa lahjottavalle itselleen taikka toiselle osoitetun oikeudettoman edun (lahjuksen ) tarkoituksin saattaa lahjottava toimessaan tai tehtävässään suosimaan lahjuksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita lahjottava sellaisesta suosimisesta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 16 luvun 13 tai 14 §:n mukaan, lahjomisesta elinkeinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Joka

4) elinkeinonharjoittajien välistä, muiden osapuolten välistä tai elinkeinonharjoittajan ja muun osapuolen välistä riitaa välitysoikeuden jäsenenä ratkaistessaan

itselleen tai toiselle pyytää lahjuksen tai tekee muutoin aloitteen sellaisen saamiseksi, ottaa vastaan tai hyväksyy lahjuksen suosiakseen toimessaan tai tehtävässään lahjuksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palkkioksi tällaisesta suosimisesta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 40 luvun 1–3 §:n mukaan, lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Sovellettaessa tämän luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a §:ää välitysoikeuden jäseneen rinnastetaan kotimainen ja ulkomainen välitysoikeuden jäsen, joka hoitaa tehtäviään toisen valtion välitysmenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Osakeyhtiön yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestyksen tekemistä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi hankkeeseen osallistuvalla on oikeus pyytää käräjäoikeutta asettamaan kaksi välitysoikeuden jäsentä ja näille puheenjohtaja ratkaisemaan erimielisyydet soveltuvin osin noudattamalla, mitä välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan säästöpankin kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 18 luvun 3–5 ja 8–10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Kantarahasto-osuudenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua isäntien kokouksesta. Vireillepanon jälkeen kantarahasto-osuudenomistajalla ja oikeuden haltijalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Jos lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan säästöpankin kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä osakeyhtiölain 18 luvun 3–5 ja 8–10 §:ssä säädetään lunastusriitojen käsittelystä. Kantarahasto-osuudenomistajan tai oikeuden haltijan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua isäntien kokouksesta. Kantarahasto-osuudenomistajalla on vireillepanon jälkeen jakautumisvastikkeen sijasta oikeus lunastushintaan. Optiotodistuksen ja muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla on vireillepanon jälkeen oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei kantarahasto-osuudenomistajalla taikka optiotodistuksen tai muun kantarahasto-osuuksiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijalla ole oikeutta lunastukseen, hänellä on oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jos jakautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sivutoimen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä esitetyt tiedot välitysoikeusriidan asianosaisista ovat salassa pidettäviä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja veronkantolaissa (11/2018) säädetään puhevallan käytöstä, Verohallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta Verohallintoa koskevissa asioissa tuomioistuimessa, välitysmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää valtion puhevaltaa Verohallintoa koskevissa sopimuksissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Asianomaisen henkilön vaatimus, joka koskee Suomessa tapahtunutta 1 momentissa tarkoitetun riippumattomien ja pätevien henkilöiden luettelosta valittavien henkilöiden nimittämisvelvoitteen laiminlyöntiä, käsitellään hallintoriitana hallinto-oikeudessa noudattaen välitysmenettelylain ( / ) säännöksiä välitysoikeuden jäsenen nimeämisestä tuomioistuimen määräämänä. Vaatimus voidaan esittää 2 momentin riidanratkaisutoimikunnan asettamiselle säädetyn määräajan päätyttyä ja se on esitettävä 30 päivän kuluessa edellä tarkoitetun määräajan päättymisestä. Päätös annetaan tiedoksi asianomaiselle henkilölle ja toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltainen viranomainen voi sopia muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa lopullisen päätöksen julkaisemisesta kokonaisuudessaan edellyttäen, että kukin asianomainen henkilö antaa siihen suostumuksensa. Toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat lopullisesta päätöksestä tiivistelmän, jos ne tai asianomainen henkilö eivät anna suostumusta lopullisen päätöksen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Tiivistelmä sisältää kuvauksen asiasta ja kohteesta, päivämäärän, kyseessä olevat verokaudet, oikeusperustan, toimialan, lyhyen kuvauksen lopputuloksesta ja kuvauksen käytetystä välitysmenettelymenetelmästä. Toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä julkaistavaksi tarkoitetut tiedot asianomaiselle henkilölle ennen niiden julkaisemista. Asianomainen henkilö voi 60 päivän kuluessa näiden tietojen vastaanottamisesta pyytää, että toimivaltaiset viranomaiset eivät julkaise liikesalaisuutta, kaupallista tai teollista salaisuutta, ammattisalaisuutta tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskevia tietoja eivätkä tietoja, joiden sisältö on vastoin yleistä järjestystä. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava julkaistavat tiedot viipymättä Euroopan komissiolle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Verovapaus ei koske:

2) luovutusta, jossa vastike määrätään osakeyhtiölain 18 luvun lunastusriitojen käsittelyä koskevien säännösten mukaisessa välitysmenettelyssä;

Edellä 15 a §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa lunastushinnan maksamisesta tai siitä, kun lunastushintaa koskeva välitysoikeuden päätös on saanut lainvoiman, taikka, jos lunastushinnan maksamisesta on asetettu vakuus, vakuuden asettamisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tulli kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo kansallisessa tuomioistuimessa, välitysmenettelyssä sekä muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa Tullia koskevissa asioissa. Tullia edustaa Tullin muista yksiköistä riippumattomassa asemassa olevan valtion edun- ja oikeudenvalvonnasta vastaavan yksikön tulliasiamies.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tekijän on tarjottava 1 momentissa tarkoitetulle teoksen käyttäjälle keinot käyttää teosta momentissa mainittujen lainkohtien mukaisesti, jollei käyttäjällä ole teknisten toimenpiteiden takia keinoja teoksen käyttämiseen. Jollei tekijä tarjoa edellä säädetyn mukaisesti keinoja teoksen käyttämiseen tai jollei teoksen käyttäminen ole tullut mahdolliseksi vapaaehtoisin toimenpitein, kuten tekijöiden ja teosten käyttäjien välisin sopimuksin tai muin järjestelyin, asia ratkaistaan 54 §:n mukaisesti välitysmenettelyssä.

Asia ratkaistaan erimielisyyden sattuessa välitysmenettelyssä, jos kysymys on:

1) 17 §:n 3 momentissa, 17 b §:n 7 momentissa, 18 §:n 2 momentissa, 19 §:n 4 momentissa taikka 47 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta;

2) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 13 §:n mukaisesti ja asia koskee kappaleiden valmistamista opetustoiminnassa käytettäväksi;

3) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 14 §:n 1 momentin mukaisesti ja asia koskee teoksen kappaleiden valmistamista opetustoiminnassa käytettäväksi;

4) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista radio- tai televisiolähetyksen samanaikaiseen ja muuttamattomaan edelleen lähettämiseen 25 h §:n 1 momentin mukaisesti;

5) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista radio- tai televisiolähetyksen samanaikaiseen ja muuttamattomaan edelleen lähettämiseen 25 h §:n 1 momentin mukaisesti tai luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 48 §:n 1 momentin perusteella; lupa voidaan myöntää, jos sopimuslisenssiorganisaatio tai lähettäjäyritys tai molemmat kieltävät edelleen lähettämisen ilman perusteltua syytä tai asettavat sille kohtuuttomia ehtoja;

6) tekijän ja teoksen käyttäjän välisen asian ratkaisemisesta 50 c §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Kumpikin osapuoli nimeää välitysmenettelyyn yhden välitysoikeuden jäsenen ja siten nimetyt kutsuvat kolmannen välitysoikeuden jäsenen puheenjohtajaksi. Jos toinen osapuoli on tehnyt vastapuolelle esityksen välitysmenettelyyn ryhtymisestä sekä nimennyt välitysoikeuden jäsenen mutta vastapuoli ei ole kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan nimennyt välitysoikeuden jäsentä, katsotaan tämän kieltäytyneen asian ratkaisemisesta välitysmenettelyssä.

Asianosaiset voivat myös sopia, että asia saatetaan välitysmenettelylain ( / ) mukaisesti välitysoikeuden ratkaistavaksi.

Tämän pykälän nojalla annetulla luvalla on sama vaikutus kuin 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisellä 13 §:n, 14 §:n 1 momentin, 25 h §:n 1 momentin tai 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jos asianosainen kieltäytyy 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemisesta välitysmenettelyssä, asia voidaan asianosaisen hakemuksesta saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin on myöntänyt momentin 2–4 kohdassa tarkoitetussa asiassa luvan ja päätökseen haetaan muutosta, lupa ja sen ehdot ovat voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu tai ylempi tuomioistuin valitusta käsitellessään toisin määrää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ehto, jonka mukaan riidat on välitysoikeuden ratkaistava, voidaan sisällyttää kansainvälistä kuljetusta koskevaan sopimukseen vain, jos samalla määrätään, että välitysoikeuden on sovellettava 1 §:n 1 momentissa mainittua yleissopimusta tai sen mukaista lakia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laivanisännällä, joka omistaa enemmän kuin puolet aluksesta, on oikeus toimia sen päällikkönä, jos hänellä on siihen säädetty kelpoisuus. Jollei palkkaehdoista sovita, määrää niistä välitysoikeus tai tuomioistuin.

Jos konossementti on annettu sellaisen rahtauskirjan perusteella, joka sisältää määräyksen toimivaltaisesta tuomioistuimesta tai välitysmenettelystä, ja jos konossementti ei sisällä nimenomaista määräystä siitä, että sellaiset määräykset ovat myös konossementin haltijaa sitovia, rahdinkuljettaja ei saa vedota määräyksiin konossementin vilpittömässä mielessä haltuunsa saanutta kohtaan.

Osapuolet voivat, sen estämättä mitä 60 §:n 1 momentissa säädetään, kirjallisesti sopia siitä, että riita voidaan jättää välitysoikeuden ratkaistavaksi. Välityssopimuksen osana on tällöin aina, että välitysmenettelyn tulee kantajan valinnan mukaan tapahtua sellaisessa valtiossa, jossa 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu paikkakunta sijaitsee, ja että välitysoikeuden on sovellettava tämän luvun säännöksiä.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, kun meripelastusta koskevaa riita-asiaa käsitellään suomalaisessa tuomioistuimessa tai välitysmenettelyssä Suomessa.

Tuomioistuin tai välitysoikeus, joka on toimivaltainen käsittelemään meripelastajan vaatimuksia, voi meripelastajan pyynnöstä väliaikaisesti määrätä, että pelastuspalkkiosta tai erityiskorvauksesta on maksettava kohtuullinen ennakko. Asian luonteen niin vaatiessa voidaan tällaisen ennakon ehdoksi asettaa, että meripelastaja asettaa vakuuden vastaanotettavalle määrälle, taikka muita olosuhteisiin nähden kohtuullisia ehtoja.

Siltä osin kuin tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu, merivahingonselvittäjä laatii korvausselvityksen noudattaen, mitä välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään välitysmenettelyssä noudatettavasta menettelystä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, osapuolet voivat riidan syntymisen jälkeen sopia toimivaltaisesta merioikeudesta tai siitä, että asia jätetään välitysoikeuden ratkaistavaksi.

Jos riita-asia tämän lain mukaan on välitysoikeuden ratkaistava, noudatetaan sen lisäksi, mitä 13 luvun 61 §:ssä säädetään, välitysmenettelylakia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ilmatieteen laitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa, viranomaisissa ja välitysmenettelyissä valtion etua ja oikeutta kaikissa laitosta koskevissa asioissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Keskuskauppakamarin tehtävänä on:

2) määrätä välitysoikeuden jäsenet ja hakea välitysmenettelyä varten uskotun miehen määräämisiä osakeyhtiölaissa (624/2006) erikseen säädetyissä lunastustilanteissa;

Keskuskauppakamarin valtuuskunta asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan lunastuslautakunnan, jonka tehtävänä on määrätä välitysoikeuden jäsenet ja hakea uskotun miehen määräämisiä siten kuin 2 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään.

Keskuskauppakamari vastaa lunastuslautakunnan kustannuksista ja vahvistaa lautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioiden perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä lunastajalta maksu välitysoikeuden asettamisesta ja uskotun miehen määräämisen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lautakunta voi toimia myös välitysoikeutena, jos työnantaja ja työntekijä ovat niin sopineet. Tällöin noudatetaan välitysmenettelylakia ( / ), jollei tästä laista muuta johdu.

Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. Lautakunnan toimiessa välitysoikeutena puheenjohtajan, jäsenten ja sihteerin palkkiot vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, joka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on välitysoikeuden ratkaistava lukuun ottamatta 9 a §:n mukaisessa vapaaehtoisessa sovittelussa soviteltavia riita-asioita. Sovittelijan on saatuaan selvityksen siitä, että tätä lakia ei edellä tässä pykälässä säädetyn perusteella sovelleta riitaan, ilmoitettava tästä osapuolille.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Mitä vakuutusyhtiölain 6 luvun 6 §:ssä säädetään menettelystä toimikelpoisen hallituksen puuttuessa, sovelletaan myös hallintoneuvostoon. Hallintoneuvostoon ja sen jäseniin sovelletaan lisäksi, mitä tämän lain 10 a §:ssä säädetään esteellisyydestä, osakeyhtiölain 6 luvun 3, 5 ja 6 §:ssä hallituksen päätöksenteosta, kokoontumisesta ja pöytäkirjasta, mainitun luvun 11–13 ja 22 §:ssä hallituksen jäsenen toimikaudesta, eroamisesta ja erottamisesta ja hallintoneuvoston tiedonsaantioikeudesta ja mainitun lain 24 luvun 3 §:ssä välitysmenettelystä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos takuuosuuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhdistyksen kanssa, asia on annettava välitysoikeuden ratkaistavaksi noudattaen, mitä 16 luvun 4 §:ssä säädetään riidan käsittelystä välitysmenettelyssä. Takuuosuuden omistajan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhdistyskokouksesta. Vireillepanon jälkeen takuuosuuden omistajalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Yhdistysjärjestyksen määräys riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo vakuutusyhdistystä, takuuosuuden omistajaa, hallitusta, hallintoneuvostoa, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa välityssopimuksen tavoin niin kuin välitysmenettelylaissa ( / ) säädetään. Yhdistysjärjestyksen määräys 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa koskevan riidan käsittelemisestä välitysmenettelyssä sitoo vastaavasti sellaisen riidan osapuolia.

Jos yhdistyksen ja hallituksen välinen riita siirretään välitysoikeuden ratkaistavaksi, sovelletaan, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään asiamiehen asettamisesta ja määräajan laskemisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Välitysmenettelyssä voidaan ratkaista vain riita-asia 15 luvun mukaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Eläkelaitoksen säännöissä voi olla määräys, jonka mukaan edellä tarkoitettu riita-asia ratkaistaan välitysmenettelyssä. Tällaisella määräyksellä on sama vaikutus kuin välityssopimuksella.

Välitystuomio on ilmoitettava Finanssivalvonnalle eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin merkittäväksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .