Pikkupatenttien vaatimustason nostaminen

Keksinnön tehnyt luonnollinen henkilö tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön.

Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada:

1) keksintöön, jonka hyväksikäyttö on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaista;

2) kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin; eikä

3) menetelmiin.

Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää eikä se saa olla alan ammattilaiselle ilmeinen.

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen ja patenttihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus tämän lain 18 §:n tai patenttilain (653/2026) 48 §:n mukaan tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksintö ei saa olla alan ammattilaiselle ilmeinen, ei tällöin sovelleta.

Sovellettaessa 2 momenttia Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus ) (SopS 8/1996), 93 artiklan mukainen julkaiseminen on rinnastettava patenttilain 48 §:n mukaiseen hakemusta koskevien asiakirjojen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen artiklan 93 mukaiseen julkaisemiseen.

Mitä patenttilain 21 §:ssä säädetään keksinnön ammattimaisesta hyödyntämisestä sekä 18 §:n 7 kohdassa käyttöä ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa sen tarpeisiin ja 8 kohdassa ilma-aluksen varaosien ja tarvikkeiden maahantuonnista ja käytöstä, koskee myös tässä laissa tarkoitettua keksintöä.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus ). Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä. Jos keksintö koskee biologista materiaalia tai keksintöä toteutettaessa on käytettävä biologista materiaalia, sovelletaan patenttilain 30 ja 51 §:ää.

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuksesta:

10) kansainvälinen tekemispäivä sekä päivä, jona hakemusta on 45 d §:n mukaisesti jatkettu taikka jona hakemus on patenttilain 81 §:n mukaan tehty, jos hakemus on kansainvälinen hakemus;

Jos hakemus, joka on tehty 7 a §:n mukaisesti, on puutteellinen ja rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksen selityksestä tai kuvista puuttuu osa tai osia, joihin selityksessä tai suojavaatimuksissa viitataan, hakijalle annetaan kehotus täydentää hakemustaan kahden kuukauden määräajassa.

Jos hakija toimittaa keksinnön selityksestä tai kuvista puuttuvia osia kahden kuukauden kuluessa hakemuksen tekemispäivästä tai 1 momentin mukaisesta kehotuksesta, tekemispäiväksi tulee se päivä, jolloin kaikki puuttuvat osat on toimitettu, jollei 3 tai 4 momentista muuta johdu.

Jos 2 momentin mukaiset jälkeenpäin toimitetut osat peruutetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun ne on toimitettu, tekemispäiväksi tulee alkuperäinen tekemispäivä.

Jos puuttuvat osat toimitetaan 2 momentin mukaisesti ja aikaisemmasta hakemuksesta pyydetään etuoikeutta ja siitä ilmenevät puuttuvat osat kokonaisuudessaan, tekemispäiväksi tulee alkuperäinen tekemispäivä, jos hakija sitä pyytää ja toimittaa jäljennöksen etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta 1 momentin mukaisessa määräajassa.

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta, jos:

1) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 §:n 2–4 momentissa tai 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia;

2) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä;

3) hyödyllisyysmallioikeus koskee sellaista, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta;

4) patenttihakemusta hyödyllisyysmallihakemukseksi muunnettaessa ei ole noudatettu 8 tai 8 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia; tai

5) suojavaatimusta on laajennettu hyödyllisyysmallioikeuden rekisteröinnin jälkeen.

Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitätöintiä koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu, uutta mitätöintiä koskevaa hakemusta ei oteta tutkittavaksi, jos asia koskee samoja asianosaisia ja samaa hyödyllisyysmallia, paitsi jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (578/2013) säädetään.

Tuomioistuimelle saa valitusasiassa esittää uusia suojavaatimuksia vain pätevästä syystä.

Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa käytetään apuna keksinnön selitystä ja kuvia.

Mitä patenttilain 104 ja 106–110 §:ssä säädetään pakkolisenssistä patentilla suojatun keksinnön hyväksikäyttöön, sovelletaan myös hyödyllisyysmallioikeuteen.

Mitä patenttilain 148 §:ssä säädetään patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, sovelletaan myös hyödyllisyysmallioikeuteen.

Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi sakon uhalla kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

Mitä patenttilain 136 §:ssä säädetään toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, sovelletaan myös hyödyllisyysmalleihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 37 §:ssä tarkoitettu korvausvaatimus ja 38 §:ssä tarkoitettu patenttilain 136 §:n mukainen vaatimus tämän lain 43 §:ssä säädetyn estämättä.

Kansainvälisellä hakemuksella tarkoitetaan tässä laissa patenttiyhteistyösopimuksen (SopS 58/80) mukaisesti tehtyä hyödyllisyysmallia koskevaa hakemusta.

Kansainvälinen hakemus tehdään rekisteriviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaan on oikeutettu vastaanottamaan tällaisen hakemuksen (vastaanottava viranomainen ). Vastaanottavana viranomaisena toimii Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus. Vastaanottavan viranomaisen tehtävistä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Suomessa tehdystä hyödyllisyysmallia koskevasta kansainvälisestä hakemuksesta hakijan on suoritettava lähettämismaksu.

Jollei 45 b–45 d tai 45 f §:ssä toisin säädetä, Suomen käsittävän hyödyllisyysmallia koskevan kansainvälisen hakemuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä patenttilain 9 luvussa säädetään kansainvälisen patenttihakemuksen käsittelystä.

Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsinkielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta. Jäljennöksen antamisen sijaan hakija voi ilmoittaa jatkavansa hakemusta siinä muodossa, jossa Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälinen toimisto on julkaissut hakemuksen. Hakijan on saman ajan kuluessa suoritettava rekisteröintimaksu rekisteriviranomaiselle.

Jos hakija on suorittanut rekisteröintimaksun 1 momentin mukaisessa määräajassa, hän voi antaa vaadittavan käännöksen tai jäljennöksen kahden kuukauden lisäajan kuluessa edellyttäen, että lisämaksu suoritetaan mainitun lisäajan kuluessa.

Jos kansainvälistä hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti, hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan 2 ja 5 lukua, jollei tässä pykälässä tai patenttilain 76 §:n 2 momentissa tai 78–81 §:ssä toisin säädetä. Hakemus voidaan vain hakijan pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi ennen tämän lain 45 d §:n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.

Tähän lakiin perustuvasta Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteesta tulee suorittaa maksu, jonka määräytymisperusteista säädetään Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (1032/1992).

Mitä patenttilain 111 §:ssä säädetään mainitun lain 110 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kaupallisia lisenssineuvotteluja koskevasta menettelyvaatimuksesta poikkeamisesta sovelletaan myös hyödyllisyysmallioikeuteen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan hallintolainkäyttöasian sekä riita-asian käsittelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan asian käsittelyyn myös haettaessa muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen tai markkinaoikeuden päätökseen asiassa, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin hyödyllisyysmallioikeutta koskeviin hakemuksiin ja hakemusten perusteella rekisteröityihin hyödyllisyysmallioikeuksiin sekä hyödyllisyysmallioikeuksiin, jotka on rekisteröity ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain säännöksiä, jollei 4 momentista muuta johdu.

Tämän lain 2 §:n 1 momenttia sovelletaan hyödyllisyysmallioikeuteen, joka on rekisteröity tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, hyödyllisyysmallioikeuden loukkaukseen sovelletaan loukkauksen tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta aiheutuneen vahingon korvaamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, vaikka vahinko olisi ilmennyt vasta tämän lain tultua voimaan.