Lähestymiskiellon tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia.

Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä, että laajennetun lähestymiskiellon noudattamista valvotaan teknisin välinein kieltoon määrätyn haltuun annettavilla tai hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä (teknisesti valvottu lähestymiskielto ), jos tekninen valvonta on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, valvontaan määrättävän olosuhteet sekä muut asiassa ilmenneet seikat.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty on velvollinen myötävaikuttamaan teknisen valvonnan käyttöönottamiseen ja 1 momentissa tarkoitettujen valvonnassa käytettävien välineiden kiinnittämiseen pysymällä tuomioistuimen istuntopaikassa istunnon jälkeen tapahtuvaa välineiden kiinnittämistä varten tai saapumalla myöhemmin tapahtuvaan välineiden kiinnittämiseen sekä sallimalla niiden kiinnittämisen. Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty on velvollinen myötävaikuttamaan teknisen valvonnan toteutumiseen pitämällä hallussaan tai yllään valvonnassa käytettäviä välineitä, huolehtimalla niiden pitämisestä toimintakykyisinä sekä käsittelemällä niitä huolellisesti ja noudattamalla niiden käytöstä annettuja Rikosseuraamuslaitoksen ohjeita.

Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää.

Kielto voidaan uudistaa. Tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto ja teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan kuitenkin uudistettaessa määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kiellon uudistamista voidaan pyytää ennen edellisen kiellon päättymistä.

Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään, teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevasta ratkaisusta on ilmettävä:

1) tekninen valvontatapa;

2) missä ja milloin kieltoon määrätyn valvonnassa käytettävien teknisten välineiden kiinnittäminen tapahtuu;

3) kieltoon määrätyn 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettu velvollisuus myötävaikuttaa teknisen valvonnan käyttöönottamiseen ja toteutumiseen.

Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle.

Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa ei kuitenkaan voida määrätä väliaikaisena. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Siitä voi päättää myös tuomioistuin.

Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan, jos kiellolla suojattavan henkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttää kiellon välitöntä antamista.

Poliisin tai syyttäjän on tiedusteltava väliaikaisella lähestymiskiellolla suojattavalta, suostuuko hän yhteystietojensa välittämiseen tukipalveluiden tarjoajalle, ja kiellolla suojattavan suostuessa siihen välitettävä yhteystiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Poliisin tai syyttäjän on ilmoitettava väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätylle saatavilla olevista tukipalveluista.

Tuomioistuin voi määrätä avustajan lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hän ei ole hakija, jos hakemuksen perusteena on kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut rikos ja sitä rikoksen vakavuus, kiellolla suojattavan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.

Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa asiassa kieltoon määrättäväksi vaaditulle on määrättävä avustaja, jos hän sitä pyytää.

Avustajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään puolustajasta ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta. Avustajan saaneen korvausvelvollisuuteen valtiolle ei kuitenkaan sovelleta, mitä luvun 11 §:ssä säädetään.

Lähestymiskiellon noudattamista valvoo poliisi.

Lähestymiskiellon teknisestä valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos järjestää lähestymiskieltoa koskevan keskusvalvonnan valtakunnallisesti tai alueellisesti noudattaen, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 57 §:ssä säädetään.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätylle on selvitettävä hänen 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa.

Teknisessä valvonnassa on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä. Tekninen valvonta on toteutettava puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä valvonnan suorittamiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada virkatehtävän suorittamiseksi poliisilta poliisilain mukaista virka-apua.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos lähestymiskieltoon tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätty rikkoo lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittava lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan myös se, joka rikkoo teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määrättyjä velvollisuuksiaan ja siten estää teknisen valvonnan käyttöönottamisen tai toteutumisen.

Sovellettaessa 1 momenttia lähestymiskieltoon rinnastetaan suojelutoimenpide, joka on ilmoitettu poliisiasiain tietojärjestelmään yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (227/2015) 4 §:n nojalla. Lähestymiskiellon rikkomisena ei pidetä yhteydenottoja, joihin on lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 3 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä, syyttäjän on kiireellisesti ratkaistava, nostaako hän syytteen. Tällöin myös syyte on nostettava ilman viivytystä.

Lähestymiskiellon rikkomista koskeva rikosasia on käsiteltävä kiireellisenä, jollei rikkomista ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos oikeusavun saajan vastapuoli olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun, oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain 9 luvun, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 10 luvun tai lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 14 §:n nojalla velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain, hänet on velvoitettava korvaamaan vastaavasti valtiolle sen varoista tämän lain nojalla asiassa maksettavaksi määrätyt kustannukset ja julkisen oikeusavustajan arvioitu palkkio korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona maksuvelvollisuutta koskeva tuomioistuimen päätös on ollut asianosaisen saatavissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua seuraavasti:

Tuomioistuin euroa

korkein oikeus 500

korkein hallinto-oikeus 500

hovioikeus 500

– rikosasia ja ulosottokaaren (705/2007) mukainen muutoksenhakuasia sekä asia, jossa sovinto ei ole sallittu 250

hallinto-oikeus 250

käräjäoikeus

– riita-asia ja maaoikeusasia 500

– rikosasia ja ulosottokaaren mukainen muutoksenhakuasia sekä asia, jossa sovinto ei ole sallittu 250

– yksipuolisella tuomiolla ratkaistu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu riita-asia, jota koskevat tiedot on toimitettu suoraan käräjäoikeuden tietojärjestelmään 65

– muu yksipuolisella tuomiolla ratkaistu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu riita-asia 86

– vastaajan riitauttama oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu asia 250

työtuomioistuin 2 000

markkinaoikeus 2 000

vakuutusoikeus 500

Tämän lain mukaista maksua ei peritä:

14 a) lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998), eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain (226/2015) sekä yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (227/2015) mukaisessa asiassa;

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos:

3) hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus tai vakuutusoikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi; markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään kuitenkin riippumatta lopputuloksesta, samoin veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa tarkoitetaan:

9) ulkopuolisella henkilöä, joka ei ole vanki eikä tutkintavanki ja jonka henkilötietoja rekisteröidään 11 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin;

10) teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyllä henkilöä, joka on määrätty lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 3 a §:n nojalla teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon;

11) lähestymiskiellolla suojattavalla henkilöä, jota määrätyllä lähestymiskiellolla ja sen teknisellä valvonnalla suojataan.

Rikosseuraamuslaitoksen lähestymiskieltorekisteriin sisältyvät lähestymiskiellon tekniseen valvontaan liittyvät henkilötiedot.

Tuomitun, vangin, tutkintavangin, yhdyskuntaseuraamusta suorittavan ja teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn yksilöimiseen tarvittavina tietoina Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä seuraavia, rikosseuraamusrekisteriin, turvallisuustietorekisteriin ja lähestymiskieltorekisteriin tallennettavia tietoja:

1) nimi;

2) henkilötunnus, Maahanmuuttoviraston antama asiakasnumero tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

3) sukupuoli;

4) äidinkieli;

5) kansalaisuus;

6) koti- ja asuinpaikka sekä osoite;

7) pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn valvomiseksi tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan alkamisesta ja päättymisestä.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ylläpitämistä, vankien ja tutkintavankien valvontaa ja toimintaan osallistumista sekä lähestymiskiellon teknistä valvontaa varten tietoja:

9) tutkinta-arestin toimeenpanemisen taikka tehostetun matkustuskiellon tai lähestymiskiellon teknisen valvonnan mukaisista rajoituksista ja niiden noudattamisesta.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn tietoihin saa sisällyttää teknisen valvonnan toimeenpanon varmistamiseksi sellaiset lähestymiskiellolla suojattavan yksilöintitiedot ja muut toimeenpanon kannalta tärkeät tiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon teknisen valvonnan kannalta.

Rikosseuraamuslaitos saa hakea esiin ja tallentaa rekisteriin lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatuja sijaintitietoja vain, jos teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty menee lähestymiskiellosta annetun lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulle alueelle tai oleskelee siellä taikka tekninen valvonta estyy, tai poliisin pyynnöstä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

3) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoja ja 13 a §:ssä tarkoitettuja sijaintitietoja saavat käsitellä vain Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen erikseen nimeämät Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa, teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:

Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Hätäkeskuslaitokselle ja poliisille tiedon lähestymiskiellon rikkomisesta sekä teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn ja lähestymiskiellolla suojattavan sijaintitiedon rikoksen ennalta estämistä ja poliisin valvontatehtävän suorittamista varten.

Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot ja muut teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon rikkomista tai muuta rikosepäilyä koskevan esitutkinnan suorittamiseksi. Sijaintitietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä tai sen määräämä Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Henkilöä koskeva tieto poistetaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisteristä, kun se ei ole enää tarpeellinen rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään seuraavasti:

1) 6 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 10 vuoden kuluttua henkilön viimeisestä rikosseuraamusrekisteriin merkitystä vireillä olleesta täytäntöönpanoasiasta, 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut lähestymiskieltorekisterin tiedot viiden vuoden kuluttua teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määräämisestä ja 13 a §:ssä tarkoitetut sijaintitiedot kahden vuoden kuluttua teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määräämisestä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Poliisi saa käsitellä 5 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön perustietojen lisäksi seuraavia henkilötietoja:

4) tunnistetieto syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisusta ja tieto siitä, onko henkilö tuomittu rangaistukseen, jätetty syyttämättä tai rangaistukseen tuomitsematta, onko syyte hylätty taikka jätetty tutkimatta tai sillensä ja tieto ratkaisun lainvoimaisuudesta;

5) lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998) tarkoitettua lähestymiskieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa (227/2015) tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot, mukaan lukien lähestymiskiellosta annetun lain 15 b §:ssä tarkoitetun lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot.

Poliisi saa käsitellä 7 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön perustietojen lisäksi seuraavia henkilötietoja:

4) toimenpiteen kohteena olevan henkilön turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden turvaamiseksi tiedot henkilön terveydentilasta ja sen seurannasta taikka hänen sairautensa hoidosta, kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;

5) lähestymiskiellosta annetussa laissa tarkoitettua lähestymiskieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot, mukaan lukien lähestymiskiellosta annetun lain 15 b §:ssä tarkoitetun lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .