Rikoshyödyn poisottamisen tehostaminen

Tuomioistuin voi jättää maksamattoman uhkasakon sijasta tuomittavan muuntorangaistuksen määräämättä, jos muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon:

1) sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet tai terveydentila;

2) sakotetulle tuomittu rangaistus samassa oikeudenkäynnissä, jossa uhkasakko on tuomittu.

Menettämisseuraamusta ei saa tuomita, jos teosta ei vanhentumisen vuoksi saa tuomita rangaistusta. Menettämisvaatimuksen lyhin vanhentumisaika on kuitenkin viisitoista vuotta lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettuja tilanteita. Jos menettämisvaatimus koskee 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua rikoksentekovälinettä tai 5 §:ssä tarkoitettua muuta omaisuutta, menettämisvaatimus ei kuitenkaan vanhennu.

Menettämisvaatimus, joka koskee 10 luvun 3 a §:ssä tarkoitettua rikolliseen toimintaan liittyvää selittämätöntä omaisuutta, vanhentuu, jos sitä ei ole esitetty viidessä vuodessa omaisuuden takavarikointipäivästä, tai, jos omaisuutta ei ole takavarikoitu, esitutkinnan aloittamispäivästä.

Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei sovelleta 3 a §:ään.

Valtiolle on tuomittava menetetyksi rikoksen tuottama taloudellinen hyöty, jolla tarkoitetaan:

1) rikoksella välittömästi saatua omaisuutta;

2) 1 kohdassa tarkoitetun omaisuuden sijaan tullutta omaisuutta;

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden tuottoa;

4) 1–3 kohdassa tarkoitetun omaisuuden ja tuoton arvoa;

5) rikoksella saadun säästön arvoa.

Jos hyödyn määrästä ei ole saatavissa selvitystä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, hyöty on arvioitava ottaen huomioon rikoksen laatu, rikollisen toiminnan laajuus ja muut olosuhteet.

Menettämisseuraamukseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.

Menettämisseuraamukseen voidaan tuomita myös se, jolle menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttämiseksi on siirtynyt 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua hyötyä taikka muuta omaisuutta, jos tämä on:

1) tiennyt omaisuuden siirtymisen tarkoituksena olleen menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttäminen tai jos tällä on ollut perusteltu syy sitä epäillä;

2) saanut omaisuuden lahjana tai muuten vastikkeetta; tai

3) 3 momentissa tarkoitettuun henkilöön tai kyseisen henkilön 3 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun läheiseen viimeksi mainitussa momentissa tarkoitetussa suhteessa.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa menetetyksi voidaan tuomita siirtynyt omaisuus siltä osin kuin se on tai vastaa rikoksella saatua hyötyä taikka tällaisen omaisuuden arvo.

Jos samaa hyötyä koskevaan menettämisseuraamukseen tuomitaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut, nämä vastaavat siitä yhteisvastuullisesti.

Hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin kuin se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole esitetty tai se on vielä ratkaisematta silloin, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu, menettämisseuraamus on tuomittava. Jos hyödyn menettäminen on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun tuomioesityksen kohteena, hyöty voidaan jättää tuomitsematta menetetyksi vain, jos hyöty ja asianomistajalle aiheutunut vahinko vastaavat toisiaan, ja siltä osin kuin asianomistaja ei vaadi vahingonkorvausta tai edunpalautusta.

Sen estämättä, mitä 7 momentissa säädetään, tuomioistuimen on loukatun pyynnöstä ratkaistava menettämisvaatimus, jos vieraassa valtiossa on omaisuutta jäädytettynä tai siihen rinnastettavan toimenpiteen kohteena Suomessa tuomittavan menettämisvaatimuksen turvaamiseksi. Jos menettämisseuraamus tuomitaan, tuomioistuimen on loukatun pyynnöstä ratkaistava myös vahingonkorvausta taikka edunpalautusta koskeva vaatimus. Vaatimuksen hyväksyessään tuomioistuimen tulee samalla määrätä, että menettämisseuraamus pannaan täytäntöön siltä osin kuin omaisuutta ei ole palautettu loukatulle taikka että menettämisseuraamus raukeaa siltä osin kuin menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon johdosta saatua rahaa vastaava rahamäärä on siirretty loukatulle tai siltä osin kuin vahingonkorvaus on muuten suoritettu.

Jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1805 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten antamisesta säädetään lisäksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa koskevan asetuksen soveltamisesta annetussa laissa (895/2020).

Jos on tehty

7) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, 20 luvun 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin taikka paritus;

8) vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle;

9) laiton tuontitavaraan ryhtyminen; tai

10) 1–9 kohdassa tarkoitetun rikoksen rangaistava yritys

ja jos rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa taloudellista hyötyä, valtiolle menetetyksi voidaan tuomita omaisuus, joka on peräisin rikollisesta toiminnasta; menetetyksi tuomitsemista harkittaessa on muiden seikkojen ohella otettava erityisesti huomioon, onko omaisuus ilmeisesti peräisin muusta kuin vähäisenä pidettävästä rikollisesta toiminnasta ja onko menettämisseuraamuksen tuomitseminen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi sekä saadaanko rikollisella toiminnalla toistuvasti merkittävä osa asianomaisen tuloista.

Omaisuus voidaan tuomita valtiolle menetetyksi, jos:

1) esitutkinta on aloitettu 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta;

2) omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi muiden säännösten nojalla; ja

3) omaisuus on varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta, joka voi tuottaa taloudellista hyötyä.

Menetetyksi tuomitsemista harkittaessa on muiden seikkojen ohella otettava erityisesti huomioon, onko omaisuus ilmeisesti peräisin muusta kuin vähäisenä pidettävästä rikollisesta toiminnasta ja onko menettämisseuraamuksen tuomitseminen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi sekä saadaanko rikollisella toiminnalla toistuvasti merkittävä osa asianomaisen tuloista.

Tuomioistuin voi menettämisvaatimuksen ratkaistessaan vastaajan suostumuksella määrätä, että menettämisseuraamus raukeaa, jos 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuun esineeseen tai omaisuuteen tehdään määräajassa tuomiossa mainittavat muutokset, joilla omaisuus tehdään lain mukaiseksi joko merkitsemällä se väärennetyksi, poistamalla tai korjaamalla väärä alkuperämerkintä tai muu merkintä tai tekemällä se käyttökelvottomaksi.

Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 38 a §:n 2 momentissa tarkoitettu täytäntöönpanotoimista huolehtiva viranomainen valvoo tuomiossa mainittujen velvoitteiden noudattamista ja päättää menettämisseuraamuksen raukeamisesta. Menettämisseuraamukseen tuomittu voi valittaa päätöksestä nostamalla asiasta kanteen Helsingin käräjäoikeudessa tai kantajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Vastaajana asiassa on valtio, jota edustaa täytäntöönpanotoimista huolehtiva viranomainen. Täytäntöönpanotoimista huolehtiva viranomainen voi erityisestä syystä jatkaa 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa. Menettämisseuraamuksen raukeamisesta on ilmoitettava Oikeusrekisterikeskukselle.

Menettämisseuraamukseen tuomittu vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat muutostöistä ja muutoin tuomion täytäntöönpanosta.

Menettämisseuraamusta koskeva asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetään. Ainoastaan menettämisseuraamusta koskeva asia voidaan myös tutkia ja ratkaista, jos vastaaja on saanut tiedoksi menettämisvaatimuksen ja oikeudenkäyntiin kutsuttuna jäänyt pois ja jos poissaolo ilmeisesti johtuu oikeudenkäynnin karttamisesta. Tällöin tuomioistuimen on viran puolesta määrättävä vastaajalle edunvalvoja, johon sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 4 a §:ää. Edunvalvojan palkkioon ja korvaukseen sovelletaan kuitenkin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:ssä säädetään puolustajan palkkiosta ja korvauksesta. Menettämisseuraamukseen tuomitun vastaajan velvollisuuteen korvata valtiolle edunvalvojan palkkio ja korvaus sovelletaan, mitä mainitun luvun 11 §:ssä säädetään rikokseen syyllistyneen epäillyn korvausvelvollisuudesta. Edunvalvojan määräämisestä asianosaisen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi säädetään oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 4 a §:ssä.

Jos korvausta taikka edunpalautusta on suoritettu tai tuomittu suoritettavaksi 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun menettämisseuraamusta koskevan ratkaisun antamisen jälkeen, Oikeusrekisterikeskus voi asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää, että menettämisseuraamus pannaan täytäntöön vastaavalla määrällä vähennettynä. Samoin voidaan toimia, jos menettämisseuraamukseen tuomittu on menettämisseuraamusta koskevan ratkaisun jälkeen täyttänyt samaan rikokseen perustuvan ennallistamista koskevan velvollisuutensa. Hakemus on tehtävä viiden vuoden kuluessa lainvoiman saaneen menettämisseuraamusta koskevan ratkaisun antamispäivästä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu menettämisseuraamus on jo pantu täytäntöön, Oikeusrekisterikeskus voi asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää, että vastaava määrä suoritetaan valtion varoista. Hakemus on tehtävä 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Korvaus voidaan suorittaa valtion varoista menettämisseuraamuksen täytäntöönpanokertymää vastaavin varoin. Valtion varoista suoritettavalle korvaukselle ei makseta viivästyskorkoa.

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään salassapitovelvollisuudesta, asianomaisella henkilöllä on oikeus saada hakemuksen tekemistä varten Oikeusrekisterikeskukselta tietoja edellä tarkoitetun menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta.

Jos samaan rikokseen perustuvasta yhdestä tai useammasta menettämisseuraamuksesta tehdään useampia hakemuksia, ne on ratkaistava samalla kertaa, jollei hakemusten ratkaisemiseen erikseen ole erityistä syytä. Jos täytäntöönpanokertymää vastaavat varat eivät riitä kaikkien korvausten suorittamiseen, korvaukset suoritetaan suhteellisten osuuksien mukaisesti noudattaen, mitä konkurssilain (120/2004) 18 ja 19 luvussa säädetään.

Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymättömällä on oikeus ajaa kannetta kantajan kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä. Kanne on nostettava 30 päivän kuluessa Oikeusrekisterikeskuksen päätöksen tiedoksiantopäivästä lukien. Vastaajana asiassa on valtio, jota edustaa Oikeusrekisterikeskus.

Jos samaan rikokseen perustuvien hakemusten johdosta nostetaan useampi kanne, kanteet tutkitaan siinä käräjäoikeudessa, jossa ensimmäinen kanne tuli vireille. Muun kuin mainitun käräjäoikeuden on siirrettävä kanne asianomaisen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Edellä 5 ja 6 momentissa tarkoitetussa asiassa asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisestä syystä velvoittaa asianosaisen osittain tai kokonaan korvaamaan vastapuolelleen oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut noudattaen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä.

Tutkittaessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä muun kuin rikoksesta epäillyn tai rikoksesta syytetyn vastuuta menettämisseuraamuksesta noudatetaan, mitä rikoksesta epäillystä tai rikosasian vastaajasta säädetään. Asiassa, joka koskee ainoastaan menettämisseuraamusta, menettämisvaatimus ja kutsu oikeudenkäyntiin voidaan kuitenkin antaa vastaajalle tiedoksi myös kuuluttamalla noudattaen oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:ää. Tällöin asian tutkiminen ja ratkaiseminen edellyttää, että vastaajan poissaolo ilmeisesti johtuu oikeudenkäynnin karttamisesta tämän luvun 9 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti. Jos vastaaja tällöin tuomitaan menettämisseuraamukseen, hänellä on oikeus saattaa asia käsiteltäväksi uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona menettämisseuraamusta koskeva tuomio sai lainvoiman.

Vilpittömässä mielessä panttioikeuden tai muun vakuusoikeuden 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuun, menetetyksi tuomittuun esineeseen tai omaisuuteen saanut voi saada maksun sen arvosta saamisen erääntymisestä riippumatta. Kanne siitä on nostettava kantajan kotipaikan käräjäoikeudessa tai Helsingin käräjäoikeudessa viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona menettämisseuraamusta koskeva tuomio sai lainvoiman. Muussa tapauksessa vakuusoikeus raukeaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu menettämisseuraamus tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta. Mainittuihin menettämisseuraamuksiin sovelletaan 10 luvun 1 ja 12 a §:ää sekä sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Arvon menettämiseen sovelletaan lisäksi 10 luvun 10 §:ää. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin menettämisseuraamuksiin sovelletaan, mitä 10 luvussa ja sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään.

Tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Tuomiossa on asetettava määräaika, jonka kuluessa eläimet on luovutettava tai noudettava. Jos eläimet noudetaan tai luovutetaan tuomion mukaisesti, menettämisseuraamus raukeaa. Menettämisseuraamuksen raukeamiseen sovelletaan lisäksi 10 luvun 7 §:n 2 ja 3 momenttia.

Omaisuus, joka on ollut 6, 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena, on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamukseen sovelletaan, mitä 10 luvussa ja sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään menettämisseuraamuksesta.

Muun omaisuuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä 10 luvussa säädetään.

Jos 6 tai 7 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena ollutta omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi eikä esirikoksen tekijää voida tuomita menettämään omaisuutta tai sen arvoa 10 luvun 2 §:n nojalla, tämän luvun 6 tai 7 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekijä tai rikokseen osallinen voidaan 10 luvun 8 §:ssä säädetystä poiketen tuomita omaisuuden sijasta menettämään kokonaan tai osaksi sen arvo. Jos kaksi tai useampi tuomitaan samaa omaisuutta koskevaan arvon menettämiseen, he vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu menettämään arvoa kokonaan, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä.

Menetetyksi tuomitsemista 3 momentin nojalla harkittaessa on muiden seikkojen ohella otettava erityisesti huomioon, onko menettämisseuraamuksen tuomitseminen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi sekä saadaanko rikollisella toiminnalla toistuvasti merkittävä osa asianomaisen tuloista. Menettämisseuraamukseen sovelletaan, mitä 10 luvun 10 §:ssä säädetään menettämisseuraamuksen kohtuullistamisesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahanpesun kohteena ollut omaisuus voidaan valtiolle menetetyksi tuomitsemisen asemesta tuomita esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena, jos omaisuus on laadultaan tähän sopivaa eikä vahingonkorvausta tai edunpalautusta hänelle ole suoritettu, noudattaen 10 luvun 2 §:n 7 momenttia. Omaisuus on kuitenkin tuomittava menetetyksi, jollei se ole laadultaan sopivaa tai sitä ei voida tuomita loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena mainitussa momentissa tarkoitetun esteen vuoksi. Tällöin esirikoksella loukatun oikeudesta saada valtion varoista vahingonkorvausta tai edunpalautusta vastaava määrä noudatetaan mainitun luvun 11 §:ää.

Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, rahanpesun kohteena olleen omaisuuden arvo voidaan valtiolle menetetyksi tuomitsemisen asemesta tuomita esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena, jos vahingonkorvausta tai edunpalautusta ei ole hänelle suoritettu, noudattaen 10 luvun 2 §:n 7 momenttia. Jos omaisuuden arvoa ei voida tuomita loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena mainitussa momentissa tarkoitetun esteen vuoksi ja omaisuuden arvo tuomitaan menetetyksi, esirikoksella loukatun oikeudesta saada valtion varoista vahingonkorvausta tai edunpalautusta vastaava määrä noudatetaan mainitun luvun 11 §:ää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 2 a luvun 7 §, 10 luvun 7 § ja 17 luvun 23 §:n 3 momentti tulevat voimaan kuitenkin vasta 1 päivänä maaliskuuta 2028. Lain 10 luvun 12 a § on voimassa 29 päivään helmikuuta 2028.

Lain 10 luvun 3 a §:ää sovelletaan, jos esitutkinta mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta on aloitettu tämän lain voimaantulon jälkeen ja rikoksen epäilty tekopäivä on tämän lain voimaantulon jälkeen.

Edellä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen asioiden selvittäminen tulee aloittaa kiireellisesti, jos tutkinta aloitetaan rikoksesta, joka voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja joka on todennäköisesti toteutettu osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Esitutkintatoimenpiteet voidaan olosuhteiden sitä edellyttäessä asettaa tärkeysjärjestykseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Takavarikon kohde on säilytettävä sellaisenaan ja sitä on hoidettava huolellisesti. Poliisilaitoksen päällikkö tai poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö voi määrätä kohteen myytäväksi heti, kun ilmenee, että se on helposti pilaantuva, pian häviävä, arvoltaan nopeasti aleneva, tai erittäin kallishoitoinen taikka sen hoito edellyttää erityisolosuhteita ja asiantuntemusta, jota ei ole helposti saatavilla. Todistelutarkoitukseen takavarikoidulle kohteelle saadaan tehdä kokeita, jos se on tarpeen rikoksen selvittämiseksi.

Jos henkilö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, ei ole pyytänyt takavarikon kohteen myymistä, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen myymisestä määräämistä. Asia voidaan kuitenkin ratkaista mainittua henkilöä kuulematta, jollei häntä tavoiteta. Myymisestä on laadittava pöytäkirja ja toimitettava se mainitulle henkilölle siten kuin 12 §:ssä säädetään.

Sen vaatimuksesta, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, tuomioistuimen on päätettävä, voidaanko takavarikon kohde myydä 13 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti. Tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää myyntiä koskevan päätöksen täytäntöönpanon ennen asian ratkaisemista.

Se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, saa kannella käräjäoikeuden 15 §:n 3 momentin nojalla antamasta päätöksestä. Poliisilaitoksen päällikkö tai poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö saa kannella käräjäoikeuden päätöksestä, jolla 13 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti tehtyä päätöstä takavarikon kohteen myymisestä on muutettu 15 §:n 3 momentin nojalla. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Jollei kantelua jätetä tutkimatta tai selvästi perusteettomana hylätä, sen johdosta on asianomaiselle poliisilaitoksen päällikölle tai poliisin valtakunnallisen yksikön päällikölle tai sille, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, varattava tilaisuus vastauksen antamiseen hovioikeuden tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Hovioikeus voi kieltää tai keskeyttää myyntiä koskevan päätöksen täytäntöönpanon ennen asian ratkaisemista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ulosmitattu omaisuus saadaan myydä ilman velallisen suostumusta vain, jos omaisuuden arvo alentuu nopeasti tai omaisuuden hoitokulut ovat korkeat tai omaisuuden hoito edellyttää erityisolosuhteita ja asiantuntemusta, jota ei ole helposti saatavilla, ja hakija asettaa vakuuden myynnin mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta ja täytäntöönpanokuluista. Jollei hakija aseta vakuutta, ulosmittaus voidaan peruuttaa.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia välttämättömiä tietoja:

8) Maahanmuuttovirastolle kansalaisuuslaissa (359/2003) säädettyjen tehtävien hoitamista varten;

9) varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle ja varallisuudenhoitotoimistolle niille varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Ulosottomies saa sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti antaa varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa tarkoitetulle varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle ja varallisuudenhoitotoimistolle niille kyseisessä laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten välttämättömiä tietoja.

Jos saatavasta on pantu takavarikkoon omaisuutta, jonka arvo alentuu nopeasti tai hoitokulut ovat korkeat taikka jonka hoito edellyttää erityisolosuhteita ja asiantuntemusta, jota ei ole helposti saatavilla, omaisuus myydään noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään. Ennen myyntiä asianosaisia tulee kuulla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi voidaan pyytää apua varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalta toimistolta siten kuin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ) säädetään.

Menetetyksi tuomittua esinettä hallussaan pitävä viranomainen voi ryhtyä menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon, vaikka menettämisseuraamusta koskeva ratkaisu ei ole täytäntöönpanokelpoinen, jos esine on helposti pilaantuva, pian häviävä tai arvoltaan nopeasti aleneva taikka siitä aiheutuu huomattavia säilytys- tai hoitokustannuksia tai sen hoito edellyttää erityisolosuhteita ja asiantuntemusta, jota ei ole helposti saatavilla.

Jos esineen omistaja tai se, jolla siihen muuten on oikeus ei ole pyytänyt täytäntöönpanoa 1 momentissa säädetyn mukaisesti, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen täytäntöönpanoon ryhtymistä. Asia voidaan kuitenkin ratkaista mainittua henkilöä kuulematta, jollei häntä tavoiteta.

Täytäntöönpanosta on laadittava pöytäkirja ja toimitettava se esineen omistajalle ja sille, jolla siihen muuten on oikeus. Pöytäkirjassa on mainittava toimenpiteen syyt, kyseisen henkilön oikeudet ja hänen käytettävissään olevat oikeussuojakeinot.

Pääasiassa toimivaltaisen käräjäoikeuden on esineen omistajan tai sen, jolla siihen muuten on oikeus, vaatimuksesta päätettävä, voidaanko esineeseen kohdistaa täytäntöönpanotoimia 1 momentissa säädetyn mukaisesti. Tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanon ennen asian ratkaisemista, jos siihen on painava syy.

Edellä 4 momentissa mainittu henkilö saa kannella käräjäoikeuden päätöksestä, jolla täytäntöönpanotoimi on määrätty suoritettavaksi. Täytäntöönpanosta 1 momentissa säädetyn mukaisesti päättänyt viranomainen saa kannella käräjäoikeuden päätöksestä, jolla täytäntöönpanotoimesta 1 momentissa säädetyn mukaisesti tehtyä päätöstä on muutettu. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Jollei kantelua jätetä tutkimatta tai selvästi perusteettomana hylätä, sen johdosta on asianomaiselle viranomaiselle tai esineen omistajalle tai sille, jolla siihen muuten on oikeus, varattava tilaisuus vastauksen antamiseen hovioikeuden tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Hovioikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon ennen asian ratkaisemista 4 momentissa säädetyillä edellytyksillä.

Sen lisäksi mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään Oikeusrekisterikeskus saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja oma-aloitteisesti luovuttaa 47 §:ssä tarkoitettuja sakkorekisterin tietoja seuraavasti:

5) viranomaiselle tai muulle taholle 1–4 kohdassa säädetyn lisäksi tiedot, joiden saamisesta säädetään erikseen lailla;

6) varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa tarkoitetulle varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle ja varallisuudenhoitotoimistolle mainitussa laissa niille säädettyjen tehtävien hoitamista varten välttämättömät tiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 38 a §:n 4 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä maaliskuuta 2028.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään jäädyttämispäätöksestä ilmoittamisesta, toimivaltaisen syyttäjän on viipymättä ilmoitettava vastaanottamastaan jäädyttämispäätöksestä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ) tarkoitetulle varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle, jos jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanon arvioidaan edellyttävän omaisuuden jäljittämistä ja tunnistamista.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään menetetyksi tuomitsemista koskevasta päätöksestä ilmoittamisesta, Oikeusrekisterikeskuksen on viipymättä ilmoitettava vastaanottamastaan menetetyksi tuomitsemista koskevasta päätöksestä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa tarkoitetulle varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle, jos Oikeusrekisterikeskukselle ei ole 8 §:ssä säädetyn mukaisesti ilmoitettu päätöstä koskevasta täytäntöönpannusta jäädyttämispäätöksestä ja jos menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpanon arvioidaan edellyttävän omaisuuden jäljittämistä ja tunnistamista.

Asetuksen 30 artiklan 4 kohdan nojalla Suomeen toimitettu rahamäärä siirretään loukatulle noudattaen soveltuvin osin, mitä rikoslain 10 luvun 11 §:ssä säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja rikosasioiden tietosuojalaissa säädetään, henkilötietojen luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tiedonvaihdosta annetussa laissa (806/2024) ja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja rikosasioiden tietosuojalaissa säädetään, henkilötietojen luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tiedonvaihdosta annetussa laissa (806/2024) ja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja rikosasioiden tietosuojalaissa säädetään, henkilötietojen luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tiedonvaihdosta annetussa laissa (806/2024) ja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Seuraavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus päästä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään 4 §:n mukaisesti luovutettaviin ja 6 §:n mukaisesti tallennettuihin tietoihin, jos se on välttämätöntä seuraavien tehtävien suorittamiseksi ja viranomaisella on muualla laissa säädetty oikeus saada edellä mainitut tiedot:

10) Rajavartiolaitoksella rikosten ennalta estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen sekä syyteharkintaan saattamiseen rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain (108/2018) mukaisesti;

11) varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetun lain ( / ) 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten.

Seuraavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus saada teknisen rajapinnan avulla keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä 17 b §:ssä tarkoitetut tiedot seuraaviin käyttötarkoituksiin, jos se on välttämätöntä viranomaisen tehtävien hoitamiseksi:

8) Puolustusvoimilla sotilastiedustelusta annetun lain 104 §:n ja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 112 §:n mukaisiin tarkoituksiin;

9) varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Seuraavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus saada teknisen rajapinnan avulla keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä 17 d §:ssä tarkoitetut tiedot seuraaviin käyttötarkoituksiin, jos se on välttämätöntä viranomaisen tehtävien hoitamiseksi:

8) Puolustusvoimilla sotilastiedustelusta annetun lain 104 §:n ja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 112 §:n mukaisiin tarkoituksiin;

9) varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan varojen takaisin hankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2024/1260, jäljempänä direktiivi , tarkoitettuihin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavaan toimistoon ja varallisuudenhoitotoimistoihin.

Tässä laissa toisella Euroopan unionin jäsenvaltiolla tarkoitetaan muuta Euroopan unionin jäsenvaltiota kuin Irlannin tasavaltaa tai Tanskan kuningaskuntaa.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavaan toimistoon sovelletaan poliisilain (872/2011), esitutkintalain (805/2011) ja pakkokeinolain (806/2011) sekä muun lain säännöksiä rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta ja selvittämisestä sekä rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta jollei jäljempänä säädetystä muuta johdu.

Varallisuudenhoitotoimistoihin sovelletaan poliisilain, pakkokeinolain, sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) ja ulosottokaaren (705/2007) sekä muun lain säännöksiä jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimisesta.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa (1054/2018), jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki , ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019).

Keskusrikospoliisissa on varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto, jonka tehtävänä on:

1) jäljittää ja tunnistaa omaisuus, joka voi olla menettämisseuraamuksen kohteena tai joka on tuomittu menetettäväksi, jos se on tarpeen poliisin, syyttäjän, Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien, Oikeusrekisterikeskuksen tai Ulosottolaitoksen tehtävien tukemiseksi;

2) jäljittää ja tunnistaa omaisuus, joka voi olla menettämisseuraamuksen kohteena tai joka on tuomittu menetettäväksi, jos omaisuudesta on annettu tai saatetaan antaa toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös;

3) tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja varallisuuden takaisin hankinnasta muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa vastaavien toimistojen kanssa sellaisen omaisuuden, josta on annettu tai saatetaan antaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös, jäljittämisessä ja tunnistamisessa;

4) tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa noudattaen, mitä tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa (EPPO) annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 ja Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetussa laissa (66/2021) sekä muualla laissa säädetään sellaisen omaisuuden, josta on annettu tai saatetaan antaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös, jäljittämisessä ja tunnistamisessa;

5) tehdä tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa yhteistyötä kolmansien maiden varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien viranomaisten kanssa;

6) tehdä tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa yhteistyötä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) kanssa;

7) tehdä 5–7 §:ssä tarkoitettuja välittömiä toimia estääkseen 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden katoamisen.

Edellä 3 §:n 2 kohdassa säädetyn tehtävän hoitamiseksi voidaan käyttää kotietsintää ja paikanetsintää. Kotietsintään ja paikanetsintään sovelletaan, mitä niistä pakkokeinolaissa säädetään.

Suorittaessaan 3 §:n 2 kohdassa säädettyä tehtävää, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston henkilöstöön kuuluva pidättämiseen oikeutettu virkamies voi estääkseen mainitussa kohdassa tarkoitetun jäljitetyn ja tunnistetun omaisuuden katoamisen päättää väliaikaisesta vakuustakavarikosta. Kohteena oleva omaisuus saadaan ennen väliaikaisen vakuustakavarikon täytäntöönpanoa ottaa mainitun virkamiehen päätöksellä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tai esitutkintaviranomaisen haltuun, jos se on tarpeen täytäntöönpanon turvaamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu väliaikainen vakuustakavarikko lakkaa olemasta voimassa seitsemän arkipäivän kuluttua sitä koskevan päätöksen antamisesta. Jos omaisuus on 1 momentin nojalla otettu varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tai esitutkintaviranomaisen haltuun, omaisuus saadaan pitää kyseisen viranomaisen hallussa väliaikaisen vakuustakavarikon voimassaolon ajan.

Väliaikaiseen vakuustakavarikkoon sovelletaan muutoin, mitä siitä pakkokeinolaissa säädetään.

Suorittaessaan 3 §:n 2 kohdassa säädettyä tehtävää, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston henkilöstöön kuuluva pidättämiseen oikeutettu virkamies voi estääkseen mainitussa kohdassa tarkoitetun jäljitetyn ja tunnistetun omaisuuden katoamisen päättää lähetyksen pysäyttämisestä takavarikoimista tai jäljentämistä varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös annetaan enintään seitsemän arkipäivän määräajaksi, joka alkaa siitä, kun postitoimiston, liikennepaikan tai toimipaikan esimies on saanut tiedon määräyksestä.

Lähetyksen pysäyttämiseen takavarikoimista tai jäljentämistä varten sovelletaan muutoin, mitä siitä pakkokeinolaissa säädetään.

Suorittaessaan 3 §:n 2 kohdassa säädettyä tehtävää, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston henkilöstöön kuuluva poliisimies voi estääkseen mainitussa kohdassa tarkoitetun jäljitetyn ja tunnistetun omaisuuden katoamisen ottaa haltuunsa esineen, omaisuuden tai asiakirjan takavarikoimista tai jäljentämistä varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu esine, omaisuus tai asiakirja voidaan pitää varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston hallussa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä enintään seitsemän arkipäivän ajan.

Myös toinen esitutkintaviranomainen voi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston henkilöstöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä ottaa edellä 1 momentissa tarkoitetun esineen, omaisuuden tai asiakirjan takavarikoimista tai jäljentämistä varten haltuunsa. Esine, omaisuus tai asiakirja voidaan pitää esitutkintaviranomaisen hallussa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä enintään seitsemän arkipäivän ajan.

Esineen, omaisuuden tai asiakirjan haltuunottamisesta takavarikoimista tai jäljentämistä varten on viipymättä ilmoitettava sille, jonka luona esine, omaisuus tai asiakirja on otettu haltuun, jos hän ei ole ollut paikalla haltuunoton tapahtuessa. Tarvittaessa haltuunottamisesta on ilmoitettava muullekin henkilölle, jonka esineestä, omaisuudesta tai asiakirjasta on kyse. Siitä on ilmoitettava myös kirjeen, paketin tai muun vastaavan lähetyksen vastaanottajalle ja lähettäjälle, jos heidän osoitteensa on tiedossa. Ilmoituksen tekemistä voidaan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä siirtää enintään seitsemän arkipäivää haltuunottamisesta, jos tärkeä tutkinnallinen syy sitä vaatii.

Esineen, omaisuuden tai asiakirjan haltuunottamisesta on ilman aiheetonta viivytystä laadittava pöytäkirja. Siinä on riittävästi mainittava haltuunoton tarkoitus, selostettava haltuun ottamiseen johtanut menettely ja yksilöitävä haltuunoton kohde. Jäljennös pöytäkirjasta on viivytyksettä toimitettava sille, jonka esine, omaisuus tai asiakirja on otettu haltuun, sekä tarvittaessa sille, jonka hallusta esine, omaisuus tai asiakirja on otettu varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tai poliisin haltuun. Pöytäkirjan jäljennöstä ei toimiteta sinä aikana, jona ilmoitus haltuunottamisesta on siirretty 4 momentin nojalla.

Haltuunottamiseen takavarikoimista ja asiakirjan jäljentämistä varten sovelletaan muutoin, mitä siitä pakkokeinolaissa säädetään.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on ilmoitettava 5–7 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen toteuttamisesta jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa koskevan asetuksen soveltamisesta (895/2020) annetussa laissa tarkoitetulle toimivaltaiselle syyttäjälle ja Oikeusrekisterikeskukselle.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston virkamiehellä on sakon täytäntöönpanosta annetun lain 43 a–43 d §:ssä tarkoitetut toimivaltuudet, jos varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto jäljittää ja tunnistaa menetetyksi tuomittua omaisuutta 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

Toimivaltuuksien käyttöä harkittaessa ja niitä käytettäessä on noudatettava poliisilain 1 luvun 2–5 §:ää.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston virkamiehellä on ulosottokaaren 3 luvun 49–51 §:ssä ja 82 §:ssä sekä 4 luvun 31 §:ssä tarkoitetut toimivaltuudet, jos varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto jäljittää ja tunnistaa menetetyksi tuomittua omaisuutta 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

Toimivaltuuksien käyttöä harkittaessa ja niitä käytettäessä on noudatettava poliisilain 1 luvun 2–5 §:ää.

Sen lisäksi mitä muualla laissa säädetään, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla on oikeus saada 3 §:n 1–4 kohdassa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten salassapitosäännösten ja muiden tiedonluovuttamista koskevien rajoitusten estämättä tietoja rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, seuraavasti:

1) Maanmittauslaitokselta kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002) tarkoitetusta kiinteistötietojärjestelmästä ja huoneistotietojärjestelmästä annetussa laissa (1328/2018) tarkoitetusta huoneistotietojärjestelmästä tiedot, jotka ovat välttämättömiä 3 §:n 1–4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi;

2) väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13–17 §:ssä tarkoitetuista tiedoista;

3) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetusta liikenneasioiden rekisteristä tiedot, jotka ovat välttämättömiä 3 §:n 1–4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi;

4) Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä tiedot elinkeinonharjoittajia koskevista ilmoituksista ja tiedonannoista;

5) Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, yhdistysrekisteristä, uskonnollisten yhdyskuntien rekisteristä ja säätiörekisteristä tiedot tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston oikeudesta päästä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä saataviin tietoihin säädetään 12 §:ssä ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetussa laissa (571/2019).

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonluovuttamista koskevien rajoitusten estämättä ja maksutta toiselta viranomaiselta ja yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä tiedot, jotka ovat välttämättömiä 3 §:n 1–4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten, seuraavasti:

1) Verohallinnolta verotustiedot verovelvollista koskevine tunnistetietoineen;

2) Kansaneläkelaitokselta tiedot etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnuksesta ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot;

3) Eläketurvakeskukselta, eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta tiedot eläke- ja korvauspäätöksistä ja eläkkeen tai korvauksen määrän muuttumisesta sekä tiedon työeläkkeen määrästä;

4) työttömyyskassoilta tiedot ansioon suhteutetun päivärahan perusteista, määristä, määrän muuttumisesta sekä tiedot päivärahahakemusten vireilläolosta;

5) Rajavartiolaitokselta, Tullilta ja Puolustusvoimilta rikosten estämiseen, paljastamiseen tai selvittämiseen liittyvät tiedot;

6) Tullilta henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain (650/2019) 12 §:ssä tarkoitetut tiedot ja Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta annetussa laissa (432/2021) tarkoitetut tiedot käteisvaroja koskevista ilmoituksista;

7) Rajavartiolaitokselta Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta annetussa laissa tarkoitetut tiedot käteisvaroja koskevista ilmoituksista;

8) luottoja myöntäviltä elinkeinonharjoittajilta ja valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetussa laissa (1458/2025) tarkoitetulta erityisrahoitusyhtiöltä tiedot kiinnityksistä ja lainoista;

9) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta arvopapereita koskevat tiedot;

10) sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulta rahastoyhtiöltä mainitun lain 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot;

11) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulta vaihtoehtorahastojen hoitajalta tai 4 §:n 11 kohdassa tarkoitetulta sisäisesti hoidetulta vaihtoehtorahastolta arvopaperien omistusta koskevat tiedot;

12) sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 4 §:ssä ja 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilta tahoilta mainitun lain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa saadut arvopaperien omistusta koskevat tiedot;

13) osakeyhtiöiltä osakeyhtiölain (624/2006) 3 luvun 15 §:n 1 momentissa ja 16 §:ssä sekä 10 luvun 1 ja 5 §:ssä tarkoitetut tiedot;

14) osuuskunnilta osuuskuntalain (421/2013) 4 luvun 14 §:n 1 momentissa ja 15 §:ssä sekä 10 luvun 1 ja 5 §:ssä tarkoitetut tiedot;

15) luottolaitoksilta ja finanssilaitoksilta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain 4, 6, 17 b ja 17 d §:ssä tarkoitetut tiedot;

16) kryptovarapalvelujen tarjoajilta kryptovaratilejä ja kryptovarojen siirtoja koskevat tiedot.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla ei ole oikeutta 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, jos:

1) tietojen luovuttaminen vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan onnistumisen;

2) tietojen luovuttaminen olisi selkeästi suhteetonta luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeutettujen etujen kannalta siltä osin, mihin tarkoitukseen tietoihin pääsyä on pyydetty; tai

3) tietoihin sisältyisi toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan toimittamia tietoja, ja hyväksyntää niiden toimittamiseksi edelleen ei voida saada.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa suoraan tai välillisesti saatavillaan olevia tietoja toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle siten kuin tässä laissa säädetään.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto voi esittää tietopyynnön toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle, jos voidaan olettaa, että pyydetyt tiedot ovat kyseisen toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston saatavilla. Pyydettyjen tietojen tulee olla tarpeellisia ja oikeasuhtaisia 3 §:n 1–4 kohdassa säädettyjen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tehtävien suorittamista varten.

Tietopyyntöön on sisällytettävä mahdollisimman tarkasti seuraavat tiedot:

1) pyynnön kohde;

2) pyydettyjen tietojen merkitys omaisuuden jäljittämisen ja tunnistamisen kannalta sekä muut pyynnön syyt;

3) menettelyn luonne;

4) sen rikoksen tyyppi, johon pyyntö liittyy;

5) menettelyn ja jäsenvaltion, jossa pyynnön vastaanottava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto sijaitsee, välinen yhteys;

6) tiedot kohteena olevasta tai etsitystä omaisuudesta, kuten pankkitileistä, kiinteistöistä, ajoneuvoista, aluksista, ilma-aluksista, yrityksistä ja muista arvokkaista tavaroista;

7) tarvittaessa niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tunnistamista varten, joiden oletetaan olevan osallisina, mahdolliset tunnistusasiakirjat, jos ne ovat saatavilla, sekä tiedot, kuten nimi, kansalaisuus, asuinpaikka, kansalliset henkilötunnukset tai sosiaaliturvatunnukset, osoitteet, syntymäaika ja -paikka, rekisteröintipäivä, sijoittautumismaa, osakkaat, päätoimipaikka ja tytäryhtiöt tapauksen mukaan;

8) tarvittaessa syyt pyynnön kiireellisyydelle.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on toimitettava tämän lain mukaisesti pyydetyt tiedot toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa seuraavien määräaikojen kuluessa siitä, kun tietopyyntö vastaanotetaan:

1) kahdeksan tuntia, jos kyseessä on kiireellinen pyyntö, joka liittyy tietoihin, jotka koskevat direktiivin 6 artiklassa tarkoitettuja, tietokantoihin ja rekistereihin tallennettuja tietoja, joihin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla on suora pääsy;

2) kolme kalenterinpäivää, jos kyseessä on kiireellinen pyyntö, joka koskee tietoja, joihin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalla toimistolla ei ole suoraa pääsyä;

3) seitsemän kalenteripäivää muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen osalta.

Jos 1 momentin 1 kohdan nojalla pyydetyt tiedot eivät ole suoraan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston saatavilla tai jos 3 kohdan nojalla esitetystä pyynnöstä aiheutuu kohtuuton rasite toimistolle, toimisto voi viivyttää tietojen toimittamista. Tällaisessa tapauksessa pyynnön vastaanottaneen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle kyseisestä viivytyksestä ja toimitettava pyydetyt tiedot mahdollisimman pian ja joka tapauksessa seitsemän päivän kuluessa 1 momentin 3 kohdan mukaisesti vahvistetusta alkuperäisestä määräajasta tai kolmen päivän kuluessa 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistetusta alkuperäisestä määräajasta.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto saa kieltäytyä luovuttamasta tietoja, jos:

1) pyydetyt tiedot eivät ole varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston saatavilla;

2) tietojen toimittaminen vahingoittaisi olennaisia kansallisia turvallisuusetuja;

3) tietojen toimittaminen vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai rikostiedusteluoperaation tai aiheuttaisi välittömän uhan henkilön hengelle tai fyysiselle koskemattomuudelle;

4) tietojen toimittaminen olisi selvästi epäsuhteessa tai merkityksetöntä niihin tarkoituksiin nähden, joihin tietoja on pyydetty;

5) pyynnön perusteena oleva teko on sellainen rikos, josta Suomen lain mukaan säädetty ankarin rangaistus on alle yksi vuosi vankeutta tai pyyntö liittyy tekoon, joka ei ole Suomen lain mukaan säädetty rangaistavaksi.

Kun varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto kieltäytyy luovuttamasta tietoja 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, toimiston on perusteltava tietojen luovuttamisesta kieltäytyminen ja kuultava ennen kieltäytymistä tietopyynnön esittänyttä toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavaa toimistoa.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on luovutettava omasta aloitteestaan toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle sen saatavilla oleva tieto, joka koskee omaisuutta, joka voi olla menettämisseuraamuksen kohteena tai joka on tuomittu menetettäväksi, jos se pitää tietoa välttämättömänä kyseisen toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston direktiivin 5 artiklan mukaisten tehtävien hoitamisen kannalta. Tällaisia tietoja toimittaessaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on esitettävä perustelut, joiden nojalla toimitetut tiedot katsotaan välttämättömiksi. Velvollisuutta tiedonluovutukseen ei kuitenkaan ole, jos kyseiset tiedot ovat 17 §:ssä tarkoitettuja tietoja.

Jos 3 luvun mukaisesti luovutettavat tiedot sisältävät henkilötietoja, yksittäisiä rekisteröityjä koskevien henkilötietojen on rajoituttava Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 liitteessä II olevan B jakson 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin. Mainitun kohdan c alakohdan v alakohdassa lueteltuja rikoslaboratorion käyttöön tarkoitettuja tunnistetietoja ei kuitenkaan voida luovuttaa.

Toimitettavat henkilötiedot on määritettävä tapauskohtaisesti ja rikosasioiden tietosuojalaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon se, missä laajuudessa toimitettavat henkilötiedot ovat tarpeen direktiivin 5 artiklan mukaisten toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tehtävien suorittamiseksi.

Henkilötietoja luovutettaessa on lisäksi noudatettava rikosasioiden tietosuojalain 9 ja 10 §:ää.

Luovuttaessaan tämän lain mukaisia tietoja toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavalle toimistolle, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tulee kieltää toimitettujen tietojen käyttäminen todistusaineistona oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä, jollei asiaan sovellettavasta menettelystä säädetä erikseen toisin. Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto voi kuitenkin jättää kieltämistä koskevan ilmoituksen tekemättä, jos kyse on tiedoista, jotka ovat peräisin viranomaisen ylläpitämästä julkisesta rekisteristä eikä tietojen luovuttamiselle ole asetettu rajoituksia.

Jos toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto toimittaa direktiivin nojalla tietoja Suomeen, on noudatettava niitä ehtoja ja menettelyjä, jotka toisen jäsenvaltion varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto on asettanut salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta tai tietojen käytön rajoituksista.

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston on käytettävä suojatun tiedonvaihdon verkkosovellusta (SIENA-sovellus) ja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille varattuja SIENA-sovelluksen kenttiä, jos se lähettää tietopyyntöjä tai toimittaa tietoja pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tämän lain nojalla.

SIENA-sovelluksen käytöstä voidaan poiketa perustellusta syystä. Jos SIENA-sovellusta ei käytetä, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto voi käyttää muita suojattuja kanavia tämän lain mukaiseen tiedonvaihtoon.

Keskusrikospoliisissa ja Ulosottolaitoksessa on direktiivin 22 artiklassa tarkoitettu varallisuudenhoitotoimisto.

Varallisuudenhoitotoimiston tehtävänä on:

1) tarjota tukea ja asiantuntemusta menettämisseuraamuksen turvaamiseksi takavarikoidun, vakuustakavarikkoon tai väliaikaiseen vakuustakavarikkoon määrätyn omaisuuden tai menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimisessa poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille, Puolustusvoimille, Ulosottolaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle;

2) tehdä yhteistyötä poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien, syyttäjän, Ulosottolaitoksen ja Oikeusrekisterikeskuksen kanssa takavarikoidun, vakuustakavarikkoon tai väliaikaiseen vakuustakavarikkoon määrätyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimiseen liittyvissä asioissa;

3) tehdä yhteistyötä vieraan valtion jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden hallinnoimisesta vastaavien viranomaisten kanssa omaisuuden hallinnoimiseen liittyvissä asioissa;

4) tehdä yhteistyötä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) kanssa niiden toimivaltaan kuuluvissa omaisuuden hallinnoimiseen liittyvissä asioissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan rikoslain muuttamisesta annettu laki (638/2026).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .