Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan leikkaus
Sosiaaliturvarahastojen säästöjen valtion ja kuntien talouden vahvistamiseen ohjaamista ja sairauspäivärahan muutoksia koskevaksi lainsäädännöksi
Sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja leikataan yli 27 633 euroa vuodessa ansaitsevilta, ja sairausvakuutuksen maksuvastuita siirretään valtiolta työnantajille ja vakuutetuille. Muutokset vahvistavat valtion ja kuntien taloutta, ja niitä sovelletaan vuoden 2025 alusta alkaen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 23.9.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 28.11.2024
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 5.12.2024
- Säädös
- 693/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vuositulon yläraja, joka oikeuttaa 70 prosentin korvaustasoon, alenee 35 769 eurosta 27 633 euroon, ja tulorajan ylittävältä osalta korvausprosentti alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen säästöjä kanavoidaan julkisen talouden vahvistamiseen poistamalla valtion 5 prosentin perusosuus työtulovakuutuksesta, nostamalla työnantajien osuutta työtulovakuutuksesta 68 prosenttiin sekä nostamalla vakuutettujen rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksesta 48,6 prosenttiin.
Mitä se tarkoittaa
Päivärahamuutos alentaa etuuksia arviolta 193 000 sairauspäivärahan ja 14 400 kuntoutusrahan saajalta, joilla vuositulot ylittävät 27 633 euroa (keskituloisella etuus pienenee noin 300–400 euroa kuukaudessa), samalla kun pienituloisimpien vähimmäispäiväraha säilyy ennallaan. Noin puolet sairauspäivärahan säästöstä kohdistuu työnantajiin pienempinä Kelan korvauksina sairausajan palkanmaksusta. Rahoitusosuuksien muutokset ja maksumuutokset siirtävät valtiolta noin 625 miljoonan euron rahoitusvastuun vakuutusmaksuilla ja veropohjan kasvulla katettavaksi, ja kokonaisuutena ratkaisun arvioidaan tuovan sairauspäivärahasta 59 miljoonan euron nettosäästön ja kanavoivan yhteensä noin 910 miljoonaa euroa valtion ja kuntien velkaantumisen hillitsemiseen 1.1.2025 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 21.11.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 116–51.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 32 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 9 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen leikkaamisesta sekä sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavoimisesta valtion ja kuntien talouden vahvistamiseen. Esitys herätti jyrkkää vastustusta oppositiossa, joka piti heikennyksiä kohtuuttomina sairastuneille ja arvosteli työmarkkinajärjestöjen ohittamista. Hallitus puolusti säästöjä julkisen talouden välttämättömällä tasapainottamisella.
- Oliko oikein leikata sairaus- ja kuntoutusrahoja?
- Pitäisikö sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavoinnista sopia kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa?
- Vaarantavatko leikkaukset sairastuneiden toipumisen ja lisäävätkö ne työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä?
- KokoomusPuolesta
Säästöt ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi, ja leikkaukset on rajattu siten, että kaikkein pienituloisimmat jäävät niiden ulkopuolelle.
”Mutta tässä on sentään pyritty siihen, että nimenomaan ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat jäävät tämän leikkauksen ulkopuolelle.”
— Ville Väyrynen - SDPVastaan
Leikkaukset heikentävät merkittävästi sairastuneiden toimeentuloa, vaarantavat toipumisen ja kanavointiratkaisu tehtiin vastoin työmarkkinajärjestöjen yhteistä tahtoa.
”Joten esitän, että nämä lakiehdotukset hylätään.”
— Ilmari Nurminen - VasemmistoliittoVastaan
Sairauteen kohdistuvat leikkaukset osuvat kipeästi tavallisiin työntekijöihin muiden maksujen noustessa ja voivat johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen.
”Minä pidän kyllä tätä erittäin, erittäin epäreiluna, epäoikeudenmukaisena leikkauksena ylipäätänsä, ja myös tämän rahan kanavointi tapahtuu erittäin epäoikeudenmukaisesti.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 123/2024 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 13.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki sairausvakuutuslain 11 ja 18 luvun muuttamisestaHyväksytty · 693/2024 · 5.12.2024
- 2Laki sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2025Hyväksytty muutettuna · 694/2024 · 5.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki sairausvakuutuslain 11 ja 18 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 13 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 535/2019, sekä muutetaan 11 luvun 1 §:n 2 momentti, 18 luvun 9 ja 10 §, 20 §:n 3 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti ja 23 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 535/2019, seuraavasti:
11 luku – Päivärahaetuuksien määrä
1 §Päivärahaetuuksien määrä tulojen perusteella
Sairauspäivärahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun vuositulojen kolmassadasosasta, jos vuositulot eivät ylitä 20 780 euroa. Tämän ylittävästä osasta sairauspäivärahan määrä on 15 prosenttia vuositulon kolmassadasosasta.
18 luku – Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut
9 §Vakuutettujen rahoitusosuus
Vakuutetuilta perittävän sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuotoilla rahoitetaan 48,6 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1–4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin mukaisten sairaanhoitovakuutuksen kulujen yhteismäärästä.
10 §Valtion rahoitusosuus
Valtion varoista rahoitetaan 51,4 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1–4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin mukaisten sairaanhoitovakuutuksen kulujen yhteismäärästä. Lisäksi valtion varoista rahoitetaan 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut sairaanhoidon kulut siltä osin kuin Suomessa annettujen sairaanhoitoetuuksien perusteella ulkomailta saadut kulujen korvaukset eivät niitä kata.
20 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu
Jos vakuutettu saa muuta kuin 15–18 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa, häneltä peritään tästä tulosta sen lisäksi, mitä tämän pykälän 1 momentissa ja 23 §:ssä säädetään, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 0,39 prosenttia. Maksua ei kuitenkaan peritä 14 §:n 2 momentissa mainituista tuloista.
21 §Sairausvakuutuksen päivärahamaksu
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määräytyy vuodelle 2025 siten, että sen tuotoilla rahoitetaan 32 prosenttia 12 §:ssä tarkoitetuista työtulovakuutuksen kuluista, joista on vähennetty korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
22 §Työnantajan sairausvakuutusmaksu
Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy vuodelle 2025 siten, että sen tuotoilla rahoitetaan korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista sekä 68 prosenttia 12 §:ssä tarkoitetuista työtulovakuutuksen kuluista, joista on vähennetty korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
23 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tarkistaminen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista säädetään vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Jos maksu kuitenkin alittaisi 0,90 prosenttia tai ylittäisi 1,20 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta 14 ja 16–19 §:ssä tarkoitetusta sairaanhoitomaksun maksuperusteesta, maksuprosentista on säädettävä lailla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 18 luvun 9 ja 10 §:ää, 20 §:n 3 momenttia, 21 §:ää ja 22 §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä vuodelle 2025 ja 18 luvun 23 §:n 2 momenttia ensimmäisen kerran määrättäessä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu vuodelle 2026.
Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2025, sairauspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos vakuutettu on tämän lain voimaan tultua tullut tällä lailla muutettavan lain 11 luvun 2 §:n 7 momentin mukaisesti uudelleen työkyvyttömäksi ja edellinen etuusjakso on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024, sairauspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos oikeus luovutuspäivärahaan alkaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025, luovutuspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 11 luvun 1 §:n 2 momenttia.
Tämän lain 11 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetty työtulon 20 780 euron yläraja vastaa työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2010.
Vuoden 2024 lopullisia valtion rahoitusosuuksia ja vakuutusmaksuilla rahoitettavia osuuksia laskettaessa sekä Kansaneläkelaitoksen vuoden 2024 tilinpäätöstä laadittaessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 18 luvun säännöksiä.
2.Laki sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2025
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentti
Vakuutetulta vuonna 2025 perittävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,07 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 14, 16–19 ja 19 a §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta.
Jos vakuutettu saa muuta kuin sairausvakuutuslain 18 luvun 15–18 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa, häneltä peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,46 prosenttia.
2 §Sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentti
Palkansaajalta ja yrittäjältä vuonna 2025 perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,83 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta sekä muusta sairausvakuutuslain 18 luvun 15–18 §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 16 872 euroa. Päivärahamaksu peritään tällöin myös mainitun tulorajan alittavasta tulon osasta. Jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 16 872 euroa, päivärahamaksua ei peritä. Yrittäjältä vuonna 2025 perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus on 0,20 prosenttia yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitetun vakuutuksen mukaisesta työtulosta.
3 §Työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti
Työnantajan vuonna 2025 maksama työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,88 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) 5 §:ssä tarkoitetusta palkasta.
4 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.
Tämän lain 1 §:ää sovelletaan vuodelta 2025 perittävään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun.
Tämän lain 2 ja 3 §:ää sovelletaan maksuihin, jotka perustuvat vuonna 2025 maksettavaan palkkaan tai vahvistettuun yrittäjän työtuloon.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.