Uusi digipalvelu koulutus- ja urasuunnitteluun

Valtakunnallisen osaamistietovarannon tarkoituksena on mahdollistaa henkilöiden tallentaa ja ylläpitää tietoa omasta osaamisestaan ja työuraan ja koulutukseen liittyvistä kiinnostuksenkohteistaan ja suunnitelmistaan. Osaamistietovaranto on osa digitaalista palvelua, jäljempänä palvelu , jonka tarkoitus on tukea henkilöitä koulutukseen ja työelämään hakeutumisessa, niihin liittyvissä siirtymissä, oman osaamisen ylläpitämisessä sekä omien koulutus- ja uratietojen hyödyntämisessä.

Lisäksi tietovarannon tarkoituksena on tarjota tietopohjaa opetuksen, koulutuksen, ohjauksen ja osaamisen tilannekuvan ylläpitämiseksi ja niiden kehittämisen ja ennakoinnin tueksi.

Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat Opetushallitus ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus.

Opetushallitus vastaa luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) III luvussa tarkoitetuista rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisesta ja muista asetuksessa ja tietosuojalaissa (1050/2018) säädetyistä rekisterinpitäjän vastuista, jollei niitä ole tässä pykälässä säädetty yhteisrekisterinpitäjien yhdessä vastattaviksi.

Yhteisrekisterinpitäjät määrittelevät yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi yhteisrekisterinpitäjät vastaavat yhdessä yleisen tietosuoja-asetuksen:

1) 5 artiklan 2 kohdassa säädetystä osoitusvelvollisuudesta;

2) 6 artiklassa tarkoitetusta käsittelyn lainmukaisuudesta;

3) rekisteröidyn tunnistamistarpeen arvioinnista 11 artiklan ja muun lainsäädännön mukaisesti;

4) IV luvun 1 jaksossa säädetyistä rekisterinpitäjää ja henkilötietojen käsittelijää koskevista yleisistä velvollisuuksista;

5) 33 ja 34 artiklassa säädetyistä tietoturvaloukkauksia koskevista ilmoitusvelvollisuuksista; sekä

6) IV luvun 3 jaksossa tarkoitetuista tietosuojan vaikutustenarvioinnista ja ennakkokuulemisesta.

Lisäksi yhteisrekisterinpitäjät vastaavat yhdessä tietosuojalain 6 §:n 2 momentin 9–11 kohdassa tarkoitettujen erityisten menettelysääntöjen toteuttamisesta, tietosuojan vaikutustenarvioinnin laatimisesta ja muista menettelyllisistä ja organisatorisista toimenpiteistä.

Henkilö saa tallentaa itsestään osaamistietovarantoon tiedot, jotka henkilö itse sitä varten vapaaehtoisesti päättää. Tietojen tulee liittyä hänen koulutus- ja työhistoriaansa, osaamisiinsa ja koulutusta, työuraa ja osaamista koskeviin suunnitelmiinsa ja tavoitteisiinsa.

Tietovarantoon ei saa antaa salassa pidettäviä tai erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Henkilö saa kuitenkin halutessaan antaa tietovarantoon tietoa opinnäytetyöstään ja tieteellisestä tutkimuksestaan, hänelle suoritetusta psykologisesta testistä ja soveltuvuuskokeesta, oppilaitokselta saamistaan todistuksista, osallistumisestaan yhdistystoimintaan, vapaa-ajan harrastuksista ja muista vastaavista tiedoista, jos tällaiset tiedot ovat välttämättömiä hänen koulutus- ja työhistoriansa, osaamistensa ja koulutukseen, työuraan ja osaamiseen liittyvien suunnitelmiensa ja tavoitteidensa kannalta.

Opetushallitus saa lisäksi tallentaa tietovarantoon palvelun toiminnallisuuksia koskevat valinnat ja tiedot henkilön maantieteellisestä alueesta, iästä ja kielestä.

Ennen tietojen antamista Opetushallituksen on tiedotettava henkilölle tämän antamia tietoja koskevista rajoituksista, vaikutuksesta hänen henkilötietojensa suojaan ja hänen mahdollisuudestaan hallinnoida tietojaan palvelussa.

Osaamistietovarantoon henkilöstä tallennetut tiedot säilytetään, kunnes tämä itse ne poistaa. Opetushallituksen on kuitenkin poistettava osaamistietovarannosta sellaisten henkilöiden tiedot, jotka eivät enää ole elossa.

Opetushallitus ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voivat tarvittaessa määrittää tiedoille muita säilytysaikoja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla.

Henkilön antamia ja tallentamia tietoja ja hänen valitsemiaan rajauksia saadaan käsitellä yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pelkästään automaattisesti koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamiseksi ja esittämiseksi. Tällainen käsittely edellyttää, että henkilö valitsee palvelussa automaattisen käsittelyn hyödyntämisen tähän tarkoitukseen. Ennen valinnan tekemistä Opetushallituksen on selkeästi ilmoitettava automaattisesta käsittelystä henkilölle palvelussa. Henkilölle esitettävän mahdollisuuden yhteydessä hänelle on palvelussa annettava tietoa siitä, miten siinä on huomioitu hänen tietojaan ja valitsemiaan rajauksia.

Opetushallitus saa muuttaa osaamistietovarannon tietoja sellaiseen muotoon, ettei henkilöä voida enää tunnistaa:

1) palvelun yhteyteen kuuluvan avoimen tietopalvelun tuottamiseksi sekä muuta yleisen edun mukaista opetuksen, koulutuksen ja osaamisen arviointia, tutkimusta, kehittämistä, tilastointia, muuta seurantaa, ohjausta ja suunnittelua ja tietojen arkistointia varten;

2) palvelun toiminnallisuuksien kehittämistä varten.

Ellei tekoälyä hyödyntäviä palvelun toiminnallisuuksia voida riittävästi kehittää 6 §:ssä tarkoitetuilla tiedoilla, kehittämiseen saadaan käyttää osaamistietovarannon sisältämiä henkilötietoja luovuttamatta niitä kuitenkaan kolmansille osapuolille.

Henkilöllä on oikeus kieltää tietojensa käyttäminen tekoälyä hyödyntävien palvelun toiminnallisuuksien kehittämiseen.

Salassapitosäännösten estämättä henkilöllä on oikeus saada tietojaan tuoduksi valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitetuista rekistereistä ja tietovarannoista osaamistietovarantoon.

Salassapitosäännösten estämättä henkilöllä on oikeus saada tietojaan tuoduksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 14 luvussa tarkoitetusta työnhakuprofiilista osaamistietovarantoon. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada tietojaan viedyksi osaamistietovarannosta työnhakuprofiiliin.

Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muualla laissa säädetään tietojen luovuttamisesta, Opetushallitus ei saa luovuttaa osaamistietovarannon sisältämiä henkilötietoja, jollei henkilö tai hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa ole antanut suostumusta siihen ennen tietojen luovuttamista.

Suostumuksen voi antaa osaamistietovarannossa olevien tietojen luovuttamiseen viranomaiselle tai muulle taholle henkilön omia tarkoituksia varten, myös salassapitosäännösten estämättä.

Lisäksi suostumuksen voi antaa tietojen luovuttamiseen opetuksen, koulutuksen ja osaamisen arviointia, kehittämistä, muuta seurantaa, ohjausta ja suunnittelua varten. Tällöin salassapitosäännösten estämättä saadaan luovuttaa vain välttämättömät tiedot.

Tässä pykälässä tarkoitetun suostumuksen voi antaa ja sen voi milloin tahansa perua palvelun kautta. Suostumuksen tulee olla annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti sekä tietoisena siitä, mihin tarkoituksiin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa. Suostumus ja ilmoitus sen perumisesta on säilytettävä yhtä pitkään kuin henkilöön yhdistettävissä olevat tiedot.

Mitä 1 momentissa säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista ja muusta laista poikkeamisesta, ei kuitenkaan koske tietojen luovuttamista yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia, tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia eikä tilastollisia tarkoituksia varten.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä

Tätä lakia sovelletaan koulutukseen, tutkintoihin ja osaamismerkkeihin, joista säädetään:

1) perusopetuslaissa (628/1998);

2) lukiolaissa (714/2018);

3) ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019);

4) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017);

5) ammattikorkeakoululaissa (932/2014);

6) yliopistolaissa (558/2009);

7) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998);

8) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020)

9) Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa (1463/2007);

10) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

11) Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetussa laissa (682/2021).

Tämän lain 4 a lukua sovelletaan 1 momentissa tarkoitettujen koulutusten, tutkintojen ja osaamismerkkien lisäksi koulutuksiin ja valmennuksiin, joista säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023). Lisäksi 4 a lukua sovelletaan muuhun koulutukseen siten kuin mainitussa luvussa säädetään.

Tässä laissa säädetään oppijanumerosta ja oppijanumerorekisteristä, opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta, oppivelvollisuusrekisteristä, ylioppilastutkintorekisteristä, opiskelijavalintarekisteristä, koulutustarjonnan tietovarannosta, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ( palvelukeskus ) hankkiman muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä. Tässä laissa säädetään myös Opetushallituksen ylläpitämästä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta.

Koulutustarjonnan tietovaranto on tietopohjana koulutusmahdollisuuksien esittämistä varten osana valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetun lain (xxx/20xx) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua palvelua.

Tietovarannon tarkoituksena on lisäksi tukea opetuksen ja koulutuksen arviointia, tutkimusta, kehittämistä, tilastointia ja muuta seurantaa sekä ohjausta ja suunnittelua.

Opetushallitus saa käyttää koulutustarjonnan tietovarannon tietoja 17 §:ssä tarkoitettuihin opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksiin.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tallennettava koulutustarjonnan tietovarantoon tiedot:

1) perusopetuslaissa tarkoitetun aikuisten perusopetuksen tarjonnasta;

2) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen ja ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tarkoitetun ylioppilastutkinnon tarjonnasta;

3) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen tutkintojen, tutkintojen osien, osaamisalojen ja muun koulutuksen tarjonnasta;

4) ammattikorkeakoululaissa tarkoitetun tutkintokoulutuksen, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena järjestettävän koulutuksen, ammatillisen opettajankoulutuksen, ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksen ja korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarjonnasta;

5) yliopistolaissa tarkoitetun tutkintokoulutuksen, avoimena yliopisto-opetuksena järjestettävän koulutuksen ja erillisinä opintoina suoritettavan opettajakoulutuksen tarjonnasta;

6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 a luvussa tarkoitetun oppivelvollisille suunnatun koulutuksen tarjonnasta;

7) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen tarjonnasta.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen on siirrettävä tietovarantoon työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 121 §:ssä tarkoitetusta työvoimapalvelujen valtakunnallisesta tietovarannosta tiedot mainitussa laissa tarkoitettujen koulutusten ja valmennusten tarjonnasta.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät saavat tallentaa koulutustarjonnan tietovarantoon tietoa myös:

1) ammattikorkeakoululaissa ja yliopistolaissa tarkoitetun erikoistumiskoulutuksen, täydennyskoulutuksena tai muutoin erillisinä opintoina järjestettävän tutkintojen osia sisältävän koulutuksen sekä muun täydennyskoulutuksen tarjonnasta;

2) muun kuin 22 b §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun, vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen koulutuksen ja osaamismerkkien tarjonnasta;

3) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen tarjonnasta;

4) Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa tarkoitetun lukio-opetuksen ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon tarjonnasta;

5) ylioppilastutkinnosta annetun lain 25 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin johtavan koulutuksen ja kyseisten tutkintojen tarjonnasta;

6) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen tarjonnasta.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu palvelukeskus saa tallentaa tietovarantoon tietoa mainitun lain 2 luvussa tarkoitetun, palvelukeskuksen rahoittaman tai hankkiman koulutuksen ja muiden osaamispalvelujen tarjonnasta. Tietoa näiden koulutusten ja osaamispalvelujen tarjonnasta saavat tallentaa myös kyseisen koulutuksen tai osaamispalvelujen järjestäjät.

Edellä 22 b ja c §:ssä mainittujen lisäksi muuta julkisesti rahoitettua koulutusta järjestävät saavat tallentaa tietovarantoon tietoja julkisesti rahoitetun koulutuksensa tarjonnasta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuosiluokkien 1–9 opetusta.

Siltä osin kuin 22 b §:n 1 momentissa ja 22 c §:ssä tarkoitetut tiedot eivät kuulu yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan, tallentajien on huolehdittava tietojen täsmällisyydestä ennen niiden tallentamista koulutustarjonnan tietovarantoon. Vastuusta 22 b §:n 2 momentissa tarkoitettujen, työvoimapalvelujen valtakunnallisesta tietovarannosta siirrettävien tietojen täsmällisyydestä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 123 §:ssä.

Koulutustarjonnan tietovarantoa ylläpitää ja sen rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus.

Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitettujen tietojen tietorakenteista ja siitä, miten tiedon tallentajien on pidettävä tallennettavat tiedot ajantasaisina.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Edellä 22 b §:ssä tarkoitettu koulutustarjonta on tallennettava koulutustarjonnan tietovarantoon viimeistään seitsemän kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Koulutuksen järjestäjä selvittää oppivelvollisen hakeutumista ja opintojen aloittamista koskevat tiedot valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettuihin rekistereihin tallennettujen tietojen perusteella. Oppivelvollisen tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä toimittaa selvitys hakeutumisesta ja opintojen aloittamisesta, jos tiedot eivät käy ilmi edellä tarkoitetuista rekistereistä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tallennettaessa henkilöstä ensimmäistä kertaa tässä laissa tarkoitettuja tietoja tiedon tallentajan tulee saada Opetushallitukselta tieto henkilön oppijanumerosta. Jos henkilöllä ei ole oppijanumeroa, tulee Opetushallituksen luoda oppijanumero valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 3 §:n mukaisesti.

Kunnan, kuntayhtymän tai yksityisen palvelujentuottajan tallentamien 70 §:ssä tarkoitettujen yksilöinti- ja yhteystietojen sekä lapsen huoltajan oikeuksien tarkistamiseksi tietovarantoon tulee luovuttaa tarvittavat tiedot valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisesta oppijanumerorekisteristä.

Oppijanumero sekä ne yksilöivät tunnistetiedot, joiden perusteella oppijanumero on annettu, säilytetään oppijanumerorekisterissä siten kuin valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada teknisen rajapinnan avulla tai muussa sähköisessä muodossa tiedot opiskelijansa henkilökohtaisista osaamisen kehittämissuunnitelmista. Tiedoilla tarkoitetaan valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 9 §:n nojalla tietovarantoon tallennettuja henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin sisältyviä tietoja.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaussa käytetään valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta tai hän menettää opiskelupaikkansa. Ammattikorkeakoulun on viipymättä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain 17 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta valintaa jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytetään valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelijaksi hyväksytyn on yliopiston hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava yliopistolle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa. Yliopiston on viipymättä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain 17 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tallennettaessa vapaan sivistystyön muita kuin tämän lain 7 a luvussa taikka oppivelvollisuuslain (1214/2020) 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun koulutuksen tietoja valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 2 luvun mukaiseen tietovarantoon koulutuksen laajuus on määriteltävä opintopisteinä ja se on kuvattava ja arvioitava osaamisperusteisesti. Koulutuksen laajuus määritellään opintopisteinä siten, että opiskelijan keskimäärin 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä. Opiskelijan osaaminen arvioidaan soveltaen, mitä tämän lain 25 g §:n 4 momentissa ja 25 k §:ssä säädetään. Osaaminen arvioidaan ar-vosanalla hyväksytty tai hylätty taikka asteikkoarvioinnilla.

Tiedot osaamismerkkien suorituksista voidaan tallentaa valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 luvun mukaiseen tietovarantoon.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tallennettaessa taiteen perusopetuksen tietoja valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 2 luvun mukaiseen tietovarantoon koulutuksen laajuus on määriteltävä opintopisteinä. Koulutuksen laajuus määritellään opintopisteinä siten, että oppilaan keskimäärin 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .