Istuntosali
HE 14/2023 vpHyväksytty muutettunaVireille 13.9.2023

Valitusoikeus tahdosta riippumattomaan lääkehoitoon

Lait mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta

Tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa oleva potilas voi jatkossa valittaa hänelle määrätystä lääkehoidosta hallinto-oikeuteen. Lääkehoidosta on tehtävä virallinen hallintopäätös, jos sitä ei voida toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tai potilas vaatii päätöstä.

psykiatriset potilaat · itsemäärääminen · psykiatrinen hoito · pakkohoito · hallintopäätökset · lääkkeet · hallintotuomioistuimet · oikeusturva · perusoikeudet · yksilönsuoja · Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
13.9.2023
Viimeisin tapahtuma
18.12.2023
Äänestyksiä
0
Vahvistettu
12.1.2024
Säädös
15/2024
Lähde
eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Mielenterveyslakiin lisätään velvollisuus antaa valituskelpoinen hallintopäätös tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa annettavasta psyykkisen sairauden lääkehoidosta, jos potilas vastustaa hoitoa, hänen tahdostaan ei saada selvyyttä tai hän pyytää päätöstä. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa, ja asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa osallistuu lääketieteellinen asiantuntijajäsen.

Mitä se tarkoittaa

Muutos parantaa psykiatrisessa tahdonvastaisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturvaa ja panee täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun. Lääkehoito voidaan potilaan turvaamiseksi panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta, ja valitus käsitellään tuomioistuimessa kiireellisenä. Uudistus lisää lääkäreiden hallinnollista työtä hyvinvointialueilla ja kasvattaa hallinto-oikeuksien juttumääriä noin 800–1 000 valituksella vuodessa, aiheuttaen valtiontaloudelle noin 1,1 miljoonan euron pysyvät vuotuiset lisäkustannukset 1.1.2024 alkaen.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 13.9.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 26.9.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 4.12.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 7.12.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 15.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki mielenterveyslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 15/2024 · 12.1.2024
  • 2Laki hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 16/2024 · 12.1.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki mielenterveyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan mielenterveyslain (1116/1990) 24 §:n 1-3 momentti sekä 25 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 1-3 momentti laissa 20/2016 ja 25 §:n 1 momentti laissa 1423/2001, sekä lisätään 22 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1423/2001, uusi 4 momentti seuraavasti:

22 b §Psyykkisen sairauden hoito

Perusteista toteuttaa tarkkailussa, mielentilatutkimuksessa tai tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevan potilaan lääkehoito potilaan tahdosta riippumatta on annettava hallintopäätös, jos potilas vastustaa lääkehoitoa tai hänen tahdostaan ei saada selvyyttä taikka muutoin potilaan pyynnöstä. Potilaalle on osana potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 5 §:ssä tarkoitettua selvitystä kerrottava mahdollisuudesta saada asiasta hallintopäätös. Päätös saa olla voimassa enintään tämän lain 2–4 ja 4 b luvussa säädetyn kyseistä tarkkailua, tutkimusta tai hoitoa koskevan päätöksen voimassaolon ajan.

24 §Muutoksenhaku

Sairaalan lääkärin kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta, potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamista, potilaan omaisuuden haltuunottoa taikka yhteydenpidon rajoittamista, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuasiassa muulle asianosaiselle kuin potilaalle voidaan antaa tietoja potilaan terveydentilasta vain potilaan suostumuksella tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 49 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee potilaan omaisuuden haltuunottoa, ei saa valittamalla hakea muutosta. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta taikka 21 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa määräämistä sairaalaan tutkittavaksi, sekä päätökseen, joka koskee erityishuollon antamista tahdosta riippumatta, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Sairaalan lääkärin 17 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 17 c §:n 2 momentissa tarkoitettuun potilaan hoidon jatkamista koskevaan väliaikaispäätökseen sekä sairaalan lääkärin 17 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun potilaan tutkittavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voidaan käsitellä hallinto-oikeudessa valituksenalaisen päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa pyytämättä. Valituksen johdosta annettuun hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

25 §Täytäntöönpano

Tahdosta riippumatta annettavaan hoitoon määräämistä tai sellaisen hoidon jatkamista, psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamista, omaisuuden haltuunottoa taikka yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön heti alistuksesta tai muutoksenhausta huolimatta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hallinto-oikeuslain (430/1999) 7 §:n 1 momentin 2-4 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 699/2005, seuraavasti:

7 §Asiantuntijajäsenet

Hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu asiantuntijajäsen:

2) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetussa tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai jatkamista koskevassa asiassa;

3) asiassa, jossa on kysymys mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetusta henkilön määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen tahdostaan riippumatta, potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamisesta hänen tahdostaan riippumatta, omaisuuden haltuunotosta tai yhteydenpidon rajoittamisesta;

4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä henkilön määräämisestä päihdehuoltolain (41/1986) 11 §:n mukaisesti hoitoon tahdostaan riippumatta; sekä

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mielenterveyslakia ja hallinto-oikeuslakia. Esityksen tavoitteena on säätää kansallisessa lainsäädännössä oikeusturvatakeista oikeudetonta puuttumista oikeuteen nauttia yksityiselämän kunnioitusta vastaan, kun kyse on osana tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa annettavasta tahdosta riippumattomasta lääkehoidosta. Siten tavoitteena on parantaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan oikeusturvaa tilanteissa, joissa potilaan psyykkisen sairauden lääkehoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muutoksilla viimeistellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion X v. Suomi täytäntöönpano. Sääntely on tarpeen myös kansallisen oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan jatketaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuslainsäädäntötyötä, jonka tavoitteena on tukea ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat, kuitenkin siten, että asiakkaan turvallisuus ja yksilöllinen tarve voidaan huomioida kaikissa tilanteissa. Lainsäädäntöä kehitetään oikeudellisessa tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä. Mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttaminen edellyttäisi hallintopäätöstä, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Tällöin lääketieteellisesti hyväksyttävä psyykkisen sairauden lääkehoito toteutettaisiin päätöksen perusteella potilaan tahdosta riippumatta. Hallintopäätös tulisi antaa myös muutoin potilaan pyynnöstä. Potilaalla olisi jatkossa mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös voitaisiin panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta. Päätöstä koskeva muutoksenhakuasia olisi käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä. Hallinto-oikeuslakia muutettaisiin siten, että hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuisi asiantuntijajäsen, kun kyse on potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamisesta hänen tahdostaan riippumatta. Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.