Biometristen tietojen käyttö rikostorjunnassa

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) SIS-asetuksilla Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1860, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1861 sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1862, jäljempänä SIS-poliisiyhteistyöasetus ;

Henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa käyttää muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen vain noudattaen 15 a–15 e, 15 g ja 15 h §:ää.

Ulkomaalaislain (301/2004) 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa käyttää muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen vain noudattaen 15 b–15 d ja 15 f–15 h §:ää.

Poliisi saa verrata henkilökortin tai passin hakijan biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä hakijan tunnistamiseksi tai hakijan henkilöllisyyden todentamiseksi hänen hakiessaan henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Asianomaisen henkilön suostumuksella rekisteriin talletetut biometriset tiedot saa liittää henkilön myöhemmin tekemään henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa koskevaan hakemukseen.

Poliisi saa verrata henkilöltä vertaamista varten otettuja biometrisia tietoja yksittäisiin poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä henkilön henkilöllisyyden todentamiseksi poliisilain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa eikä henkilöllisyyttä voida luotettavasti todentaa henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan tai muiden käytettävissä olevien tietojen avulla.

Henkilöllisyyden todentamisesta ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa liittyvissä tilanteissa säädetään ulkomaalaislaissa ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetussa laissa (615/2020).

Poliisi saa verrata henkilöltä vertaamista varten otettuja biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden, muun katastrofin tai rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi tai uhrin henkilöllisyyden todentamiseksi. Vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan, ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen.

Poliisi saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jos se on välttämätöntä hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran estämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vertailun edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua 5–8 §:ssä tarkoitettujen tietojen avulla.

Poliisi saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä:

1) rikoslain 12 luvun 7, 8, 10 tai 11 §:ssä, 13 luvun 3 tai 4 §:ssä, 20 luvun 19 tai 21 §:ssä, 21 luvun 6 a §:ssä, 25 luvun 2 §:ssä, 31 luvun 4 §:ssä, 34 luvun 1, 2 tai 4 §:ssä, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 2, 4 b, 5 c tai 5 e §:ssä taikka 41 luvun 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi;

2) sellaisen rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Poliisi saa käsitellä 1 momentissa tarkoitetun vertailun tuloksia:

1) rikoksen selvittämiseksi, jos se on välttämätöntä sellaisen henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka on syytä epäillä syyllistyneen 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen, tai vastaavin edellytyksin sellaisen alle 15-vuotiaan henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka epäillään syyllistyneen esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun rikolliseen tekoon;

2) rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi, jos se on välttämätöntä sellaisen henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyneen tai syyllistyvän 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen;

3) rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, jos se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitetun rikoksen uhrin tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vertailun edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua 5–8 §:ssä tarkoitettujen tietojen avulla.

Poliisi saa lisäksi käsitellä yksittäisiä poliisin rekisteriin talletettuja henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisia tietoja 1 momentissa säädettyyn käsittelytarkoitukseen, jos se on välttämätöntä 2 momentissa tarkoitetun henkilön löytämiseksi.

Poliisi saa käsitellä ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisia tietoja, jos se on välttämätöntä rikoslain 11 luvun 1–4, 4 a–4 c, 5–7, 7 a, 8, 9, 9 a, 10 tai 10 a §:ssä, 12–14 luvussa, 17 luvun 2–4, 7, 7 c tai 8 a §:ssä, 34 luvun 3 tai 5 §:ssä, 34 a luvussa taikka 46 luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi.

Poliisi saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä:

1) rikoslain 20 luvun 19 tai 21 §:ssä, 21 luvun 6 a §:ssä, 25 luvun 2 §:ssä, 31 luvun 4 §:ssä, 34 luvun 1, 2 tai 4 §:ssä taikka 41 luvun 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi;

2) sellaisen rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Poliisi saa käsitellä 2 momentissa tarkoitetun vertailun tuloksia:

1) rikoksen selvittämiseksi, jos se on välttämätöntä sellaisen henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka on syytä epäillä syyllistyneen 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen, tai vastaavin edellytyksin sellaisen alle 15-vuotiaan henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka epäillään syyllistyneen esitutkintalain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun rikolliseen tekoon;

2) rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi, jos se on välttämätöntä sellaisen henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyneen tai syyllistyvän 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen;

3) rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, jos se on välttämätöntä 2 momentissa tarkoitetun rikoksen uhrin tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun vertailun edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua muiden 5–8 §:ssä tarkoitettujen tietojen avulla.

Poliisi saa lisäksi käsitellä yksittäisiä poliisin rekisteriin talletettuja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisia tietoja 2 momentissa säädettyyn käsittelytarkoitukseen, jos se on välttämätöntä 3 momentissa tarkoitetun henkilön löytämiseksi.

Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää 15 c §:ssä tarkoitetusta biometristen tietojen vertaamisesta uhrin tunnistamiseksi, 15 d §:ssä tarkoitetusta biometristen tietojen vertaamisesta vaaran estämiseksi sekä 15 e §:n 1 momentissa ja 15 f §:n 2 momentissa tarkoitetusta biometristen tietojen vertaamisesta rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on tehtävä kirjallisesti. Päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen tehnyt virkamies, päätöksen antopäivä, tiedot joihin vertailua pyydetään sekä selvitys siitä, että 15 c–15 f §:ssä biometristen tietojen vertaamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.

Vain erikseen nimetty, asianmukaisen koulutuksen saanut keskusrikospoliisin palveluksessa oleva virkamies saa verrata henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisia tietoja 15 d §:ssä tarkoitetun vaaran estämiseksi sekä 15 e §:n 1 momentissa tai 15 f §:n 2 momentissa tarkoitetun rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Edellä 15 c §:ssä tarkoitetun biometristen tietojen vertaamisen uhrin tunnistamiseksi saa lisäksi suorittaa muu erikseen nimetty, asianmukaisen koulutuksen saanut poliisin palveluksessa oleva virkamies.

Edellä 1 momentista poiketen myös muu asianmukaisen koulutuksen saanut poliisin palveluksessa oleva virkamies saa verrata henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisia kasvokuvia henkilön alustavaksi tunnistamiseksi 15 c ja d §:ssä, 15 e §:n 1 momentissa ja 15 f §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Alustavaksi tunnistamiseksi suoritetun vertailun tuloksia saa käyttää ainoastaan poliisin toiminnan suuntaamiseksi.

Vertaamisen suorittavan virkamiehen on ennen vertaamista varmistettava 15 g §:ssä tarkoitetussa päätöksessä esitetyn selvityksen perusteella, että 15 c–15 f §:ssä biometristen tietojen käsittelylle säädetyt edellytykset täyttyvät eikä henkilöä voida tunnistaa tai hänen henkilöllisyyttään todentaa 5–8 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella.

Poliisilla on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, seuraavasti:

8) henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetussa laissa tarkoitetusta ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä ja kansallisesta viisumitietojärjestelmästä tietoja rikosten estämistä ja paljastamista, esitutkintaa ja muuta tutkintaa sekä poliisille ulkomaalaislaissa, kansalaisuuslaissa (359/2003) ja säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetussa laissa (116/2002) säädettyjen tehtävien suorittamista varten;

Poliisi saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille uhrin tunnistamiseksi 15 c §:ssä säädetyin edellytyksin, vaaran estämiseksi 15 d §:ssä säädetyin edellytyksin taikka rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi 15 e §:n 1 ja 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

Poliisi saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille uhrin tunnistamiseksi 15 c §:ssä säädetyin edellytyksin, vaaran estämiseksi 15 d §:ssä säädetyin edellytyksin taikka rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi 15 f §:n 1–3 momentissa säädetyin edellytyksin.

Poliisi saa lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa yksittäisiä henkilökorttilaissa, passilaissa ja ulkomaalaislain 131 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille henkilön löytämiseksi 15 e §:n 4 momentissa ja 15 f §:n 5 momentissa säädetyin edellytyksin taikka henkilön henkilöllisyyden todentamiseksi 15 b §:ssä säädetyin edellytyksin rajavartiolain 36 §:n 2 momentissa, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain (623/2015) 2 luvun 15 §:n 2 momentissa tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain (89/2025) 99 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun tietojen luovuttamisen edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua tietoja pyytävän viranomaisen hallussa olevien tietojen tai tämän lain 5–8 §:ssä tarkoitettujen tietojen avulla. Muita kuin yksittäisiä tietoja saa luovuttaa vain osana poliisin suorittaman vertailun tuloksia. Vertailu on suoritettava noudattaen 15 h §:ssä säädettyä menettelyä.

Rajavartiolaitoksen tai Tullin palveluksessa oleva pidättämiseen oikeutettu virkamies, pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle säädettyjä toimivaltuuksia käyttävä Puolustusvoimien Pääesikunnan rikostorjuntatehtävään määrätty virkamies taikka Pääesikunnan sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten rikostorjuntatehtävään määrätty salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää tietojen pyytämisestä 21 §:n 2 tai 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

Päätös tietojen pyytämisestä on tehtävä kirjallisesti. Päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen tehnyt virkamies, päätöksen antopäivä, tiedot joihin vertailua pyydetään sekä selvitys siitä, että tietojen vertaamiselle ja luovuttamiselle 15 c–15 f §:ssä ja 21 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät.

Sotilastiedusteluviranomainen saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen suojaamiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Päätöksen vertailusta tekee tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vertailun edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua muiden sotilastiedusteluviranomaisella olevien tietojen avulla.

Henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä ainoastaan tämän pykälän 1 momentin 4, 6, 8 ja 9 kohdassa mainituille viranomaisille henkilöllisyyden varmistamiseksi ja asiakirjan aitouden toteamiseksi, jos se on välttämätöntä henkilön maahantuloa, maassa oleskelua tai maasta lähtöä koskevien asioiden käsittelyä varten. Yksittäisiä tietoja saa lisäksi 15 b §:ssä säädetyin edellytyksin luovuttaa tämän pykälän 1 momentin 4 ja 6 kohdassa mainituille viranomaisille henkilön henkilöllisyyden todentamiseksi rajavartiolain 36 §:n 2 momentissa tai tullilain (304/2016) 17 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa.

Henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Schengenin tietojärjestelmään:

1) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi;

2) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 26 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen on syytä epäillä syyllistyneen 15 e §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

3) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän 15 e §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

4) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi.

Sen lisäksi, mitä 25 ja 27 §:ssä säädetään, henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa luovuttaa 15 c §:n mukaiseen käsittelytarkoitukseen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

7) henkilökorttilain 17 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilökortin hakijan hakutilanteessa otetut sormenjälkitiedot poistetaan viimeistään 30 vuorokauden kuluttua henkilökortin myöntämisestä;

8) henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa käsitellä tämän lain 15 e §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ainoastaan kymmenen vuoden ajan tiedon merkitsemisestä.

Suojelupoliisi saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä rikoslain 12, 13 tai 34 a luvussa tarkoitetun rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Päätöksen vertailusta tekee suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vertailun edellytyksenä on, ettei henkilöä ole tunnistettu tai hänen henkilöllisyyttään saatu todennettua muiden suojelupoliisilla olevien tietojen avulla.

Poliisihallituksen on pidettävä tilastoa 15 g ja 21 a §:ssä tarkoitetuista päätöksistä ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä sekä muista 15 c–15 f §:n nojalla henkilön tunnistamiseksi tehdyistä vertailuista.

Poliisihallituksen on annettava tietosuojavaltuutetulle vuosittain selvitys 15 c–15 f §:ssä ja 21 §:ssä tarkoitetusta biometristen tietojen käsittelystä ja sen valvonnasta. Selvityksestä on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa biometrisia tietoja on vuoden aikana käsitelty mainittujen säännösten nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Oikeus sormenjälkitietojen käyttöön on vain sillä, jonka työtehtävien hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Sormenjälkiä saa käyttää vain henkilöllisyyden varmistamiseksi ja muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan valmistamiseksi. Poliisilla on lisäksi oikeus käyttää sormenjälkitietoja noudattaen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 c ja 15 g §:ää. Tietojen käyttöön oikeutetulla on oikeus ottaa rekisteröidyltä sormenjäljet ja verrata niitä rekisteröityihin sormenjälkiin. Vertailua varten otettuja tietoja saadaan käyttää vain vertaamisen ajan, ja ne on hävitettävä välittömästi vertailun jälkeen.

Poliisilla on lisäksi oikeus käyttää tässä pykälässä tarkoitettuja jo tallennettuja oleskeluluvan ja oleskelulupakortin hakijalta otettuja sormenjälkitietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen noudattaen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 b–15 d, 15 f ja 15 g §:ää. Poliisilla on lisäksi oikeus käyttää tässä pykälässä tarkoitettuja jo tallennettuja unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin hakijalta otettuja sormenjälkitietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen noudattaen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 b–15 e ja 15 g §:ää.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja Rajavartiolaitos saavat lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 10 §:ssä tarkoitetut oleskeluluvan ja oleskelulupakortin hakijalta otetut sormenjälkitiedot Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1861, jäljempänä SIS-rajatarkastusasetus , ja Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1862, jäljempänä SIS-poliisiyhteistyöasetus , tarkoitettuun Schengenin tietojärjestelmään:

1) Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1860 3 artiklassa tarkoitetun palauttamista koskevan kuulutuksen tekemiseksi;

2) SIS-rajatarkastusasetuksen 24 artiklassa tarkoitetun maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen tekemiseksi.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja Rajavartiolaitos saavat lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 10 §:ssä tarkoitetut unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin hakijalta otetut sormenjälkitiedot SIS-rajatarkastusasetuksessa ja SIS-poliisiyhteistyöasetuksessa tarkoitettuun Schengenin tietojärjestelmään SIS-rajatarkastusasetuksen 24 artiklassa tarkoitetun maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen tekemiseksi noudattaen SIS-rajatarkastusasetuksen 26 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

Poliisi saa lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 10 §:ssä tarkoitetut oleskeluluvan ja oleskelulupakortin hakijalta otetut sormenjälkitiedot SIS-rajatarkastusasetuksessa ja SIS-poliisiyhteistyöasetuksessa tarkoitettuun Schengenin tietojärjestelmään:

1) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 26 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen on syytä epäillä syyllistyneen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 f §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

2) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi;

3) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 f §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

4) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi.

Poliisi saa lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 10 §:ssä tarkoitetut unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin hakijalta otetut sormenjälkitiedot SIS-rajatarkastusasetuksessa ja SIS-poliisiyhteistyöasetuksessa tarkoitettuun Schengenin tietojärjestelmään:

1) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 26 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen on syytä epäillä syyllistyneen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 e §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

2) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi;

3) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 e §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

4) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilötiedot voidaan lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1861, jäljempänä SIS-rajatarkastusasetus , ja Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1862, jäljempänä SIS-poliisiyhteistyöasetus , tarkoitettuun SIS-järjestelmään:

1) Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1860 3 artiklassa tarkoitetun palauttamista koskevan kuulutuksen tekemiseksi;

2) SIS-rajatarkastusasetuksen 24 artiklassa tarkoitetun maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen tekemiseksi;

3) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi;

4) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 26 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen on syytä epäillä syyllistyneen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 f §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

5) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi, kun kuulutettava henkilö on syyllistynyt tai hänen voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 f §:ssä tarkoitettuun rikokseen;

6) SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos henkilö kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai hänen henkilöllisyyttään ei muuten voida selvittää, poliisimiehellä on oikeus selvittää henkilöllisyys henkilötuntomerkkien perusteella. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä henkilöön kohdistuvan etsinnän toimittamisesta pakkokeinolain 8 luvun 33 §:n 2–4 momentissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .