Vankilaturvallisuuden ja valvonnan tehostaminen

Rikosseuraamuslaitoksen päivystävä virkamies saa käyttää täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle kuuluvaa päätösvaltaa rangaistusaikaa koskevan päätöksen tekemisessä ja etsintäkuuluttamisessa, jollei asia siedä viivytystä. Rikosseuraamuslaitoksen päivystävä virkamies saa käyttää operatiivisen vastuualueen johtajalle kuuluvaa päätösvaltaa vankien evakuointia koskevan päätöksen tekemisessä, jollei asia siedä viivytystä.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen päätösvaltaan kuuluvan vangin sijoittamista, siirtoa, vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistumista, ulkopuoliseen laitokseen sijoittamista ja poistumislupaa koskevan asian, jos on syytä epäillä vangin osallistuvan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan taikka vankeusaikanaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan turvallisuutta taikka jos se on perusteltua vangin turvallisuuden suojelemiseksi.

Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa vangin täytäntöönpanon jatkamiseksi, jos hän:

1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta, 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta sijoituspaikasta tai 10 luvun 2–4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta;

2) on ollut 8 luvun 6 §:n tai 9 §:n 1 tai 3 momentin taikka 14 luvun nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupamääräyksissä määrättynä ajankohtana taikka rikkoo muuten lupamääräyksiä.

Tarkemmat säännökset vankeuden täytäntöönpanon aloittamisesta ja lykkäämisestä, lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanosta, tuomitun kuulemisesta, etsintäkuuluttamisesta sekä sakon maksamisesta vankilassa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Jos vanki karkaa tai poistuu luvatta vankilasta tai 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta sijoituspaikasta taikka 10 luvun 2–4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta, rangaistusajaksi ei lueta aikaa sen vuorokauden alusta, jolloin vanki karkasi tai poistui luvatta, sen vuorokauden loppuun, jolloin hän palasi vankilaan tai otettiin kiinni vankilaan palauttamista varten.

Vankilat ovat suljettuja vankiloita tai avovankiloita. Suljetussa vankilassa voi olla muusta vankilasta erillinen avovankilaosasto, johon sovelletaan avovankilaa koskevia säännöksiä. Vankilat voivat olla valvonnaltaan erilaisia.

Vankien oikeutta oleskella ja liikkua vankilan alueella voidaan rajoittaa. Avovankilassa vangit voivat oleskella ja liikkua vankilan alueella ilman välitöntä valvontaa. Avovankilassa vankeja voidaan valvoa vankilan tiloihin asennettavilla, vangin haltuun annettavilla taikka vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä.

Rikosseuraamuslaitos hyväksyy vankilan tilat ennen niiden käyttöönottoa taikka tiloja tai niiden käyttötarkoitusta olennaisella tavalla muutettaessa. Tilojen tulee soveltua vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon tässä laissa säädetyllä tavalla.

Tuomittu voidaan suoraan vapaudesta sijoittaa avovankilaan, jos hänen suoritettavanaan on yhdessä tai erikseen sakon muuntorangaistus ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Tuomittu voidaan määrätä ilmoittautumaan suljettuun vankilaan ennen avovankilaan toimittamista. Avovankilaan sijoittamisen edellytyksenä on, että vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan sekä tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan.

Tuomittu on kuitenkin sijoitettava suljettuun vankilaan, jos on perusteltua syytä epäillä, että hän:

1) ei sovellu avovankilassa järjestettävään tai avovankilan hyväksymään toimintaan;

2) ei tule noudattamaan avovankilan järjestystä;

3) jatkaa rikollista toimintaansa;

4) vaarantaa toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta;

5) poistuu avovankilasta luvatta; tai

6) ei tule noudattamaan päihteettömyyttä tai suostumaan sen valvontaan.

Tuomittu tulee sijoittaa suljettuun vankilaan myös, jos avovankiloissa ei ole tilaa tai jos vanki itse sitä pyytää.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen vastuualueen johtaja päättää vankilan tilojen hyväksymisestä.

Täytäntöönpanoasiakirjoista, tuomittujen toimittamisesta vankilaan, tulotarkastuksen kirjaamisesta sekä rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja laatimisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) suljettuna vankilana ja avovankilana toimivista vankiloista;

2) suljettujen vankiloiden avovankilaosastoista;

3) vankiloiden alueista.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset tulotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä ja avovankiloista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla välineillä.

Suljetussa vankilassa voi olla yksi tai useampi osasto, jossa vangeille järjestetään päihteettömyyttä edistävää toimintaa (sopimusosasto ).

Vanki voidaan sijoittaa sopimusosastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut seikat ja jos vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan.

Sopimusosastolle sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sijoittamiselle ei enää ole 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä.

Vankilassa voi olla erillään muista osastoista osasto tai osastoja, joilla vangit asuvat valvonnan tehostamiseksi (tehostetun valvonnan osasto ).

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetun vangin oikeuksien rajoituksista säädetään 8 luvun 3 §:n 4 momentissa, 11 luvun 2 §:n 2 momentissa, 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa.

Vanki voidaan sijoittaa tehostetun valvonnan osastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut seikat ja jos se on perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksiä tarkastellaan säännöllisesti rangaistusajan suunnitelman seurannan yhteydessä. Sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sille ei enää ole 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Vangin hakemusta sijoittamisen peruuttamiseksi ei tarvitse käsitellä uudelleen ennen kuin neljä kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä, jollei osastolle sijoittamisen edellytyksissä ole tapahtunut olennaista muutosta.

Vankilan osastoilla tulee olla päiväjärjestys.

Osaston päiväjärjestys sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:

1) sellien aukioloajoista;

2) toimintojen ja vapaa-ajantoimintojen ajankohdista;

3) ruokailuajoista;

4) ulkoiluajoista;

5) muista kuin 1–4 kohdassa tarkoitetuista osaston päivittäiseen toimintaan liittyvistä ajankohdista.

Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset miesten, naisten ja alaikäisten vankien sijoittamiseen tarkoitetuista vankiloista.

Vanki voidaan rangaistuksen pituudesta riippumatta siirtää suljetusta vankilasta avovankilaan rangaistuksen jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos:

1) avovankilaan siirtäminen edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vanki soveltuu avovankilassa järjestettävään tai muuhun avovankilan hyväksymään toimintaan;

3) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa avovankilan järjestystä, ei jatka rikollista toimintaa, ei vaaranna toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta eikä poistu avovankilasta luvatta;

4) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita sekä sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan; ja

5) vanki sitoutuu 4 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan.

Vangin siirtämisessä suljetusta vankilasta avovankilaan noudatetaan 4 luvun 8 §:ää.

Vanki voidaan siirtää avovankilasta suljettuun vankilaan, jos:

1) vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen, jota ei rikoslain 2 luvun 13 §:n mukaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä taikka vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen tämän lain 15 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun järjestysrikkomukseen;

2) vanki kieltäytyy osallistumasta rangaistusajan suunnitelman mukaiseen toimintaan taikka ei muutoin sovellu avovankilassa järjestettävään tai avovankilan hyväksymään toimintaan;

3) vanki kieltäytyy 16 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta taikka antaa päihteettömyyden valvonnassa positiivisen näytteen saapuessaan avovankilaan 4 luvun 9 §:ssä tarkoitetun sijoituksen perusteella tai palatessaan 8 luvun 6 §:ssä tai 9 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 14 luvussa tarkoitetuissa tapauksissa vankilan ulkopuolelta;

4) vanki vangitaan muun rikoksen johdosta tai hänen todetaan ennen avovankilaan tuloaan syyllistyneen rikokseen, jonka johdosta 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty;

5) siirtäminen on perusteltua vangin tai muun henkilön turvallisuuden takaamiseksi tai rikollisen toiminnan estämiseksi;

6) täytäntöönpantavaksi tulee uusi vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus ja 1 §:ssä tarkoitetut edellytykset eivät tämän johdosta enää täyty; tai

7) vanki itse sitä pyytää.

Vanki voidaan välittömästi siirtää suljettuun vankilaan siksi ajaksi, jonka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen esitutkintaan saattaminen tai järjestysrikkomuksen selvittäminen, mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetun päihdevalvonnan näytteen tuloksen tutkiminen tai varmistaminen taikka päihtyneen vangin terveydentilan seuranta vaatii. Vanki voidaan siirtää suljettuun vankilaan myös mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten selvittämiseksi tai suorittamaan 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta.

Vanki, joka ilman pätevää syytä jättää saapumatta avovankilaan määräaikana, on toimitettava asiakasarvioinnin yksikön osoittamaan vankilaan.

Vanki voidaan siirtää suljetusta vankilasta toiseen suljettuun vankilaan tai avovankilasta toiseen avovankilaan, jos se edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista tai on muutoin perusteltua ja voidaan olettaa, että vanki sopeutuu toisen vankilan olosuhteisiin. Vanki voidaan siirtää ilman omaa suostumustaan.

Vangilla on oikeus peseytymiseen vähintään kerran päivässä. Peseytyminen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Avovankilassa vangin on käytettävä omia vaatteitaan.

Vangin on käytettävä 8 luvussa tarkoitetussa työtoiminnassa työturvallisuuden edellyttämää vaatetusta. Vangin käyttöön on annettava tällainen vaatetus.

Vangille on annettava mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Ulkoilu voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Vangin peseytymisen ja ulkoilun keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää vankilan yksikönpäällikkö tai turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

Vangin omien vaatteiden haltuun antamisen epäämisestä 2 §:n 3 momentin perusteella päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Toiminnoista vastaava virkamies päättää toiminnoista, joissa vangin on käytettävä mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitettua vaatetusta. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia vangin omia vaatteita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.

Tarkemmat määräykset ruoka- ja perushuollosta, omaehtoisen ruokahuollon järjestämisestä, asumisesta, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja sytytysvälineiden haltuun antamisesta ja säilyttämisestä sekä vankiloista tai vankilan osastoista, joilla omien vaatteiden käyttöä on rajoitettu antaa Rikosseuraamuslaitos.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetulle vangille on annettava tilaisuus täyttää osallistumisvelvollisuutensa tehostetun valvonnan osastolle soveltuvassa toiminnassa. Vanki voi kuitenkin osallistua toimintaan osaston ulkopuolella, jos se edistää hänen rangaistusajan suunnitelmansa tavoitteita eikä vaaranna vankilan järjestystä ja turvallisuutta tai toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta.

Vanki voidaan sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen tai vastaavaan yksikköön, jossa hän osallistuu päihteettömyyttä edistävään toimintaan tai muuhun toimintaan, joka parantaa hänen mahdollisuuksiaan selviytyä vapaudessa. Sijoittamisen edellytyksenä on, että:

1) ulkopuolisessa laitoksessa järjestettävä toiminta edistää vangin rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vanki soveltuu ulkopuolisessa laitoksessa järjestettävään toimintaan;

3) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa sijoituspäätökseen liitettyjä määräyksiä;

4) vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan, tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan sekä muihin sijoituspäätökseen liitettyihin määräyksiin.

Ulkopuoliseen laitokseen sijoitettu vanki on velvollinen:

1) osallistumaan laitoksessa järjestettävään toimintaan, noudattamaan laitoksen järjestystä ja pysymään laitoksessa sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla;

2) pitämään yhteyttä Rikosseuraamuslaitokseen sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla;

3) käsittelemään huolellisesti teknisiä valvontavälineitä ja noudattamaan niiden käytöstä annettuja ohjeita.

Ulkopuoliseen laitokseen sijoitettua vankia voidaan valvoa vangin haltuun annettavalla taikka vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävällä teknisellä välineellä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä sijoituspäätöksessä määrätyllä tavalla.

Sen lisäksi, mitä sijoituspäätöksessä määrätään vankin liikkumisesta, vangille voidaan myöntää poistumislupa ulkopuolisesta laitoksesta 14 luvun nojalla. Alle 18-vuotiaan lastensuojelulaitokseen sijoitetun vangin poistumisessa lastensuojelulaitoksesta noudatetaan kuitenkin lastensuojelulakia.

Ulkopuolisen laitossijoituksen valmistelu on tehtävä yhteistyössä vangin, viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa.

Alle 18-vuotias vanki voidaan 10 a §:ssä säädetyin edellytyksin sijoittaa lastensuojelulaitokseen. Sijoituksen edellytyksenä on lisäksi, että lastensuojeluviranomainen tekee lastensuojelulain 40 §:n nojalla päätöksen hänen sijoittamisestaan lastensuojelulaitokseen.

Ulkopuolisen sijoituslaitoksen ja vankilan on ilmoitettava toisilleen rangaistuksen täytäntöönpanon ja sijoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista sijoituksen aikana.

Ulkopuolisen laitossijoituksen kustannukset maksetaan valtion varoista.

Jos 6 tai 9 §:ssä tarkoitetun luvan taikka 10 a §:ssä tarkoitetun sijoituksen edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, lupa voidaan peruuttaa. Jos vanki ei noudata 10 §:n 3 momentissa tai 10 a §:ssä säädettyjä velvollisuuksia, vangille voidaan määrätä 15 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus. Jos kurinpitorangaistusta ei pidetä riittävänä tai tarkoituksenmukaisena seuraamuksena, lupa voidaan myös peruuttaa. Rangaistusajaksi lukemisessa noudatetaan 3 luvun 7 §:ää. Avovankilaan sijoitetun vangin siirtämisessä noudatetaan lisäksi 6 luvun 2 §:ää.

Vankilan yksikönpäällikkö päättää 10 a §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen sekä sijoituksen peruuttamisesta. Vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 4 §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta, 6 ja 9 §:ssä tarkoitetusta vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistumisesta ja sen peruuttamisesta sekä 7 §:n mukaisesta luvasta omaan työhön.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) vankien toimintaan sijoittamisesta;

2) vankien työ- ja toiminta-ajasta;

3) 6 ja 9 §:ssä tarkoitettuun lupaan ja 10 a §:ssä tarkoitettuun sijoitukseen liitettävistä määräyksistä.

Suljettuun vankilaan vastaanotetusta vangin omaisuudesta on laadittava omaisuusluettelo. Omaisuusluetteloon ei merkitä vähäarvoista omaisuutta, ellei vanki sitä erikseen pyydä. Avovankilassa luettelo on laadittava ainoastaan avovankilaan säilytettäväksi otetusta omaisuudesta ja vangin pyynnöstä hänen haltuunsa annetusta erityisen arvokkaasta omaisuudesta. Vangin on allekirjoitettava omaisuusluettelo. Jos vanki ei allekirjoita luetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.

Suljetussa vankilassa vangilla on oikeus käyttää henkilökohtaista maksukorttiaan. Muiden maksuvälineiden tai käteisen rahan käyttö on kielletty. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan 3 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.

Avovankilassa vangilla on oikeus pitää hallussaan ja käyttää käteistä rahaa ja muita henkilökohtaisia maksuvälineitään. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet voidaan hänen pyynnöstään ottaa vankilassa säilytettäväksi, tallettaa 3 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai tallettaa vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.

Vangin käyttöön voidaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen sijasta antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksuväline, jos se on perusteltua vangin maksuliikenteen järjestämiseksi. Vangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa maksuvälineeltä muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Jos vangin käyttöön ei muualla laissa säädetystä syystä voida antaa 1–3 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä, vangille on järjestettävä mahdollisuus rahan käyttöön muulla tavoin. Vangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Vangille on pyynnöstä annettava tiedot 3 momentissa tarkoitetun maksuvälineen tai 4 momentissa tarkoitetun muun maksujärjestelyn rahavarojen tilinpidosta.

Vangeille annettujen Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymien maksuvälineiden käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.

Vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käyttöä voidaan valvoa siten, että valvonta kohdistetaan yksittäisen vangin maksuvälineen tilitietoihin, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Vankilan on järjestettävä vangille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa.

Vanki saa hankkia vankilan välityksellä käyttöesineitä ja tarvikkeita, joiden hallussapito on 1 §:n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu.

Kun vanki vapautuu vankilasta, hänen rahansa, muut maksuvälineensä ja omaisuutensa on luovutettava hänelle omaisuusluettelon allekirjoitusta vastaan. Edellä 3 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetut rahavarat talletetaan vangin ilmoittamalle tilille pankkiin. Jos tallettaminen pankkitilille ei ole mahdollista, rahavarat luovutetaan vangille käteisenä rahana tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos vanki ei allekirjoita omaisuusluetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.

Vangille maksetaan käyttörahaa 3 luvun 1, 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulta rangaistusajaksi luettavalta ajalta lukuun ottamatta valvottua koevapautta ja ehdonalaista vapautta. Käyttörahan lisäksi vangille voidaan maksaa toimintarahaa tai palkkaa.

Työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan osallistuvalle vangille maksetaan toimintarahaa toimintaan osallistumisen ajalta. Toimintarahaa maksetaan kolmessa luokassa vangin rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen sekä osallistumisen säännöllisyyden ja keston mukaan. Kahta ylintä toimintarahaluokkaa maksetaan avovankiloissa ja kahta alinta suljetuissa vankiloissa. Toimintarahan lisäksi kokoonpano- tai pakkaustyöhön taikka muuhun näihin rinnastettavaan työhön osallistuvalle vangille voidaan maksaa provisio työsuoritteiden määrän perusteella.

Toimintarahan sijasta maksetaan palkkaa, jos vanki osallistuu muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehtävään avovankilatyöhön. Palkkaa maksetaan kahdessa luokassa työn vaativuuden ja vangin henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella.

Käyttöraha, toimintaraha ja palkka maksetaan vangin ilmoittamalle pankkitilille tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun maksuvälineeseen liitetylle tilille. Edellä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vangille maksettavasta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta on pidettävä kirjaa muulla tavoin. Käyttöraha, toimintaraha ja palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa.

Vankilan ulkopuolella muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehtävään avovankilatyöhön osallistuvalle vangille korvataan työmatkakustannukset. Kustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tekee päätöksen siitä, että omaisuutta ei anneta vangin haltuun. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.

Käyttörahan, toimintarahan, palkan ja työmatkakustannusten maksamisesta, toimintarahan suorittamatta jättämisestä ja toimintarahan ja palkan muuttamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvälineen antamisesta vangin käyttöön tai 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä päättää ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Mainituissa momenteissa tarkoitetusta rahan siirtämisen epäämisestä päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta vastaava virkamies.

Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Tarkemmat säännökset vangin hallussaan pitämästä omaisuudesta, tavaroiden hankkimisesta ja palkan sekä toiminta- ja käyttörahan määräytymisen perusteista ja määrästä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:

1) vangin käyttöön 3 §:n 1–3 momentin nojalla annettavan maksuvälineen ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä sekä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä;

2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;

3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;

4) 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja määrästä.

Jos sairasta tai vammautunutta vankia ei voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia Vankiterveydenhuollon yksikössä, hänet on lähetettävä tarpeellisen valvonnan alaisena tilapäisesti vankilan ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen. Valvonnasta säädetään 14 luvun 2 §:n 2 momentissa.

Rangaistusaika kuluu hoidon aikana.

Sen estämättä mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä ja hallintolain 45 §:ssä säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi jättää ilmoittamatta vangille hoitoon pääsyn tarkan ajankohdan, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätöksessä on kuitenkin ilmoitettava riittävät tiedot hoitokäyntiin valmistautumista varten.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu vanki saa osallistua vapaa-ajan toimintoihin ja viettää vapaa-aikaa yhdessä muiden osastolle sijoitettujen vankien kanssa.

Osallistuminen voidaan kieltää tai sitä rajoittaa, jos vanki:

1) suorittaa 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka

2) on 15 luvun 11 §:ssä tai 18 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kohteena.

Vangin osallistuminen vapaa-ajan tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Vangilla on oikeus osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, jollei:

1) vanki ole sijoitettu varmuusosastolle tai tehostetun valvonnan osastolle taikka suorita 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka

Vangin osallistuminen 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Jos vanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen on huolehdittava muulla tavoin.

Vangin pääsy vankilan kirjastoon voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Vapaa-ajan toimintaan ja 3 §:ssä tarkoitettuun jumalanpalvelukseen, hartaushetkeen ja muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen taikka kirjastoon pääsyn keskeyttämisestä tai epäämisestä sekä 2 §:n 4 momentissa ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta osallistumisen kieltämisestä tai rajoittamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Ennen epäämispäätöksen tekemistä tulee kuulla tilaisuuden järjestäjää.

Vangilla on oikeus kirjeenvaihtoon postin välityksellä. Vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys voidaan tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla vastaavalla tavalla sitä avaamatta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä.

Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalle vangille saapunut kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalta vangilta peräisin oleva kirje tai muu postilähetys tai avovankilassa olevalle vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, sisältääkö se 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.

Jos tarkastuksen yhteydessä löydetään aineita tai esineitä, joita vangilla ei ole lupa pitää hallussaan, ne on otettava vankilassa säilytettäviksi. Rahan käsittelyssä noudatetaan 9 luvun 3 §:ää. Omaisuuden alkuperän laillisuutta epäiltäessä tehtävästä ilmoituksesta säädetään 19 luvun 1 §:ssä.

Vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea ja ottaa siitä jäljennös, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Vangin on merkittävä nimensä muulle kuin 3 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle lähettämäänsä kirjeeseen, muuhun postilähetykseen ja viestiin, jollei hän anna niitä henkilökohtaisesti suoraan vankilan henkilökunnalle. Suljetussa vankilassa olevalta vangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti voidaan lähettäjän selvittämiseksi avata, jollei lähettäjää voida selvittää kirjettä, postilähetystä tai viestiä avaamatta. Tällöin kirjettä tai viestiä ei saa lukea enempää kuin lähettäjän selvittämiseksi on välttämätöntä.

Jos vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava vangille tieto. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava 30 päivän kuluessa lukemisesta tai, jos vanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään vangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.

Jos kirje lukemisen jälkeen pidätetään 5 §:ssä tarkoitetulla perusteella, tiedon antamisessa noudatetaan, mitä 5 §:ssä säädetään.

Vangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 6 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa tarkastaa eikä lukea.

Vangille saapunut kirje tai muu postilähetys, johon merkitystä lähettäjätiedosta ilmenee, että kirjeen lähettäjä on 1 momentissa tarkoitettu asiamies, voidaan vangin läsnä ollessa avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, sisältääkö kirje 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin 1 §:n 3 momenttia.

Vangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos pidättäminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä ja pidättämisen syystä on annettava viipymättä tieto vastaanottajalle tai lähettäjälle, jollei 1 momentissa mainitusta syystä muuta johdu. Kirje, muu postilähetys tai viesti, jota ei 1 momentissa tarkoitetusta syystä toimiteta perille, on palautettava lähettäjälle tai annettava vangille hänen vapautuessaan.

Vangin lähettämä postiennakkotilaus tai muu luotolla tapahtuva tilaus voidaan pidättää, jos vangilla ei ole varoja tilauksen maksamiseen. Tilattu lähetys voidaan palauttaa lähettäjälle ilman vangin suostumusta.

Puhelimen käyttö tulee sallia sitä varten varattuina aikoina niin usein kuin se vankilan järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista ja muulloinkin, jos se on tarpeen vangin yhteyksien säilymiseksi tai muusta tärkeästä syystä. Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että vanki ilmoittaa, kehen hänellä on tarkoitus olla yhteydessä.

Puhelimen käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Vangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Puhelun kuuntelemiseen ja tallentamiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Varmuusosastolla olevalta vangilta peräisin oleva ja vangille saapunut muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan lukea ja ottaa siitä jäljennös rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Muutoin vangin kirjeenvaihtoon sovelletaan 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia sekä 2 a, 3–5 ja 11 §:ää.

Varmuusosastolla olevan vangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Muutoin puhelun kuuntelemiseen sovelletaan 7 §:n 2 ja 3 momenttia.

Sen lisäksi mitä sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tarvittaessa hakea vankien käyttämien internetsivujen ja Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämän sähköpostin viestien välitystiedot vankilan hallinnoimista viestinnän välittämiseen ja käsittelyyn tarkoitetuista laitteista ja järjestelmistä. Välitystiedot on hävitettävä viipymättä toimenpiteen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.

Vangille Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämään sähköpostiin saapuneen ja hänen lähettämänsä sähköpostiviestin valvonnassa sovelletaan 2, 2 a ja 3–5 §:ää. Varmuusosastolla olevan vangin vankisähköpostin valvontaan sovelletaan kuitenkin 8 §:n 1 momenttia.

Vangin 9 ja 9 a §:ssä tarkoitettua sähköistä viestintää voidaan valvoa teknisellä valvonnalla ja siten, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on läsnä.

Sähköpostin tai internetin käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Sähköpostin ja internetin käyttöä koskevasta luvasta ja luvan peruuttamisesta sekä tietokoneen antamisesta vangin haltuun päättää vankilan yksikönpäällikkö taikka turvallisuudesta tai toiminnasta vastaava virkamies. Sähköpostin tai internetin käytön keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Internetsivujen avaamisesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Tarkemmat säännökset kirjeiden tarkastamis-, lukemis-, jäljentämis- ja pidättämismenettelystä sekä puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:

1) vankiloiden puhelinjärjestelmästä;

2) matkapuhelimen haltuun antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;

3) internet-sivujen avaamisessa noudatettavasta menettelystä.

Jäljempänä 3 §:ssä tarkoitetussa valvotussa tapaamisessa, 5 §:ssä tarkoitetussa lapsen tapaamisessa, 7 §:ssä tarkoitetussa vankien välisessä tapaamisessa ja 13 §:ssä tarkoitetussa yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä vangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa ja yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Keskustelun kuuntelusta ja tallentamisesta on ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava vangille ja tapaajalle.

Suljetussa vankilassa valvottu tapaaminen voidaan järjestää erillään muista vangeista ja tapaajista, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Tapaaminen on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä erillään muista vangeista ja tapaajista myös vangin tai tapaajan pyynnöstä. Tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa vanki ja tapaaja eivät saa käyttää muistiinpanovälineitä.

Tapaamista voidaan valvoa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka jos vanki tai asiamies sitä nimenomaisesti pyytää. Valvonta suoritetaan näköyhteyden tai teknisen laitteen avulla vangin ja asiamiehen välistä keskustelua kuulematta ja tallentamatta. Tapaaminen voidaan tarvittaessa järjestää myös tilassa, jossa vangin ja asiamiehen välissä on rakenteellisia esteitä. Tapaamisen valvonnasta on ennen valvonnan aloittamista ilmoitettava vangille ja hänen asiamiehelleen.

Tapaaminen voidaan keskeyttää, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Tapaaminen voidaan evätä, jos:

1) tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään;

2) tapaaja kieltäytyy 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta tai 3 §:ssä tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta;

3) tapaaja on ulkonaisista merkeistä päätellen päihtynyt;

4) se on muuten perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Tapaajalle voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen enintään kuuden kuukauden pituinen kielto tapaamisiin ja yhteydenpitoon videoyhteyden välityksellä, jos se on välttämätöntä sen vuoksi, että tapaajan on todettu kuljettaneen tai yrittäneen kuljettaa 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä vankilaan tai muulla tavoin vaarantaneen vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka vangin tai muun henkilön turvallisuutta. Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä kiellon perusteena olevan toiminnan estämiseksi.

Tapaamisen yhteydessä vankilassa voidaan ottaa vastaan vähäinen määrä sellaisia tavaroita tai esineitä, joiden hallussapito vankilassa on 9 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sallittu.

Tapaajan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille.

Tarkemmat säännökset tapaamiskiellosta ja sen sisällöstä, tapaamisten valvonnan järjestämisestä sekä tapaamistilojen teknisistä ja rakenteellisista valvontajärjestelyistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Vangille voidaan myöntää lyhyeksi ajaksi lupa poistua vankilasta Suomen alueelle (poistumislupa ).

Poistumislupa voidaan myöntää, jos:

1) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa poistumislupamääräyksiä;

2) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki ei jatka rikollista toimintaa eikä vaaranna muun henkilön turvallisuutta poistumisluvan aikana;

3) vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan, tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuun teknisillä välineillä tapahtuvaan valvontaan sekä tämän luvun 7 §:ssä tarkoitettuihin poistumislupamääräyksiin.

Vankia voidaan poistumisluvan aikana valvoa, jos valvonnalla voidaan edistää poistumislupamääräysten noudattamista. Valvonta tapahtuu Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana tai teknisillä välineillä. Tekniset välineet voivat olla vangin haltuun annettavia, vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettäviä taikka olla tällaisten välineiden yhdistelmiä.

Edellä 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle varmuusosastolle sijoitetulle vangille voidaan myöntää poistumislupa vain Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana. Edellä 5 luvun 4 a §:ssä tarkoitetulle tehostetun valvonnan osastolle sijoitetulle vangille voidaan poistumislupa myöntää vain 2 momentissa tarkoitetulla tavalla valvottuna. Jäljempänä 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin poistumislupa voidaan myöntää vain Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana.

Poistumislupa rangaistusajan pituuden perusteella voidaan myöntää, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät ja vangin rangaistusajasta on rikoslain 2 c luvussa tarkoitettuun ehdonalaiseen vapauteen päästämiseen tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeuden osuudesta (vankilassaoloaika ) suoritettu kaksi kolmasosaa, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin mahdollisuus poistumislupaan määräytyy niin kuin vangin vankilassaoloaika olisi 12 vuotta. Alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin poistumislupa määräytyy niin kuin vangin vankilassaoloaika olisi kymmenen vuotta.

Rangaistusajan pituuteen perustuvia poistumislupia voidaan myöntää enintään kolme vuorokautta kahden kuukauden ajanjakson kuluessa. Ensimmäinen kahden kuukauden ajanjakso alkaa ensimmäisestä rangaistusajan pituuden perusteella myönnettävästä poistumisluvasta. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.

Jos elinkautista vankeusrangaistusta suorittavalle ei myönnetä poistumislupaa 2 momentissa tarkoitettuna aikana, hänelle on myönnettävä enintään kuuden tunnin pituinen poistumislupa vähintään kerran vuodessa.

Poistumislupa voidaan myöntää, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät ja luvan myöntäminen on tärkeää vangin perheeseen, terveydenhuoltoon tai toimeentuloon liittyvästä syystä taikka työ-, koulutus-, sosiaali-, asunto- tai muun vastaavan asian hoitamista varten.

Terveydenhuoltoon liittyvästä syystä on pyydettävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto. Terveydenhuoltokäynnin ajankohdasta ilmoittamisessa noudatetaan 10 luvun 2 §:n 3 momenttia.

Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota luvan perusteena olevan asian hoitaminen vaatii. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.

Vangille on myönnettävä poistumislupa vakavasti sairaana tai saattohoidossa olevan lähiomaisen tai muun läheisen tapaamista samoin kuin lähiomaisen tai muun läheisen hautaan saattamista tai muuta vastaavaa erittäin tärkeää syytä varten.

Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota erittäin tärkeä syy vaatii. Poistumisluvan kestoa voidaan rajoittaa, jos se on perusteltua karkaamisen, vapauttamisyrityksen tai rikoksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Poistumisluvan kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.

Avovankilassa vangille voidaan myöntää poistumislupa päiväjärjestyksessä tarkoitettua toistuvaa asiointia, ulkopuoliseen tilaisuuteen osallistumista tai muuta vastaava syytä varten, jos 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät.

Poistumislupa voi kerrallaan kestää enintään kuusi tuntia.

Poistumislupaan voidaan liittää määräyksiä, jotka koskevat vankilan ulkopuolella liikkumista, valvontaa, vangin käyttäytymistä ja vankilaan palaamista.

Jos poistumisluvan myöntämisen edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, lupa voidaan peruuttaa. Poistumislupa voidaan keskeyttää, jos vanki rikkoo poistumislupamääräyksiä tai tekee poistumisluvalla rikoksen. Poistumislupa voidaan keskeyttää myös, jos se on perusteltua rikoksen, karkaamisen tai vapauttamisyrityksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Jos vanki rikkoo poistumislupamääräyksiä, hänelle voidaan määrätä 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettu kurinpitorangaistus. Rangaistusajaksi lukemisesta säädetään 3 luvun 7 §:ssä.

Jos vanki tekee vankilan ulkopuolella rikoksen, noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 13 §:ssä säädetään.

Poistumislupamatkojen kustannuksista vastaa vanki.

Edellä 3 §:n 4 momentissa ja 5 §:ssä tarkoitetun poistumisluvan matkakustannukset maksetaan valtion varoista. Myös muun poistumisluvan matkakustannukset voidaan maksaa valtion varoista, jos se on perusteltua ottaen huomioon vangin varattomuus tai poistumisluvan syy.

Poistumisluvasta, sen peruuttamisesta ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää poistumisluvasta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta, jos lupaa hakee elinkautista rangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja voi siirtää tässä momentissa tarkoitetun päätösvallan vankilan yksikönpäällikölle.

Tarkemmat säännökset matka-ajasta, poistumislupamatkojen korvaamisesta ja poistumislupamääräyksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat määräykset rangaistusajan pituuden perusteella myönnettävien poistumislupien määrän ja keston laskemisesta antaa Rikosseuraamuslaitos.

Vankilassa on järjestyssääntö, joka sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:

1) vankilan alueella liikkumisesta;

2) vankilan osastoista;

3) vankilassa ja sen osastoilla järjestettävistä toiminnoista ja vapaa-ajantoiminnoista;

4) tupakoinnin järjestämisestä;

5) tapaamisten ja yhteydenpidon videoyhteyden välityksellä, kirjeenvaihdon, puhelimen käytön, sähköpostin käytön ja internetin käytön järjestämisestä;

6) elintarvikkeiden ja muun henkilökohtaiseen käyttöön sopivan tavaran sekä käyttöesineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta vankilassa ja vastaanottamisesta vankilan ulkopuolelta;

7) vangin omaisuuden säilyttämisestä.

Vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos vanki syyllistyy järjestysrikkomukseen. Järjestysrikkomuksia ovat:

1) syyllistyminen vankilassa tai muutoin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen valvonnan alaisena rikokseen, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa;

2) luvaton poistuminen avovankilasta, 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta ulkopuolisesta laitoksesta tai terveydenhuollon laitoksesta;

3) tämän lain tai sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen taikka niitä täsmentävän Rikosseuraamuslaitoksen määräyksen rikkominen;

4) 1 §:ssä tarkoitetun vankilan järjestyssäännön rikkominen edellyttäen, että järjestyssäännössä on nimenomaisesti mainittu kyseisestä rikkomuksesta voivan seurata kurinpitorangaistus;

5) 8 luvun 6 ja 9 §:ssä tarkoitettuun lupaan tai 10 a §:ssä tarkoitettuun sijoitukseen taikka 12 luvun 6 a, 9 tai 9 a §:ssä tarkoitettuun lupaan liitettyjen määräysten taikka 14 luvussa tarkoitetun poistumislupamääräysten rikkominen;

6) Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimivaltansa rajoissa vankilan järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi antaman kehotuksen tai käskyn noudattamatta jättäminen.

Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon vanki on sijoitettu tai jossa vanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon vanki saapuu. Jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avovankilasta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös siinä vankilassa, johon vanki siirretään.

Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa vanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on perusteltua järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.

Vankeja ja vankien käytössä oleva tiloja on valvottava rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi.

Vankilan alueen ja tilojen valvontaan voidaan käyttää teknistä valvontaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi. Tekninen valvonta käsittää teknisellä laitteella tapahtuvan kuvan katselun ja tallentamisen. Teknistä valvontaa ei saa käyttää vankien asuinselleissä, WC-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Teknisestä valvonnasta on ilmoitettava asianmukaisella tavalla.

Vankien asuintiloja sekä heidän käytössään ja vankilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi tai epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden sekä muun omaisuuden hallussapidosta säädetään 9 luvussa.

Rikosseuraamuslaitos voi rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi ottaa miehittämättömän kulkuneuvon tilapäisesti haltuun, estää sen käytön tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos se saapuu vankilan alueelle tai alueen yläpuoliseen ilmatilaan.

Vangille voidaan tehdä henkilöntarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi vankilaan saapumisen tai palaamisen taikka valvomattoman tapaamisen ja lapsen tapaamisen yhteydessä. Vangille voidaan tehdä henkilöntarkastus myös muulloin, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi.

Vankilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Kun vankilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus, vangin henkilöntarkastus voidaan tehdä kaikille osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville vangeille.

Vangille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin hengelle tai terveydelle.

Henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen.

Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan lääkäri.

Alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita ei saa valmistaa eikä käyttää vankilassa eikä ulkopuolisen laitossijoittelun aikana.

Vanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:

1) jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko vanki alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai

2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen, sopimusosastolle sijoittamisen, poistumisluvan, opintoluvan, siviilityöluvan, ulkopuolista valvottua toimintaa koskevan luvan, avovankilaan sijoittamisen, ulkopuoliseen laitokseen sijoituksen tai valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.

Vangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on perusteltua 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.

Henkilölle voidaan tehdä vankilassa ja sen alueella turvatarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi (turvatarkastus ).

Tapaajalle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tapaajalla mukanaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.

Vankilassa ja sen alueella oleva henkilö voidaan ottaa kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja vankilasta poistamisesta päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Henkilön kiinni ottamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö, turvallisuudesta vastaava virkamies, valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- ja valvontatehtävissä toimiva virkamies. Kiinni otetun henkilön säilössäpidosta päättää vankilan yksikönpäällikkö.

Edellä 1–3 momentissa säädettyä sovelletaan myös vapautuneeseen vankiin 21 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuljetuksen aikana.

Vanki voidaan sijoittaa eristämistarkkailuun, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä taikka sen varmistamiseksi, että henkilökatsastuksessa havaitut aineet ja esineet poistuvat hänen kehostaan. Eristämistarkkailussa vanki sijoitetaan selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla ja valvoa teknisin apuvälinein tai muulla tavoin. Tällöin vangilta voidaan edellyttää myös erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Eristämistarkkailuun sijoitetun vangin tulee pyynnöstään päästä viivytyksettä WC-tiloihin.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimakeinoja:

1) vangin karkaamisen tai luvatta poistumisen estämiseksi, vastarinnan murtamiseksi ja tässä tai 16 luvussa tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen suorittamiseksi sekä 21 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapautuneen vangin kuljetuksen turvallisuudesta huolehtimiseksi;

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) tarkkailun, eristämistarkkailun ja erillään pitämisen täytäntöönpanosta ja olosuhteista;

2) voimankäyttövälineistä ja sitomiseen käytettävistä välineistä sekä niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä;

3) voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen järjestämisestä;

4) oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä;

5) sitomisen ja voimankäyttövälineen käytön kirjaamisesta.

Rikosseuraamuslaitos voi antaa tarkempia määräyksiä voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen sisällöstä.

Rikosseuraamuslaitos saa ilmoittaa poliisille:

3) vangin osallistumisesta toimintaan vankilan ulkopuolella ja vangin sijoittamisesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen;

Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa 2, 6–8, 11, 13 ja 14 luvun säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:

1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;

2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;

3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;

4) pandemia;

5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;

6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;

7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtaan rinnastuva vakava häiriötilanne.

Vankilaan ottamista voidaan rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankilaan ottamisen rajoittaminen voi koskea sakon muuntorangaistukseen ja alle kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittuja.

Vankilaan ottamisen rajoittaminen voi kestää enintään kuusi kuukautta. Rajoittamista voidaan jatkaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Rangaistuksen täytäntöönpanoon on kuitenkin ryhdyttävä, jos tuomittu rangaistus raukeaisi rajoittamisen vuoksi.

Vankilan kaikki vangit voidaan siirtää muuhun vankilaan tai muihin vankiloihin 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos siirtäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.

Ulkoilu voidaan tapauskohtaisesti vankilassa tai sen osastolla evätä 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.

Toiminnan järjestämistä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa toimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.

Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, toiminnan järjestäminen voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.

Vangin osallistumista oppivelvollisuuden mukaiseen opetukseen ei voida rajoittaa tai keskeyttää.

Toiminnan järjestämisen rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Vapaa-ajantoimintaa ja kirjastoon pääsyä sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa vapaa-ajantoimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.

Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, vapaa-ajantoiminta ja kirjastoon pääsy sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsy voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankien kirjastopalveluista ja mahdollisuudesta uskonnonharjoittamiseen on tällöin huolehdittava muulla tavoin.

Vapaa-ajantoiminnan, kirjastoon pääsyn ja uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyn rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Vankien tapaamisia voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.

Jos on ilmeistä, ettei tapaamisten rajoittaminen ole riittävää vankeuden täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi tapaamiset voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille.

Edellä 13 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja lapsen tapaamisia ja 6 §:ssä tarkoitettuja asiamiehen tapaamisia sekä alle 18-vuotiaiden vankien tapaamisia ei voida rajoittaa tai keskeyttää.

Tapaamisten rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Poistumislupien myöntäminen voidaan vankilassa tai sen osastolla keskeyttää 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos keskeyttäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Keskeytys voi koskea kaikkia 14 luvun 2, 4 tai 6 §:ssä tarkoitettuja poistumislupia tai vain osaa niistä.

Erittäin tärkeästä syystä myönnettävien poistumislupien ja alle 18-vuotiaiden vankien poistumislupien myöntämistä ei voida keskeyttää. Jos avovankilan säännölliset poistumisluvat asiointia varten keskeytetään, tulee asiointi järjestää muulla tavoin keskeytyksen aikana.

Poistumislupien myöntämisen keskeyttäminen voi kestää enintään 30 päivää. Sitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Jos toiminnan järjestämistä on 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu tai keskeytetty, vangin toimintaan sijoittamista koskevaa päätöstä voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Vangin osallistumisvelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelmaa edistävässä toiminnassa sen mukaisesti, mitä korvaavaa toimintaa vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää. Toimintaan sijoittamisen väliaikainen muuttaminen ei vaikuta vangille maksettavaan 9 luvun 6 §:ssä tarkoitettuun toimintarahaan tai palkkaan.

Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 7 §:n nojalla, 13 luvun 4 tai 7 §:ssä tarkoitettu tapaaminen voidaan evätä tai jo myönnetty tapaaminen peruuttaa. Jos poistumislupien myöntäminen on keskeytetty 8 §:n nojalla, haettu poistumislupa voidaan evätä tai jo myönnetty poistumislupa peruuttaa.

Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 7 §:n nojalla tai poistumislupien myöntäminen on keskeytetty 8 §:n nojalla, vangeille on annettava mahdollisuus olla muulla tavoin yhteydessä vankilan ulkopuolelle tavanomaista enemmän.

Jos toiminnan tai vapaa-ajantoiminnan järjestämistä on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 5 § tai 6 §:n nojalla, vangeille on annettava mahdollisuus viettää aikaa sellin ulkopuolella häiriötilanteen sallimalla tavalla.

Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 3 §:ssä tarkoitetusta vankien evakuoimisesta, 5 §:ssä tarkoitetusta toiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 6 §:ssä tarkoitetusta vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 7 §:ssä tarkoitetusta tapaamisten rajoittamisesta sekä 8 §:ssä tarkoitetusta poistumislupien myöntämisen keskeyttämisestä kuultuaan päätöksen kohteena olevien vankiloiden yksikönpäälliköitä.

Vankilan yksikönpäällikkö, rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 9 §:ssä tarkoitetusta toimintaan sijoittamista koskevan päätöksen väliaikaisesta muuttamisesta. Vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies päättää 4 §:ssä tarkoitetusta ulkoilun epäämisestä sekä 9 §:ssä tarkoitetuista tapaamisen tai poistumisluvan epäämisestä tai peruuttamisesta.

Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset vankilaan ottamisen rajoittamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä siitä, millä tavoin vankilaan ottamista rajoitetaan.

Vanki tai tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

5) 5 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua vangin sijoittamista, 3 §:ssä tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 4 a §:ssä tarkoitettua tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista, 6 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamista ja 7 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamisen jatkamista;

8) 8 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista, 6 §:ssä tarkoitettua lupaa siviilityöhön, 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa opiskella vankilan ulkopuolella, 10 a §:ssä tarkoitettua sijoittamista ulkopuoliseen laitokseen, 11 §:ssä tarkoitettua päätöstä peruuttaa 6 §:ssä, 9 §:n 1 momentissa tai 10 a §:ssä tarkoitettu lupa tai sijoitus tai 13 §:ssä tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista määräajaksi;

9) 9 luvun 1 §:ssä tarkoitettua omaisuuden hallussapidon epäämistä, 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua maksuvälineen tai 4 momentissa tarkoitettua muun rahan käytön järjestelyn epäämistä, 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua tavaran hankkimista, 6 §:ssä tarkoitettua käyttörahan, toimintarahan ja palkan maksamista, 6 a §:ssä tarkoitettua työmatkakustannusten korvaamista, 8 §:ssä tarkoitettua toimintarahan suorittamatta jättämistä ja 8 a §:ssä tarkoitettua toimintarahan tai palkan muuttamista;

15 a) 19 a luvun 5 §:ssä tarkoitettua toiminnan järjestämisen rajoittamista, 6 §:ssä tarkoitettua vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamista, 7 §:ssä tarkoitettua tapaamisten rajoittamista ja 8 §:ssä tarkoitettua poistumislupien keskeyttämistä;

Vanki tai tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

7) 9 luvun 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettua maksuvälineen käytön valvontaa;

10) 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa rangaistusajan pituuden perusteella, 4 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa tärkeästä syystä, 6 §:ssä tarkoitettua poistumislupaa asiointia varten avovankilassa sekä tällaisten lupien 8 §:ssä tarkoitettua peruuttamista;

11) 19 a luvun 3 §:ssä tarkoitettua vankien evakuointia sekä 9 §:ssä tarkoitettua toimintaan sijoittamisen väliaikaista muuttamista ja tapaamisen tai poistumisluvan epäämistä ja peruuttamista.

Mielenterveyslain 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan kuljetuksesta hänen vapautuessaan vankeudesta säädetään mainitun lain 31 b §:ssä. Rikosseuraamuslaitos tai poliisi on velvollinen maksutta antamaan virka-apua kuljetukseen. Virka-apua antaa ensi sijassa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos ja poliisi voivat kuitenkin yksittäisessä tapauksessa sopia kuljetuksen virka-avusta toisin, jos se on turvallisuussyistä tai muista erityisistä syistä tarkoituksenmukaista.

Tarkemmat säännökset ehdonalaisen vapauttamisen valvonnasta ja toimeenpanosta sekä vankilassaoloajan ja vapauttamisajankohdan määräytymisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Mielenterveyslain 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan kuljetuksesta hänen vapautuessaan tutkintavankeudesta säädetään mainitun lain 31 b §:ssä. Kuljetuksen järjestämiseksi vapautunutta tutkintavankia voidaan pitää vapautensa menettäneenä kuljetuksen alkamiseen saakka, kuitenkin enintään kuusi tuntia. Rikosseuraamuslaitos tai poliisi on velvollinen maksutta antamaan virka-apua kuljetukseen. Virka-apua antaa se viranomainen, jonka säilytettävänä vapautunut tutkintavanki on. Rikosseuraamuslaitos ja poliisi voivat yksittäisessä tapauksessa sopia virka-avun antamisesta toisin, jos se on turvallisuussyistä tai muista erityisistä syistä tarkoituksenmukaista.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset tulotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä.

Tutkintavanki voidaan sijoittaa sopimusosastolle, jos sijoittaminen on perusteltua ottaen huomioon tutkintavangin sijoittamisen yleiset periaatteet ja jos tutkintavanki sitoutuu päihteettömyyteen sekä 11 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan eikä pakkokeinolain 4 luvun nojalla määrätty yhteydenpitorajoitus estä sijoittamista.

Sopimusosastolle sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sijoittamiselle ei enää ole 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä.

Tutkintavanki voidaan sijoittaa tehostetun valvonnan osastolle, jos sijoittaminen on perusteltua sen estämiseksi, että vanki jatkaa rikollista toimintaa tai muulla tavoin vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta taikka toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta vankilassa.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen edellytyksiä tarkastellaan säännöllisesti. Sijoittaminen tulee peruuttaa, jos sille ei enää ole 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Tutkintavangin hakemusta sijoittamisen peruuttamiseksi ei tarvitse käsitellä uudelleen ennen kuin neljä kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä, jollei osastolle sijoittamisen edellytyksissä ole tapahtunut olennaista muutosta.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitetun tutkintavangin oikeuksien rajoituksista säädetään 4 luvun 1 §:n 2 momentissa, 7 luvun 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentissa.

Tutkintavangilla on oikeus peseytymiseen vähintään kerran päivässä. Peseytyminen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavangin on käytettävä 4 luvussa tarkoitetussa työtoiminnassa työturvallisuuden edellyttämää vaatetusta. Tutkintavangin käyttöön on annettava tällainen vaatetus.

Tutkintavangille on annettava mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Ulkoilu voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavangin peseytymisen ja ulkoilun keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Tutkintavangin omien vaatteiden haltuun antamisen epäämisestä 3 §:n 2 momentin perusteella päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Toiminnoista vastaava virkamies päättää toiminnoista, joissa vangin on käytettävä 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua vaatetusta. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia vangin omia vaatteita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua. Perusruokavaliosta poikkeamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies.

Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset miesten, naisten ja alaikäisten tutkintavankien sijoittamiseen tarkoitetuista vankiloista.

Tarkemmat määräykset ruoka- ja perushuollosta, asumisesta sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja sytytysvälineiden haltuun antamisesta ja säilyttämisestä antaa Rikosseuraamuslaitos.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki voi osallistua vain osastolle soveltuviin toimintoihin. Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki voi kuitenkin osallistua toimintaan osaston ulkopuolella, jollei se vaaranna vankilan järjestystä ja turvallisuutta tai toisen vangin tai muun henkilön turvallisuutta.

Jos tutkintavanki osallistuu toimintaan, ennen toiminnan aloittamista on sovittava toimintarahan perusteista. Toimintaan osallistumisesta tehdään erillinen päätös.

Tutkintavangille ei saa antaa vankeuslain 8 luvun 6 §:ssä tarkoitettua lupaa siviilityöhön eikä saman luvun 9 §:ssä tarkoitettua opintolupaa tai lupaa valvottuun ulkopuoliseen toimintaan. Tutkintavankia ei saa myöskään sijoittaa mainitun lain 8 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun ulkopuoliseen laitokseen.

Tutkintavangilla on oikeus käyttää henkilökohtaista maksukorttiaan. Muiden maksuvälineiden tai käteisen rahan käyttö on kielletty. Tutkintavangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan 2 momentissa tarkoitetulle maksuvälineelle tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.

Tutkintavangin käyttöön voidaan 1 momentissa tarkoitetun maksuvälineen sijasta antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksuväline, jos se on perusteltua tutkintavangin maksuliikenteen järjestämiseksi. Tutkintavangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa maksuvälineeltä muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Jos tutkintavangin käyttöön ei muualla laissa säädetystä syystä voida antaa 1 tai 2 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä, tutkintavangille on järjestettävä mahdollisuus rahan käyttöön muulla tavoin. Tutkintavangille on tällöin varattava tilaisuus siirtää rahaa muulle pankkitilille, jollei siirron epääminen ole välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavangille on pyynnöstä annettava ote 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen tai 3 momentissa tarkoitetun muun maksujärjestelyn rahavarojen tilinpidosta.

Tutkintavangeille annettujen Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymien maksuvälineiden käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.

Tutkintavangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käyttöä voidaan valvoa siten, että valvonta kohdistetaan yksittäisen tutkintavangin maksuvälineen tilitietoihin, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Vankilan on järjestettävä tutkintavangille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa.

Tutkintavanki saa hankkia vankilan välityksellä käyttöesineitä ja tarvikkeita, joiden hallussapito on 1 §:n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu.

Kun tutkintavanki vapautuu vankilasta, hänen rahansa, muut maksuvälineensä ja omaisuutensa on luovutettava hänelle omaisuusluettelon allekirjoitusta vastaan. Edellä 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetut rahavarat talletetaan tutkintavangin ilmoittamalle tilille. Jos tallettaminen pankkitilille ei ole mahdollista, rahavarat luovutetaan tutkintavangille käteisenä rahana tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos tutkintavanki ei allekirjoita omaisuusluetteloa, kahden Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on todistettava luettelo oikeaksi.

Käyttöraha ja toimintaraha maksetaan tutkintavangin ilmoittamalle pankkitilille tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun maksuvälineeseen liitetylle tilille. Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tutkintavangille maksettavasta käyttörahasta ja toimintarahasta on pidettävä kirjaa muulla tavoin. Käyttöraha ja toimintaraha maksetaan vähintään kerran kuukaudessa.

Ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tekee päätöksen siitä, että omaisuutta ei anneta tutkintavangin haltuun. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa tutkintavangin haltuun sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.

Käyttörahan ja toimintarahan maksamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksuvälineen antamisesta vangin käyttöön tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä päättää ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Mainituissa lainkohdissa tarkoitetusta rahan siirtämisen epäämisestä päättää vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta vastaava virkamies.

Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksuvälineen käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Tarkemmat säännökset tutkintavangin hallussaan pitämästä omaisuudesta ja tavaroiden hankkimisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:

1) tutkintavangin käyttöön 3 §:n nojalla annettavan maksuvälineen ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä sekä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahan käytön järjestämisestä;

2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;

3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;

4) vankeuslain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja määrästä.

Jos sairasta tai vammautunutta tutkintavankia ei voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia Vankiterveydenhuollon yksikössä, hänet on lähetettävä tarpeellisen valvonnan alaisena tilapäisesti vankilan ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen. Valvonnasta säädetään 9 luvun 14 §:n 3 momentissa.

Sen estämättä mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä ja hallintolain 45 §:ssä säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi jättää ilmoittamatta tutkintavangille hoitoon pääsyn tarkan ajankohdan, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Päätöksessä on kuitenkin ilmoitettava riittävät tiedot hoitokäyntiin valmistautumista varten.

Tehostetun valvonnan osastolle sijoitettu tutkintavanki saa osallistua vapaa-ajan toimintoihin ja viettää vapaa-aikaa yhdessä muiden osastolle sijoitettujen tutkintavankien kanssa.

Osallistuminen voidaan kieltää tai sitä rajoittaa, jos tutkintavanki:

1) suorittaa 10 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka

2) on 10 luvun 11 §:ssä tai 13 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kohteena.

Tutkintavangin osallistuminen vapaa-ajan tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavangilla on oikeus osallistua vankilassa järjestettyihin jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin, jollei hän ole:

1) sijoitettu varmuusosastolle tai tehostetun valvonnan osastolle taikka suorita 10 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka

Tutkintavangin osallistuminen 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Jos tutkintavanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen on huolehdittava muulla tavoin.

Tutkintavangin pääsy vankilan kirjastoon voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Vapaa-ajan toimintaan, jumalanpalvelukseen, hartaushetkeen ja muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen taikka kirjastoon pääsyn keskeyttämisestä tai epäämisestä sekä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta osallistumisen kieltämisestä tai rajoittamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Ennen epäämispäätöksen tekemistä tulee kuulla tilaisuuden järjestäjää.

Tutkintavangilla on oikeus kirjeenvaihtoon postin välityksellä, jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu.

Tutkintavangille saapunut tai vangilta peräisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys voidaan tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla vastaavalla tavalla sitä avaamatta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä.

Tutkintavangille saapunut kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tutkintavangilta peräisin oleva kirje tai muu postilähetys voidaan avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, sisältääkö se 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.

Jos tarkastuksen yhteydessä löydetään aineita tai esineitä, joita tutkintavangilla ei ole lupa pitää hallussaan, ne on otettava vankilassa säilytettäviksi. Rahan käsittelyssä noudatetaan 5 luvun 3 §:ää. Omaisuuden alkuperän laillisuutta epäiltäessä tehtävästä ilmoituksesta säädetään 16 luvun 1 §:n 1 momentin 9 kohdassa.

Tutkintavangille saapunut tai tutkintavangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea ja ottaa siitä jäljennös, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Tutkintavangin on merkittävä nimensä muulle kuin 3 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle lähettämäänsä kirjeeseen, muuhun postilähetykseen ja viestiin, jollei hän anna niitä henkilökohtaisesti suoraan vankilan henkilökunnalle. Tutkintavangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti voidaan lähettäjän selvittämiseksi avata, jollei lähettäjää voida selvittää kirjettä, postilähetystä tai viestiä avaamatta. Tällöin kirjettä tai viestiä ei saa lukea enempää kuin lähettäjän selvittämiseksi on välttämätöntä.

Jos tutkintavangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava tutkintavangille tieto. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava 30 päivän kuluessa lukemisesta tai, jos tutkintavanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään tutkintavangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.

Jos kirje lukemisen jälkeen pidätetään 5 §:ssä tarkoitetulla perusteella, tiedon antamisessa noudatetaan mainittua pykälää.

Tutkintavangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 6 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa tarkastaa eikä lukea.

Tutkintavangille saapunut kirje tai muu postilähetys, johon merkitystä lähettäjätiedosta ilmenee, että kirjeen lähettäjä on 1 momentissa tarkoitettu asiamies, voidaan tutkintavangin läsnä ollessa avata ja sen sisältö tarkastaa lähetyksen sisältämää viestiä lukematta, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, sisältääkö kirje 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin, 1 §:n 4 momenttia.

Tutkintavangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos pidättäminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä ja pidättämisen syystä on annettava viipymättä tieto vastaanottajalle tai lähettäjälle, jollei 1 momentissa mainitusta syystä muuta johdu. Kirje, muu postilähetys tai viesti, jota ei 1 momentissa tarkoitetusta syystä toimiteta perille, on palautettava lähettäjälle tai annettava tutkintavangille hänen vapautuessaan.

Tutkintavangin lähettämä postiennakkotilaus tai muu luotolla tapahtuva tilaus voidaan pidättää, jos tutkintavangilla ei ole varoja tilauksen maksamiseen. Tilattu lähetys voidaan palauttaa lähettäjälle ilman tutkintavangin suostumusta.

Tutkintavangille on annettava omalla kustannuksellaan mahdollisuus olla puhelimitse yhteydessä vankilan ulkopuolelle, jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 4 luvun mukaisesti rajoitettu.

Puhelimen käyttö tulee sallia sitä varten varattuina aikoina niin usein kuin se vankilan järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista ja muulloinkin, jos se on tarpeen tutkintavangin yhteyksien säilymiseksi tai muusta tärkeästä syystä. Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että vanki ilmoittaa, kehen hänellä on tarkoitus olla yhteydessä. Puhelimen käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Puhelun kuuntelemiseen ja tallentamiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään 30 päivän määräajaksi kerrallaan.

Sen lisäksi mitä sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tarvittaessa hakea tutkintavankien käyttämien internetsivujen ja Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämän sähköpostin viestien välitystiedot vankilan hallinnoimista viestinnän välittämiseen ja käsittelyyn tarkoitetuista laitteista ja järjestelmistä. Välitystiedot on hävitettävä viipymättä toimenpiteen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.

Tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämään sähköpostiin saapuneen ja hänen lähettämänsä sähköpostiviestin valvonnassa sovelletaan 2, 2 a ja 3–5 §:ää. Varmuusosastolla olevan tutkintavangin vankisähköpostin valvontaan sovelletaan kuitenkin 8 §:n 1 momenttia.

Tutkintavangin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettua sähköistä viestintää voidaan valvoa teknisellä valvonnalla ja siten, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on läsnä.

Sähköpostin tai internetin käyttö voidaan keskeyttää tai evätä, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Varmuusosastolla olevalta tutkintavangilta peräisin oleva ja tutkintavangille saapunut muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu kirje, muu postilähetys ja viesti voidaan lukea ja ottaa siitä jäljennös rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Muutoin tutkintavangin kirjeenvaihtoon sovelletaan 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia sekä 2 a, 3–5 ja 9 §:ää.

Varmuusosastolla olevan tutkintavangin 6 §:ssä tarkoitettua puhelua voidaan kuunnella ja puhelu tallentaa rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Muutoin puhelun kuuntelemiseen sovelletaan 7 §:n 2 ja 3 momenttia.

Sähköpostin tai internetin käyttöä koskevasta luvasta ja luvan peruuttamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö tai turvallisuudesta taikka toiminnoista vastaava virkamies. Sähköpostin tai internetin käytön keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Internetsivujen avaamisesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Tarkemmat säännökset kirjeiden tarkastamis-, lukemis-, jäljentämis- ja pidättämismenettelystä sekä puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Rikosseuraamuslaitos antaa tarkemmat määräykset:

1) vankiloiden puhelinjärjestelmästä;

2) matkapuhelimen haltuun antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;

3) internet-sivujen avaamisessa noudatettavasta menettelystä.

Valvotussa tapaamisessa, 3 §:ssä tarkoitetussa lapsen tapaamisessa, 5 §:ssä tarkoitetussa vankien välisessä valvotussa tapaamisessa ja 10 §:ssä tarkoitetussa yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä tutkintavangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Keskustelun kuuntelusta ja tallentamisesta on ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava tutkintavangille ja tapaajalle. Varmuusosastolle sijoitetun tutkintavangin keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa ja yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tapaaminen voidaan järjestää erillään muista tutkintavangeista ja tapaajista, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi. Tapaaminen on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä erillään muista tutkintavangeista ja tapaajista myös tutkintavangin tai tapaajan pyynnöstä. Tässä momentissa tarkoitetussa tapaamisessa tutkintavanki ja tapaaja eivät saa käyttää muistiinpanovälineitä.

Tapaamista voidaan valvoa, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka jos tutkintavanki tai asiamies sitä nimenomaisesti pyytää. Valvonta suoritetaan näköyhteyden tai teknisen laitteen avulla tutkintavangin ja asiamiehen välistä keskustelua kuulematta ja tallentamatta. Tapaaminen voidaan tarvittaessa järjestää myös tilassa, jossa tutkintavangin ja asiamiehen välissä on rakenteellisia esteitä. Tapaamisen valvonnasta on ennen valvonnan aloittamista ilmoitettava tutkintavangille ja hänen asiamiehelleen.

Tapaaminen voidaan keskeyttää, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tapaaminen voidaan evätä, jos:

1) tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään;

2) tapaaja kieltäytyy 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta tai 3 §:ssä tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta;

3) tapaaja on ulkonaisista merkeistä päätellen päihtynyt;

4) se on muuten perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tapaajalle voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen enintään kuuden kuukauden pituinen kielto tapaamisiin ja yhteydenpitoon videoyhteyden välityksellä, jos se on välttämätöntä sen vuoksi, että tapaajan on todettu kuljettaneen tai yrittäneen kuljettaa 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä vankilaan tai muulla tavoin vaarantaneen vankilan järjestystä ja turvallisuutta, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuutta taikka tutkintavankeuden tarkoitusta. Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä kiellon perusteena olevan toiminnan estämiseksi.

Tapaamisen yhteydessä vankilassa voidaan ottaa vastaan vähäinen määrä sellaisia tavaroita tai esineitä, joiden hallussapito vankilassa on 5 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sallittu.

Tapaajan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille.

Tutkintavangille on myönnettävä poistumislupa vakavasti sairaana tai saattohoidossa olevan lähiomaisen tai muun läheisen tapaamista samoin kuin lähiomaisen tai muun läheisen hautaan saattamista tai muuta vastaavaa erittäin tärkeää syytä varten, jollei tätä oikeutta yhteydenpitoon ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu. Poistumislupa myönnetään siksi ajaksi, jota erittäin tärkeä syy vaatii. Sen kestoa voidaan kuitenkin rajoittaa, jos se on perusteltua karkaamisen, vapauttamisyrityksen tai rikoksen estämiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.

Tutkintavangille voidaan myöntää poistumislupa kiireellisen ja välttämättömän asian hoitamiseksi, jollei tätä oikeutta yhteydenpitoon ole pakkokeinolain 4 luvun nojalla rajoitettu. Poistumislupa voi kestää enintään kuusi tuntia ja sen kokonaiskestoon lisätään kohtuullinen matka-aika.

Tutkintavankia on poistumisluvan aikana valvottava Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen saattamana. Poistumislupaan voidaan liittää lupamääräyksiä.

Poistumislupa voidaan keskeyttää, jos tutkintavanki rikkoo lupamääräyksiä tai tekee poistumisluvalla rikoksen. Poistumislupa voidaan keskeyttää myös, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, karkaamisen tai vapauttamisyrityksen estämiseksi, vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tarkemmat säännökset poistumislupaan liitettävistä lupamääräyksistä, tapaamiskiellosta ja sen sisällöstä, tapaamisen valvonnan järjestämisestä sekä tapaamistilojen teknisistä ja rakenteellisista valvontajärjestelyistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Vankilassa on järjestyssääntö, joka sisältää tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia määräyksiä:

1) vankilan alueella liikkumisesta;

2) vankilan osastoista;

3) vankilassa ja sen osastoilla järjestettävistä toiminnoista ja vapaa-ajantoiminnoista;

4) tupakoinnin järjestämisestä;

5) tapaamisten ja yhteydenpidon videoyhteyden välityksellä, kirjeenvaihdon, puhelimen käytön, sähköpostin käytön ja internetin käytön järjestämisestä;

6) elintarvikkeiden ja muun henkilökohtaiseen käyttöön sopivan tavaran sekä käyttöesineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta vankilassa ja vastaanottamisesta vankilan ulkopuolelta;

7) tutkintavangin omaisuuden säilyttämisestä.

Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon tutkintavanki on sijoitettu tai jossa tutkintavanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon tutkintavanki saapuu.

Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa tutkintavanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on perusteltua järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.

Tutkintavankeja ja tutkintavankien käytössä oleva tiloja on valvottava rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi ja tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tutkintavankien asuintiloja sekä heidän käytössään ja vankilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa rikosten estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi tai epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi. Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden sekä muun omaisuuden hallussapidosta säädetään 5 luvussa.

Tutkintavangille voidaan tehdä henkilöntarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi vankilaan saapumisen tai palaamisen taikka valvomattoman tapaamisen ja lapsen tapaamisen yhteydessä. Tutkintavangille voidaan tehdä henkilöntarkastus myös muulloin, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka epäillyn järjestysrikkomuksen selvittämiseksi.

Vankilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan suorittaa erityistarkastus, jos se on perusteltua rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Kun vankilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus, tutkintavangin henkilöntarkastus voidaan tehdä kaikille osastolle sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville tutkintavangeille.

Tutkintavangille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko tutkintavangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka tutkintavangin hengelle tai terveydelle.

Henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen.

Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan toimenpiteen voi suorittaa ainoastaan lääkäri.

Tutkintavanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:

1) jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tutkintavanki alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai

2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen tai sopimusosastolle sijoittamisen, edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.

Tutkintavangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on perusteltua 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.

Henkilölle voidaan tehdä vankilassa ja sen alueella turvatarkastus rikoksen estämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tapaajalle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos se on perusteltua sen selvittämiseksi, onko tapaajalla mukanaan 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä.

Vankilassa ja sen alueella oleva henkilö voidaan ottaa kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi taikka tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi.

Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja vankilasta poistamisesta päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Henkilön kiinni ottamisesta päättää vankilan yksikönpäällikkö, turvallisuudesta vastaava virkamies, valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- ja valvontatehtävissä toimiva virkamies. Kiinni otetun henkilön säilössäpidosta päättää vankilan yksikönpäällikkö.

Edellä 1–3 momentissa säädettyä sovelletaan myös vapautuneeseen tutkintavankiin 1 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuljetuksen aikana.

Tutkintavanki voidaan sijoittaa eristämistarkkailuun, jos se on välttämätöntä sen selvittämiseksi, onko vangilla vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan tämän lain 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä taikka sen varmistamiseksi, että henkilökatsastuksessa havaitut aineet ja esineet poistuvat hänen kehostaan. Eristämistarkkailussa tutkintavanki sijoitetaan selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla ja valvoa teknisin apuvälinein tai muulla tavoin. Tällöin tutkintavangilta voidaan edellyttää myös erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Eristämistarkkailuun sijoitetun tutkintavangin tulee pyynnöstään päästä viivytyksettä WC-tiloihin.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimakeinoja:

1) tutkintavangin karkaamisen tai luvatta poistumisen estämiseksi, vastarinnan murtamiseksi ja tässä tai 11 luvussa tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen suorittamiseksi sekä 1 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapautuneen tutkintavangin kuljetuksen turvallisuudesta huolehtimiseksi;

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) tarkkailun, eristämistarkkailun ja erillään pitämisen täytäntöönpanosta ja olosuhteista;

2) voimankäyttövälineistä ja sitomiseen käytettävistä välineistä sekä niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä;

3) voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen järjestämisestä;

4) oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä;

5) sitomisen ja voimankäyttövälineen käytön kirjaamisesta.

Rikosseuraamuslaitos voi antaa tarkempia määräyksiä voimakeinojen ja turvaamistoimien käytön koulutuksen sisällöstä.

Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa 3, 4, 7 ja 9 luvun säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:

1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;

2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;

3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;

4) pandemia;

5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;

6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;

7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtaan rinnastuva vakava häiriötilanne.

Vankilan kaikki tutkintavangit voidaan siirtää muuhun vankilaan tai muihin vankiloihin 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos siirtäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.

Ulkoilu voidaan tapauskohtaisesti vankilassa tai sen osastolla evätä 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.

Toiminnan järjestämistä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa toimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.

Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi, toiminnan järjestäminen voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.

Tutkintavangin osallistumista oppivelvollisuuden mukaiseen opetukseen ei voida rajoittaa tai keskeyttää.

Toiminnan järjestämisen rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Vapaa-ajantoimintaa ja kirjastoon pääsyä sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyä voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavangeille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista korvaavaa vapaa-ajantoimintaa, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää.

Jos on ilmeistä, ettei 1 momentissa tarkoitettu rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi, vapaa-ajantoiminta, kirjastoon pääsy tai uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsy voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille. Tutkintavankien kirjastopalveluista ja mahdollisuudesta uskonnonharjoittamiseen on tällöin huolehdittava muulla tavoin.

Vapaa-ajantoiminnan ja kirjastoon pääsyn sekä uskonnollisiin tilaisuuksiin pääsyn rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Tutkintavankien tapaamisia voidaan vankilassa tai sen osastolla rajoittaa 1 §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.

Jos on ilmeistä, ettei tapaamisten rajoittaminen ole riittävää tutkintavankeuden toimeenpanon turvallisuuden varmistamiseksi tapaamiset voidaan keskeyttää kokonaan, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden toimeenpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tutkintavangeille.

Edellä 9 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja lapsen tapaamisia, 4 §:ssä tarkoitettuja asiamiehen tapaamisia ja alle 18-vuotiaiden tutkintavankien tapaamisia ei voida rajoittaa tai keskeyttää.

Tapaamisten rajoittaminen tai keskeyttäminen voivat kestää enintään 30 päivää. Niitä voidaan jatkaa enintään 30 päivää kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Rajoittaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Jos toiminnan järjestämistä on 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu tai keskeytetty, tutkintavangin toimintaan sijoittamista koskevaa päätöstä voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Tutkintavangille voidaan antaa mahdollisuus osallistua sellaiseen korvaavaan toimintaan, jota vankilassa olosuhteet huomioiden voidaan järjestää. Toimintaan sijoittamisen väliaikainen muuttaminen ei vaikuta tutkintavangille maksettavaan 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun toimintarahaan.

Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 6 §:n nojalla, voidaan 9 luvun 2 tai 5 §:ssä tarkoitettu tapaaminen evätä tai jo myönnetty tapaaminen peruuttaa.

Jos tapaamisia on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 6 §:n nojalla, tutkintavangeille on annettava mahdollisuus olla muulla tavoin yhteydessä vankilan ulkopuolelle tavanomaista enemmän.

Jos toiminnan tai vapaa-ajantoiminnan järjestämistä on rajoitettu tai ne on kokonaan keskeytetty 4 tai 5 §:n nojalla, tutkintavangeille on annettava mahdollisuus viettää aikaa sellin ulkopuolella häiriötilanteen sallimalla tavalla.

Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 2 §:ssä tarkoitetusta vankien evakuoimisesta, 4 §:ssä tarkoitetusta toiminnan järjestämisen rajoittamisesta, 5 §:ssä tarkoitetusta vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamisesta sekä 6 §:ssä tarkoitetusta tapaamisten rajoittamisesta kuultuaan päätöksen kohteena olevien vankiloiden yksikönpäälliköitä.

Vankilan yksikönpäällikkö, rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 7 §:ssä tarkoitetusta toimintaan sijoittamista koskevan päätöksen väliaikaisesta muuttamisesta. Vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies päättää 3 §:ssä tarkoitetusta ulkoilun epäämisestä sekä 7 §:ssä tarkoitetuista tapaamisen epäämisestä tai peruuttamisesta.

Tutkintavanki saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 3 luvun 1 §:n 5 momentissa tarkoitettua sijoittamista, 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 2 c §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamista, 2 d §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamisen jatkamista, 2 e §:ssä tarkoitettua tehostetun valvonnan osastolle sijoittamista, 3 §:ssä tarkoitettua omien vaatteiden käyttöä tai 4 §:ssä tarkoitettua perusruokavaliosta poikkeamista;

2) 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettua omaisuuden hallussapidon epäämistä, 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua maksuvälineen tai 3 momentissa tarkoitettua muun rahan käytön järjestelyn epäämistä, 4 §:ssä tarkoitettua tavaran hankkimista tai 7 §:ssä tarkoitettua toiminta- ja käyttörahan maksamista;

7 a) 14 a luvun 4 §:ssä tarkoitettua toiminnan järjestämisen rajoittamista, 5 §:ssä tarkoitettua vapaa-ajantoiminnan järjestämisen rajoittamista ja 6 §:ssä tarkoitettua tapaamisten rajoittamista;

Tutkintavanki ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

5) 9 luvun 2, 3, 5 ja 10 §:ssä tarkoitettua tapaamista ja 9 §:ssä tarkoitettua tavaroiden vastaanottamista tapaamisen yhteydessä ja 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumislupaa kiireellisen ja välttämättömän asian hoitamiseksi;

6) 14 a luvun 2 §:ssä tarkoitettua vankien evakuointia sekä 7 §:ssä tarkoitettua toimintaan sijoittamisen väliaikaista muuttamista ja tapaamisen epäämistä ja peruuttamista.

Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin vankeuslain 20 luvun 3–8 §:ää.

Tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan, mitä vankeuden täytäntöönpanon osalta säädetään vankeuslain:

2) 4 luvun 1 §:ssä suljetuista vankiloista ja avovankiloista, 3 §:ssä matkakustannusten korvaamisesta, 11 §:n 3 momentissa vankilan tilojen hyväksymisestä ja 12 §:n 2 momentissa valtuutuksesta antaa oikeusministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä;

3) 5 luvun 1 §:n 1 momentissa osastoista, 4 §:n 1 momentissa sopimusosastosta, 4 a §:n 1 momentissa tehostetun valvonnan osastosta, 5 §:n 1 momentissa varmuusosastosta, 8 §:ssä osaston päiväjärjestyksestä ja 9 §:n 1 momentissa osaston päiväjärjestyksen vahvistamista koskevasta päätösvallasta sekä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun ylilääkärin tai hänen määräämänsä lääkärin päätösvallasta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikkö päättää:

8) 60 §:n 4 momentissa ja 76 §:ssä tarkoitetusta valvonnan lakkauttamisesta;

9) 85 d §:ssä tarkoitetusta täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuomion täytäntöönpanon keskeyttämisestä.

Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 85 c §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä kuultuaan päätöksen kohteena olevien rikosseuraamuskeskusten johtajia.

Tämän luvun säännösten nojalla voidaan jäljempänä säädetyllä tavalla poiketa täytäntöönpanoon ryhtymistä ja tuomitun velvollisuuksia koskevista säännöksistä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu normaaliolojen vakava häiriötilanne on:

1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta;

2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne;

3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne;

4) pandemia;

5) sotilaallisen voiman käyttö tai sen uhka;

6) laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla;

7) muu vaikutuksiltaan 1—6 kohtiin rinnastuva vakava häiriötilanne.

Yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, sellaisen ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtymistä voidaan rajoittaa 85 a §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos rajoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomituille. Rajoittaminen voi koskea kaikkia tai vain osaa mainituista yhdyskuntaseuraamuksista.

Rajoitukset voivat kestää enintään kuusi kuukautta. Rajoituksia voidaan jatkaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä tässä momentissa säädetyistä syistä. Rangaistuksen täytäntöönpanoon on kuitenkin ryhdyttävä, jos tuomittu rangaistus raukeaisi rajoitusten vuoksi.

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa 85 a §:ssä tarkoitetuissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomitulle.

Jos on ilmeistä, etteivät 1 momentissa tarkoitetut muutokset yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon ole häiriötilanteen vuoksi mahdollisia tai riittäviä täytäntöönpanon turvallisuuden varmistamiseksi, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpano voidaan keskeyttää, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että seuraamusten täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja tuomitulle. Rangaistusaika ei kulu keskeytyksen aikana.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Edellä 2 momentissa tarkoitettu keskeyttäminen voi kestää enintään kuukauden. Sitä voidaan jatkaa enintään kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 2 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen ja keskeyttäminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Jos yhdyskuntaseuraamusten toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuuden sisältöä tai valvontaa on 85 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, tuomitun täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Tuomitun toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa täsmennetystä rangaistusajan suunnitelmasta.

Jos yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on 85 c §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla keskeytetty, on yksittäisen tuomion täytäntöönpano keskeytettävä.

Oikeusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 85 a §:ssä tarkoitetun yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon ryhtymisen rajoittamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä siitä, millä tavoin täytäntöönpanoon ryhtymistä rajoitetaan.

Tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

8 a) 85 c §:ssä tarkoitettua yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon sisällön muuttamista tai täytäntöönpanon keskeyttämistä;

Tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 15 §:ssä tarkoitettua rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohtaa;

2) 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla noudattamatta tilapäisesti täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa;

3) 85 d §:ssä tarkoitettua täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista tai täytäntöönpanon keskeyttämistä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valvottuun koevapauteen sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa vankeuslain 19 a luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että valvotun koevapauden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja valvottuun koevapauteen sijoitetulle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Jos valvottuun koevapauteen sijoitettujen toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuutta tai valvontaa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, valvottuun koevapauteen sijoitetun rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Valvottuun koevapauteen sijoitetun toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa rangaistusajan suunnitelmasta.

Vankilan yksikönpäällikkö, yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikkö, rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja tai rikosseuraamusesimies päättää 14 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelmasta, 16 §:ssä ja 16 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta, 19 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta, 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, 23 §:ssä tarkoitetun suostumuksen peruuttamisen aiheuttamista seurauksista ja 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta ja varoituksesta.

Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 16 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta kuultuaan päätöksen kohteena olevien rikosseuraamuskeskusten johtajia.

Valvottuun koevapauteen sijoitettu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

2 a) 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon sisällön muuttamista;

Valvottuun koevapauteen sijoitettu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee 16 a §:n 3 momentissa tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista tai 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvaan valvonta-aikaan sisältyvää toimintaa, asunnossa pysymisvelvollisuutta ja valvontaa voidaan yhden tai useamman rikosseuraamuskeskuksen alueella muuttaa vankeuslain 19 a luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja valvottavalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu muuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on edelleen välttämätöntä 1 tai 2 momentissa säädetyistä syistä. Muuttaminen on päätettävä viipymättä, jos normaaliolojen vakava häiriötilanne tai poikkeusolot päättyvät.

Jos valvottavien toiminnan sisältöä, asunnossa pysymisvelvollisuutta tai valvontaa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettu, valvottavan rangaistusajan suunnitelmaa voidaan väliaikaisesti muuttaa rajoitusten edellyttämällä tavalla. Valvottavan toimintavelvollisuus voidaan täyttää myös muussa kuin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaisessa toiminnassa ja täytäntöönpanon päivittäinen aikataulu voi poiketa rangaistusajan suunnitelmasta.

Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarvioinnin yksikkö päättää 8 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelmasta sekä 11 a §:n 3 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää vankilan yksikönpäällikön esityksestä 28 §:ssä tarkoitetusta tuomitun sijoittamisesta suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa. Operatiivisen vastuualueen johtaja päättää 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta kuultuaan päätöksen kohteena olevien rikosseuraamuskeskusten johtajia.

Valvottava saa vaatia oikaisua ja valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1 a) 11 a §:n 1 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon sisällön muuttamisesta;

Valvottava ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 11 a §:n 3 momentissa tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman väliaikaista muuttamista;

2) 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa;

3) 28 §:ssä tarkoitettua valvonta-ajan suorittamisen jatkamista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tarkkailuun ottavan ja tarkkailulausunnon antavan lääkärin, hoitoon määräämisestä, hoidon jatkamisesta ja 4 a luvussa tarkoitetuista rajoitustoimenpiteistä päättävän lääkärin, 12 a §:ssä tarkoitetun ulkopuolisen lääkärin sekä poliisin tai Rikosseuraamuslaitoksen virka-apua pyytävän lääkärin on oltava virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen.

Edellä 2 luvussa tarkoitettuun hoitoon määrätyn potilaan hoidosta järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen on huolehdittava potilaan kuljettamisesta siihen sairaalaan, jossa potilaan hoito jatkuu, kun potilas vapautuu vankeudesta tai tutkintavankeudesta. Hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta säädetään 14 §:ssä.

Hyvinvointialueen virkasuhteinen lääkäri tai Vankiterveydenhuollon yksikön virkasuhteinen lääkäri voi pyytää Rikosseuraamuslaitoksen tai poliisin virka-apua, jos lääkäri katsoo, että virka-apua tarvitaan potilaan turvallisen kuljetuksen toteuttamiseksi kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Virka-avusta potilaan kuljettamisessa säädetään vankeuslain (767/2005) 21 luvun 1 §:ssä ja tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 2 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia:

8) lääkärin määräämä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuva sisäänkirjoitetun potilaan kuljetus terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon;

8 a) mielenterveyslain (1116/1990) 31 b §:ssä tarkoitettu potilaan kuljetus; sekä

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitokseen sijoittamisesta aiheutuvista kustannuksista säädetään vankeuslain (767/2005) 8 luvun 10 c §:ssä.

Alle 18-vuotias vanki voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyin edellytyksin sijoittaa lastensuojelulaitokseen. Sijoituksen edellytyksenä on lisäksi, että Rikosseuraamuslaitos tekee vankeuslain 8 luvun 10 a §:n nojalla päätöksen hänen sijoittamisestaan vankilan ulkopuoliseen laitokseen.

Alle 18-vuotiaan vangin sijoittamista lastensuojelulaitokseen on valmisteltava yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon kanssa.

Viranomaisten yhteistyöstä alle 18-vuotiaan vangin lastensuojelulaitossijoituksen aikana säädetään vankeuslain 8 luvun 10 b §:n 3 momentissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .