HE 123/2024 vpHyväksytty muutettuna

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan leikkaus

Sosiaaliturvarahastojen säästöjen valtion ja kuntien talouden vahvistamiseen ohjaamista ja sairauspäivärahan muutoksia koskevaksi lainsäädännöksi

Vireille 23.9.2024Viimeisin tapahtuma 28.11.2024Alkuperäinen esitys eduskunta.fi
sosiaalivakuutussairausvakuutussairauspäivärahatkuntoutusrahatulotasososiaaliturvarahoitusrahastotvaltiontalouskunnallistalousvakuutusmaksutpäivärahat

Lyhyesti

Sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja leikataan yli 27 633 euroa vuodessa ansaitsevilta, ja sairausvakuutuksen maksuvastuita siirretään valtiolta työnantajille ja vakuutetuille. Muutokset vahvistavat valtion ja kuntien taloutta, ja niitä sovelletaan vuoden 2025 alusta alkaen.

Mikä muuttuu

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vuositulon yläraja, joka oikeuttaa 70 prosentin korvaustasoon, alenee 35 769 eurosta 27 633 euroon, ja tulorajan ylittävältä osalta korvausprosentti alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen säästöjä kanavoidaan julkisen talouden vahvistamiseen poistamalla valtion 5 prosentin perusosuus työtulovakuutuksesta, nostamalla työnantajien osuutta työtulovakuutuksesta 68 prosenttiin sekä nostamalla vakuutettujen rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksesta 48,6 prosenttiin.

Mitä se tarkoittaa

Päivärahamuutos alentaa etuuksia arviolta 193 000 sairauspäivärahan ja 14 400 kuntoutusrahan saajalta, joilla vuositulot ylittävät 27 633 euroa (keskituloisella etuus pienenee noin 300–400 euroa kuukaudessa), samalla kun pienituloisimpien vähimmäispäiväraha säilyy ennallaan. Noin puolet sairauspäivärahan säästöstä kohdistuu työnantajiin pienempinä Kelan korvauksina sairausajan palkanmaksusta. Rahoitusosuuksien muutokset ja maksumuutokset siirtävät valtiolta noin 625 miljoonan euron rahoitusvastuun vakuutusmaksuilla ja veropohjan kasvulla katettavaksi, ja kokonaisuutena ratkaisun arvioidaan tuovan sairauspäivärahasta 59 miljoonan euron nettosäästön ja kanavoivan yhteensä noin 910 miljoonaa euroa valtion ja kuntien velkaantumisen hillitsemiseen 1.1.2025 alkaen.

Miten eduskunta äänesti

Eduskunta hyväksyi lain äänin 11651.

Lopullinen äänestys koko laista

Hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki?

116

Jaa

51

Ei

0

Tyhjää

32

Poissa

Kok
42 · 0 · 0 · 6
PS
42 · 0 · 0 · 3
SDP
0 · 33 · 0 · 10
Kesk
17 · 0 · 0 · 5
Vihr
0 · 9 · 0 · 4
Vas
0 · 9 · 0 · 2
RKP
9 · 0 · 0 · 1
KD
5 · 0 · 0 · 0
Liik
1 · 0 · 0 · 0
TV
0 · 0 · 0 · 1
Pöytäkirja

Ladataan äänestyskarttaa…

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2024.

Käsittelyn vaiheet

  1. Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sosiaali- ja terveysministeriö)

    23.9.2024

  2. Lähetekeskustelu(Täysistunto)

    24.9.2024

  3. Valiokunnan mietintö tai lausunto(sosiaali- ja terveysvaliokunta)

    7.11.2024

  4. Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)

    13.11.2024

  5. Toinen käsittely(Täysistunto)

    22.11.2024

  6. Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

    27.11.2024

Hyväksytty · Säädös 693/2024 · Vahvistettu 5.12.2024

Laki sairausvakuutuslain 11 ja 18 luvun muuttamisesta

Hyväksytty muutettuna · Säädös 694/2024 · Vahvistettu 5.12.2024

Laki sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2025

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.

1. Laki sairausvakuutuslain 11 ja 18 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 13 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 535/2019, sekä muutetaan 11 luvun 1 §:n 2 momentti, 18 luvun 9 ja 10 §, 20 §:n 3 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti ja 23 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 535/2019, seuraavasti:

11 luku – Päivärahaetuuksien määrä

1 §Päivärahaetuuksien määrä tulojen perusteella

Sairauspäivärahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun vuositulojen kolmassadasosasta, jos vuositulot eivät ylitä 20 780 euroa. Tämän ylittävästä osasta sairauspäivärahan määrä on 15 prosenttia vuositulon kolmassadasosasta.

18 luku – Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut

9 §Vakuutettujen rahoitusosuus

Vakuutetuilta perittävän sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuotoilla rahoitetaan 48,6 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1–4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin mukaisten sairaanhoitovakuutuksen kulujen yhteismäärästä.

10 §Valtion rahoitusosuus

Valtion varoista rahoitetaan 51,4 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1–4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin mukaisten sairaanhoitovakuutuksen kulujen yhteismäärästä. Lisäksi valtion varoista rahoitetaan 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut sairaanhoidon kulut siltä osin kuin Suomessa annettujen sairaanhoitoetuuksien perusteella ulkomailta saadut kulujen korvaukset eivät niitä kata.

20 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu

Jos vakuutettu saa muuta kuin 15–18 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa, häneltä peritään tästä tulosta sen lisäksi, mitä tämän pykälän 1 momentissa ja 23 §:ssä säädetään, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 0,39 prosenttia. Maksua ei kuitenkaan peritä 14 §:n 2 momentissa mainituista tuloista.

21 §Sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määräytyy vuodelle 2025 siten, että sen tuotoilla rahoitetaan 32 prosenttia 12 §:ssä tarkoitetuista työtulovakuutuksen kuluista, joista on vähennetty korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.

22 §Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy vuodelle 2025 siten, että sen tuotoilla rahoitetaan korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista sekä 68 prosenttia 12 §:ssä tarkoitetuista työtulovakuutuksen kuluista, joista on vähennetty korvaukset vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.

23 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tarkistaminen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista säädetään vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Jos maksu kuitenkin alittaisi 0,90 prosenttia tai ylittäisi 1,20 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta 14 ja 16–19 §:ssä tarkoitetusta sairaanhoitomaksun maksuperusteesta, maksuprosentista on säädettävä lailla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 18 luvun 9 ja 10 §:ää, 20 §:n 3 momenttia, 21 §:ää ja 22 §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä vuodelle 2025 ja 18 luvun 23 §:n 2 momenttia ensimmäisen kerran määrättäessä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu vuodelle 2026.

Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2025, sairauspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos vakuutettu on tämän lain voimaan tultua tullut tällä lailla muutettavan lain 11 luvun 2 §:n 7 momentin mukaisesti uudelleen työkyvyttömäksi ja edellinen etuusjakso on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024, sairauspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos oikeus luovutuspäivärahaan alkaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025, luovutuspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 11 luvun 1 §:n 2 momenttia.

Tämän lain 11 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetty työtulon 20 780 euron yläraja vastaa työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2010.

Vuoden 2024 lopullisia valtion rahoitusosuuksia ja vakuutusmaksuilla rahoitettavia osuuksia laskettaessa sekä Kansaneläkelaitoksen vuoden 2024 tilinpäätöstä laadittaessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 18 luvun säännöksiä.

2. Laki sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2025

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentti

Vakuutetulta vuonna 2025 perittävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,07 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 14, 16–19 ja 19 a §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta.

Jos vakuutettu saa muuta kuin sairausvakuutuslain 18 luvun 15–18 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa, häneltä peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,46 prosenttia.

2 §Sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentti

Palkansaajalta ja yrittäjältä vuonna 2025 perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,83 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta sekä muusta sairausvakuutuslain 18 luvun 15–18 §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 16 872 euroa. Päivärahamaksu peritään tällöin myös mainitun tulorajan alittavasta tulon osasta. Jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 16 872 euroa, päivärahamaksua ei peritä. Yrittäjältä vuonna 2025 perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus on 0,20 prosenttia yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitetun vakuutuksen mukaisesta työtulosta.

3 §Työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti

Työnantajan vuonna 2025 maksama työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,88 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) 5 §:ssä tarkoitetusta palkasta.

4 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.

Tämän lain 1 §:ää sovelletaan vuodelta 2025 perittävään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun.

Tämän lain 2 ja 3 §:ää sovelletaan maksuihin, jotka perustuvat vuonna 2025 maksettavaan palkkaan tai vahvistettuun yrittäjän työtuloon.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja säädettäväksi laki sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2025. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten ja työtulovakuutuksen menojen rahoittamiseen kohdistuvia valtion, vakuutettujen ja työnantajien rahoitusosuuksia (kanavointiratkaisu). Tässä tarkoituksessa sairausvakuutuslain mukaisesta valtion perusosuudesta päivärahaetuus- ja kuntoutusrahakuluissa luovuttaisiin. Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen vakuutettujen rahoitusosuutta korotettaisiin siten, että vakuutettujen osuus sairaanhoitovakuutuksen kuluista olisi 48,6 prosenttia ja valtion rahoitusosuus laskisi 51,4 prosenttiin. Työnantajien rahoitusosuutta sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta esitetään korotettavaksi 68 prosenttiin ja palkansaajien ja yrittäjien rahoitusosuutta alennettavaksi 32 prosenttiin vuodesta 2025 lukien. Pääministeri Petteri Orpon hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Lisäksi keväällä 2024 hallitus päätti uudesta toimenpidekokonaisuudesta, joka vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Hallitusohjelman menosäästöistä ja keväällä 2024 päätetyistä uusista menosäästöistä yhteensä noin 1 130 miljoonaa euroa kohdistuu vakuutusmaksuilla rahoitettuihin sosiaaliturvarahastojen menoihin. Sosiaaliturvarahastojen menojen alentumisesta syntyvät menosäästöt eivät suoraan täysimääräisesti vähennä valtion ja kuntien velkaantumista, vaan hallituksen kokonaissäästötavoitteen saavuttaminen velkasuhteen taittamiseksi edellyttää sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvien säästöjen täysimääräistä kanavointia. Kanavoinnista noin 220 miljoonaa euroa toteutettiin jo vuoden 2024 alusta lukien, ja tällä esityksellä on tarkoitus toteuttaa puuttuva osa kanavoinnista, eli noin 910 miljoonaa euroa. Tässä esityksessä ehdotetaan, että kanavointitarpeesta noin 625 miljoonaa euroa toteutettaisiin alentamalla valtion sairausvakuutuslain mukaisiin menoihin kohdistuvaa rahoitusosuutta. Tämä rahoitusvastuu siirtyisi työnantajien ja vakuutettujen rahoitettavaksi sairausvakuutuksessa, mikä vaikuttaisi hieman myös julkisen sektorin työnantajien vakuutusmaksuihin. Ratkaisusta kokonaisuutena seuraa lisäksi, että ansiotuloverotuksessa vähennyskelpoiset sosiaaliturvamaksut kokonaisuutena laskevat, mikä kasvattaa valtion, kuntien, sekä seurakuntien veropohjia. Tämä kasvattaa ansiotuloverotuksen tuloja niin, että kanavointitarve kokonaisuudessaan tulee katettua. Sairauspäivärahamenon vähentämiseksi esityksessä ehdotetaan, että sairauspäivärahan laskusäännön mukaan määräytyvien päivärahaetuuksien vuositulon yläraja, joka oikeuttaa 70 pro-sentin korvaustasoon, alennettaisiin nykyisestä 35 769 eurosta 27 633 euroon, ja että tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 20 prosentin sijasta 15 prosenttia. Laskukaavan muutos koskee myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, joka määräytyy samoin perustein kuin sairauspäiväraha. Muutoksen johdosta vähintään 27 633 euron vuosituloon perustuvat päivärahat alenisivat nykytilaan verrattuna, ja kokonaisuudessaan päivärahaetuusmeno vähenisi nykytilaan verrattuna. Sairauspäivärahan laskukaava koskee myös sairausvakuutuslain mukaista luovutuspäivärahaa. Esityksessä ehdotetaan, että luovutuspäivärahaa ei alennettaisi, vaan sen osalta sovellettaisiin nykyistä laskukaavaa vuoden 2025 loppuun saakka. Sairauspäivärahan muutoksista syntyvä vaikutus sosiaaliturvarahastojen etuusmenoon sisältyy kanavointiratkaisuun. Sairauspäivärahan laskusäännön muuttamisella tavoitellaan etuusmenon vähentymistä niin, että nettomääräisesti julkinen talous vahvistuisi noin 60 miljoonalla eurolla. Laskusäännön muutoksen vaikutus sairausvakuutuslaissa tarkoitetun työtulovakuutuksen rahoitukseen sisältyy sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvien säästöjen kanavointia koskevaan ehdotukseen. Lisäksi, vaikka laskusäännön muuttamisen tavoitteena ei ole lisätä työllisyyttä, muutoksen on kuitenkin arvioitu vahvistavan työllisyyttä käyttäytymisvaikutusten kautta, mikä vahvistaisi julkista taloutta. Näin syntyvää vaikutusta sosiaaliturvarahastojen etuusmenoon ei esitetä kanavoitavaksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että vuoden 2025 sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista säädettäisiin poikkeuksellisesti lailla valtioneuvoston asetuksen sijasta. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2024. Niitä sovellettaisiin 1.1.2025 alkaen.

Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.