Ulosoton vapaakuukausien lisääminen
Laki ulosottokaaren muuttamisesta
Pienituloisten ulosottovelallisten vapaakuukausien määrää lisätään, jolloin heille jää nykyistä enemmän rahaa omaan käyttöön. Lisäksi poikkeuksellisen suuret tulonhankkimiskulut, kuten työmatkakustannukset, voivat jatkossa keventää kuukausittaista ulosmittausta.
ulosotto · pienituloiset · velallinen · ulosmittaus · vapautus · maksukyvyttömyys · työssäkäynti · matkakustannukset · tulot · ilmoitusvelvollisuus · talletukset · korko
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.9.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 18.11.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Vahvistettu
- 9.12.2022
- Säädös
- 1038/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Tulorajaulosmittauksen piirissä olevat pienituloiset velalliset saavat viran puolesta kolme vapaakuukautta vuodessa nykyisen kahden sijaan, ja perustellusta syystä pyynnöstä neljännen vapaakuukauden. Seuraavassa tuloluokassa oleville myönnetään automaattisesti yksi vapaakuukausi vuodessa. Lisäksi lakiin lisätään nimenomainen peruste alentaa ulosmittauksen määrää tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen vuoksi sekä säädetään erikseen talletettavien varojen mahdollisesta negatiivisesta korosta.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus parantaa pienituloisten ulosottovelallisten toimeentuloa, mutta pidentää velkojen takaisinmaksuaikaa arviolta keskimäärin puolella vuodella. Velkojille tilitettävien ulosottokertymien arvioidaan pienenevän laskennallisesti noin 15,9 miljoonaa euroa ja valtion ulosottomaksutulojen noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Muutokset vaativat Ulosottolaitoksen tietojärjestelmäpäivityksiä ja viisi lisähenkilöä, ja lain on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua hyväksymisestä keväällä 2023.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 20.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.10.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 8.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulosottokaaren muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1038/2022 · 9.12.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulosottokaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 2 a §:n 3 momentin johdantokappale, 33 §:n 2 momentti ja 35 §, 3 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta, 38 §:n 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti, 4 luvun 51, 52 ja 53 § sekä 6 luvun 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 2 a §:n 3 momentin johdantokappale ja 35 § sekä 3 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 778/2019, 3 luvun 38 §:n 2 momentti laissa 323/2016 ja 4 luvun 51 § osaksi laissa 60/2018, sekä lisätään 3 luvun 3 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
2 a §Laaja täytäntöönpano, perustäytäntöönpano ja erityistäytäntöönpano
Perustäytäntöönpano on 24 §:ssä tarkoitetun ulosottorekisterin ja mainitussa pykälässä tarkoitetussa ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisin menetelmin toimitettava rahamääräisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpano tapauksissa, joissa velallisen ulosottoasioiden käsittely ei edellytä hänen henkilökohtaista tapaamistaan. Perustäytäntöönpanossa velallisena voi olla muu luonnollinen henkilö kuin elinkeinonharjoittaja. Perustäytäntöönpanossa voidaan:
33 §Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen
Mitä 1 momentissa säädetään, ei rajoita tietojen antamista 3 luvun 70 ja 71 §:n nojalla. Mainituissa pykälissä tarkoitetuilla tietojensaajilla on oikeus niissä tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi saada salassapitosäännösten estämättä teknisen rajapinnan avulla tiedot myös ulosoton tietojärjestelmän valtakunnallisesta hakemisto-osasta.
35 §Tietojen luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla
Ulosottolaitos voi päättää teknisen rajapinnan perustamisesta ja tietojen luovuttamisesta sen avulla ulosottorekisteristä, jos tietojen vastaanottajalla on lain mukaan oikeus saada tietoja ulosottoviranomaiselta sähköisessä muodossa. Ennen rajapinnan avaamista tietojen vastaanottajan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
3 luku – Yleiset menettelysäännökset
1 §Ulosoton hakeminen
Ulosottoa haetaan:
3) sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen rajapinnan avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija ).
3 §Hakijan velvollisuus ilmoittaa muuttuneista tiedoista
Ilmoitus on tehtävä 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
38 §Tiedoksianto-osoite
Ulosottomies saa postiosoitteen sijasta käyttää tiedoksianto-osoitteena 1 momentissa mainitulla henkilöllä olevaa:
1) tietojärjestelmähakijaa koskevassa luvassa tarkoitettua teknistä rajapintaa;
2) sellaista henkilön ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettua valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirron osoitetta, joka edellyttää sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönottoa; tai
3) muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sähköisen tiedonsiirron osoitetta, jonka henkilö on ilmoittanut tiedoksianto-osoitteekseen.
64 §Yleinen säännös
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada jäljempänä säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. Tiedot voidaan antaa teknisen rajapinnan avulla. Valtion varoista voidaan maksaa korvausta rajapinnan perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
4 luku – Ulosmittaus
51 §Olennaisesti heikentynyt maksukyky
Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.
52 §Vapaakuukausien perusteet
Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukausi ), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu tulorajaulosmittauksena;
2) ulosmittaus on toimitettu 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta;
3) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
4) keskeyttämiseen on erityinen syy.
53 §Vapaakuukausien määrä
Tulorajaulosmittauksessa velalliselle on annettava vuosittain kolme vapaakuukautta ilman pyyntöä. Velalliselle, jonka palkan ulosmittaus on toimitettu jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta, on annettava vuosittain yksi vapaakuukausi ilman pyyntöä.
Lisäksi tulorajaulosmittauksessa annetaan velallisen pyynnöstä yksi vapaakuukausi vuosittain 52 §:n 3 tai 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella. Velalliselle, jonka palkan ulosmittaus toimitetaan muuna kuin tulorajaulosmittauksena, annetaan pyynnöstä vapaakuukausia mainituissa lainkohdissa tarkoitetuilla perusteilla siten, että velallinen voi saada vapaakuukausia enintään yhteensä kolme vuosittain. Hakijan suostumuksella vapaakuukausia voidaan kuitenkin hakemuksen raukeamatta antaa enintään kuusi vuosittain.
Velallisella on oikeus saada vapaakuukausia siitä huolimatta, että ulosmittauksen määrää on rajoitettu 51 §:n mukaisesti. Samalla perusteella ei kuitenkaan voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää.
Muun kuin määräajoin maksettavan palkan ulosmittaus keskeytetään noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä pykälässä säädetään.
6 luku – Jako ja tilitys
23 §Erikseen talletus
Varat, joita ulosottomies säilyttää 21 tai 22 §:n mukaan, on talletettava erikseen luottolaitokseen, jos varat ylittävät huomattavan määrän. Koron talletetuista varoista saa ja negatiivisesta korosta vastaa se, jolle varat tilitetään. Varat on talletettava erikseen kuuden viikon kuluessa siitä, kun ne on suoritettu ulosottomiehelle. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erikseen talletettavasta huomattavasta varojen määrästä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.