Toisen asteen lukuvuosimaksut EU-alueen ulkopuolisille
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen tuleville toisen asteen opiskelijoille otetaan käyttöön maksulliset lukuvuosimaksut. Lisäksi ammatillista tilauskoulutusta voidaan jatkossa myydä työnantajille myös suomalaisia ja muita EU-kansalaisia varten.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 9.10.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 12.12.2025
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 81
- Vahvistettu
- 22.12.2025
- Säädös
- 1362/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta opiskelutarkoituksessa saapuville säädetään kustannukset kattavat lukuvuosimaksut lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, ja nämä opiskelijat rajataan valtionosuusrahoituksen sekä oppivelvollisuuden ulkopuolelle. Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjille annetaan mahdollisuus järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta EU- ja ETA-valtioiden kansalaisille ilman opiskelijalta perittäviä maksuja, ja oppilaitoksille säädetään oikeus tietojen vaihtoon Maahanmuuttoviraston kanssa.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.8.2026 ja koskevat sen jälkeen opintonsa aloittavia. Kolmansista maista saapuvat opiskelijat joutuvat maksamaan toisen asteen opinnoistaan ja maksun suorittaminen tulee opiskelijan oleskeluluvan edellytykseksi, mutta maksu ei koske esimerkiksi pysyvällä luvalla asuvia, tilapäistä suojelua saavia tai työperusteisella luvalla oppisopimuskoulutukseen tulevia. Julkisen talouden rahoitusta vähennetään ammatillisesta koulutuksesta 10 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen sekä lukiokoulutuksesta 2 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 3 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Yritykset ja työnantajat voivat puolestaan hankkia aiempaa joustavammin ammatillista tutkintokoulutusta omalle henkilöstölleen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.12.2025Eduskunta hyväksyi lain äänin 131–42.
SDP äänesti hallituksen kanssa. 26 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.12.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
81 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa väiteltiin toisen asteen lukuvuosimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä tilauskoulutuksen myynnin laajentamisesta. Hallituspuolueiden mukaan uudistus kohdentaa julkiset varat oikeudenmukaisesti ja karsii koulutusviennin lieveilmiöitä. Esitys herätti voimakasta vastustusta erityisesti Keskustassa ja Vasemmistoliitossa, jotka pelkäsivät pienten alueellisten lukioiden lakkauttamisia ja maksuttomuuden periaatteen murenemista.
- Johtaako lukuvuosimaksujen käyttöönotto pienten alueellisten lukioiden sulkemiseen?
- Pitäisikö toisen asteen koulutuksen pysyä maksuttomana kaikille opiskelijoille?
- Heikentääkö uudistukseen liittyvä rahoitusleikkaus ammatillisen koulutuksen laatua?
- Poistavatko lukuvuosimaksut opiskelijoiden maahantuontiin liittyvät väärinkäytökset?
- KokoomusPuolesta
Uudistus varmistaa julkisten varojen kohdistumisen suomalaisiin ja antaa oppilaitoksille paremmat mahdollisuudet tilauskoulutuksen vientiin samalla kun väärinkäytöksiin puututaan.
”On kuitenkin huolehdittava, että julkinen rahoitus kohdistuu suomalaisiin opiskelijoihin ja pysyvästi maassa asuviin.”
— Milla Lahdenperä - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmän mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ei tule toimia ilmaisena koulutuskeskuksena koko maailmalle, vaan ulkomaalaisten tulee maksaa koulutuksestaan aiheutuvat kustannukset itse.
”Kun kolmansista maista saapuvat opiskelijat maksavat koulutuksestaan, säästyy veronmaksajien rahoja ja kuntien maksutaakka kevenee.”
— Sara Seppänen - RKPPuolesta
Ryhmä katsoo, että verovaroja on kohdennettava tiukassa taloustilanteessa tarkasti eikä lukioverkon ylläpito voi nojata ulkomaalaisten alaikäisten opiskelijoiden houkutteluun.
”Kyseiset opiskelijat eivät enää olisi valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksensa rahoitettaisiin kerättävillä lukuvuosimaksuilla.”
— Anders Adlercreutz - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti maksujen perimistä sinänsä perusteltuna, mutta esitti vakavia huolia toisen asteen rahoitusleikkauksista, lähiopetuksen riittävyydestä ja alaikäisten opiskelijoiden tuesta.
”Mutta ammattikouluissa tämän olisi ehdottomasti voinut jättää sinne pohjiin, eikä tästäkin tehdä säästölakia tässä tilanteessa, joka lähiopetuksessa siellä on.”
— Miapetra Kumpula-Natri - KeskustaVastaan
Esitys vaarantaa pienten maakuntalukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnan sekä heikentää osaavan työvoiman saamista ja opetuksen saavutettavuutta harvaan asutuilla alueilla.
”Ei me keskustassa ainakaan tämmöistä esitystä voida kyllä millään kannattaa.”
— Markku Siponen - VihreätVastaan
Ryhmä vastustaa koulutuksen maksuttomuuden murentamista ja varoittaa uudistuksen lisäävän oppilaitosten hallinnollista taakkaa samalla kun niiden perusrahoituksesta leikataan.
”Koulutuksen maksuttomuus on laajasti jaettu periaate, ja olen huolissani, että sitä ollaan kerta toisensa jälkeen murennettu 2000-luvun aikana.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoVastaan
Maksullisuus vie koulutusjärjestelmää kohti eriarvoisuutta ja markkinaehtoistamista eikä ratkaise alaikäisten opiskelijoiden todellisia oikeusturva- tai tukihaasteita.
”Emme kannata lukuvuosimaksujen käyttöönottoa toisen asteen koulutuksessa.”
— Pia Lohikoski
Kooste on tuotettu tekoälyllä 81 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 14.10.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.11.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 5.12.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10.12.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 11.12.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain5
- 1Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1362/2025 · 22.12.2025
- 2Laki lukiolain muuttamisestaHyväksytty · 1363/2025 · 22.12.2025
- 3Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1364/2025 · 22.12.2025
- 4Laki oppivelvollisuuslain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1365/2025 · 22.12.2025
- 5Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 7 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 1366/2025 · 22.12.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 33 §, 34 §:n 1 momentti, 36 §, 100 §:n 2 momentti, 104 §:n 4 momentti ja 123 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 33 § osaksi laissa 233/2024 sekä 100 §:n 2 momentti, 104 §:n 4 momentti ja 123 §:n 1 momentti laissa 1078/2024, sekä lisätään 73 §:ään uusi 4 momentti, 102 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1218/2020, uusi 6 momentti sekä lakiin uusi 105 a ja 109 b § seuraavasti:
33 §Tilauskoulutus
Koulutuksen järjestäjä voi järjestää opiskelijaryhmälle järjestämislupansa mukaista tutkintokoulutusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ).
Koulutuksen järjestäjä ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi siten, että opiskelijoiden välittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilauskoulutusta koskevassa sopimuksessa on määritelty tilauskoulutukseen osallistuvan oikeudet ja velvollisuudet ja että tilauskoulutukseen osallistuvat tuntevat ne.
34 §Tilauskoulutukseen sovellettavat säännökset
Tilauskoulutukseen ei sovelleta24 §:ää opetus- ja tutkintokielestä, 25 §:ää toiminta-alueesta, 26 §:ää opiskelijavuosien vähimmäismäärästä eikä 28 §:ää tutkintojen järjestämisestä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
36 §Tilauskoulutuksen ja Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävän koulutuksen rahoitus ja perittävät maksut
Tilauskoulutus tai 35 §:ssä tarkoitettu Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävä koulutus eivät saa heikentää koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrättyjen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisedellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän on perittävä 33 §:n 1 momentissa tarkoitetulta koulutuksen tilaajalta tai 35 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen osallistuvalta opiskelijalta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava tilauskoulutuksen tuotto omaan koulutustoimintaansa. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta tilaajan sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia opiskelijan lähtömaan elinkustannuksiin nähden kohtuullisia maksuja.
Tilaaja ei voi kuitenkaan periä 2 momentissa tarkoitettua maksua:
1) siltä, joka on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen eikä tämän ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetulta perheenjäseneltä;
2) siltä. jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
3) siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
4) siltä, jolla on jatkuva oleskelulupa;
5) siltä, jolla on pysyvä oleskelulupa;
6) siltä, jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, ja lupaa ole myöhemmin peruutettu mainitun lain 58 §:n 4 momentin perusteella.
Poiketen siitä mitä 3 momentin 4 kohdassa säädetään, maksu peritään kuitenkin opiskelijalta, jonka ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella sekä opiskelijalta, joka oleskelee Suomessa perhesiteeseen perustuvalla jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteessa, jossa perheenkokoaja oleskelee Suomessa opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla tai perheenkokoaja oleskelee Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla, mutta hänen oleskelulupansa on myönnetty ensimmäisen kerran opiskelun perusteella.
73 §Koulutuskorvaukset
Mitä 1—3 momentissa säädetään, ei sovelleta 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
100 §Oikeus maksuttomaan ruokailuun
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta oppisopimuskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa eikä 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
102 §Opintososiaaliset etuudet oppisopimuskoulutuksessa
Mitä 1—4 momentissa säädetään, ei sovelleta 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
104 §Asuntolapaikan myöntäminen ja oikeus asuntolapaikkaan
Mitä 103 §:n 2 momentissa ja tämän pykälän 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työvoimakoulutuksessa olevaan eikä 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
105 a §Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu
Koulutuksen järjestäjän on perittävä vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvat kustannukset kattava lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka on kolmannen maan valtion kansalainen. Opiskelemaan hakeutuvalle on tiedotettava lukuvuosimaksun määräytymisestä koko opintojen keston ajalta. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta;
1) jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti;
2) jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
3) jolla on jatkuva oleskelulupa;
4) jolla on pysyvä oleskelulupa;
5) jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, ja lupaa ole myöhemmin peruutettu mainitun lain 58 §:n 4 momentin perusteella;
6) joka osallistuu tilauskoulutukseen;
7) joka on oppivelvollisuuslain 2 §:ssä tarkoitettu oppivelvollinen; taikka
8) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.
Poiketen siitä mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, maksu peritään kuitenkin opiskelijalta, jonka ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella sekä opiskelijalta, joka oleskelee Suomessa perhesiteeseen perustuvalla jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteessa, jossa perheenkokoaja oleskelee Suomessa opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla tai perheenkokoaja oleskelee Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla, mutta hänen oleskelulupansa on myönnetty ensimmäisen kerran opiskelun perusteella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen lukuvuosimaksujen määräytymisen perusteista.
109 b §Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus
Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 105 a §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden arvioimista ja koulutuksen suunnittelemista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan tai opiskelijan sekä näiden ulkomaalaislaissa tarkoitetun perheenkokoajan hakeman, voimassa olevan ja aiemmin myönnetyn oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetään, koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa Maahanmuuttovirastolle tietoja koskien maahantulon ja maassa oleskelun ehtoihin liittyviä väärinkäytösepäilyjä:
1) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan hakijasta; tai
2) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan haltijasta, joka on koulutuksen järjestäjän hakija tai opiskelija tai näiden ulkomaalaislaissa, tarkoitettu perheenkokoaja,
Edellä 2 momentissa tarkoitetun tiedonanto-oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä Maahanmuuttoviraston ulkomaalaislaissa, kansalaisuuslaissa (359/2003) tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa (719/2018) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
123 §Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaminen
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tutkinnon suorittamismahdollisuuksista, annettavasta koulutuksesta, koulutukseen hakeutumisesta ja kolmansien maiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista on tietoa yleisesti saatavilla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lukuvuosimaksuja koskevaa 105 a §:ää ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa 109 b §:ää sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavan opintonsa 1 elokuuta 2026 tai sen jälkeen.
2.Laki lukiolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lukiolain (714/2018) 9 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 9 §:n 1 momentti laissa 801/2024, sekä lisätään lakiin uusi 34 a §, 35 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1217/2020, uusi 3 momentti, sekä lakiin siitä lailla 1236/2021 kumotun 60 §:n tilalle uusi 60 § seuraavasti:
9 §Tilauskoulutus
Koulutuksen järjestäjä, jonka 3 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyy lupa järjestää ylioppilastutkinnosta annetun lain 25 §:ssä tarkoitettua International Baccalaureate -tutkintoon johtavaa koulutusta, saa järjestää Suomeen tuleville opiskelijoille kyseiseen tutkintoon johtavaa opetusta, jos koulutuksen tilaa ja rahoittaa toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ). Koulutuksen järjestäjä ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi siten, että opiskelijoiden välittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilauskoulutusta koskevassa sopimuksessa on määritelty tilauskoulutukseen osallistuvan oikeudet ja velvollisuudet ja että tilauskoulutukseen osallistuvat tuntevat ne.
Koulutuksen järjestäjän on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Maksun tulee kattaa myös 35 §:n mukaisista opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset. Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava tilauskoulutuksesta saamansa tuotto omaan koulutustoimintaansa. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sijaintivaltionsa lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia opiskelijan lähtömaan elinkustannuksiin nähden kohtuullisia maksuja. Tilauskoulutuksena järjestettävään opetukseen ei sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009).
34 a §
Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu
Koulutuksen järjestäjän on perittävä kolmannen maan kansalaiselta lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka hakee oleskelulupaa opiskelun perusteella tai oleskelee maassa opiskelun perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksu peritään myös kolmannen maan kansalaiselta, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja opintoja etäopetuksessa. Lukuvuosimaksun suuruus on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Jos koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on alempi kuin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, on lukuvuosimaksun suuruus vähintään koulutuksen järjestäjän yksikköhinta. Yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otetuilta opiskelijoilta perittävän maksun määrä on opintopistettä kohden keskimääräinen yksikköhinta tai sitä alempi järjestäjäkohtainen yksikköhinta jaettuna luvulla 30. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta;
1) joka osallistuu tilauskoulutukseen; taikka
2) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.
35 §Opintososiaaliset edut
Mitä 1—2 momentissa säädetään ei sovelleta 34 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
60 §Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus
Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 34 a §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden arvioimista ja koulutuksen suunnittelemista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan tai opiskelijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetään, koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa Maahanmuuttovirastolle tietoja koskien maahantulon ja maassa oleskelun ehtoihin liittyviä väärinkäytösepäilyjä:
1) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan hakijasta; tai
2) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan haltijasta, joka on koulutuksen järjestäjän hakija tai opiskelija.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun tiedonanto-oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä Maahanmuuttoviraston ulkomaalaislaissa, kansalaisuuslaissa (359/2003) tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa (719/2018) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lukuvuosimaksuja koskevaa 34 a §:ää ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa 60 §:ää sovelletaan lain voimaan tulon jälkeen opintonsa aloittaviin.
3.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 24 §:n 1 momentti, 31 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 49 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 24 §:n 1 momentti laissa 803/2024, 31 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta laissa 1410/2014 sekä 49 §:n 1 momentti laissa 532/2017, sekä lisätään 31 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1410/2014, 532/2017 ja 1114/2021, uusi 9 kohta seuraavasti:
24 §Lukiokoulutuksen yksikköhinnat
Lukiokoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiolaissa ja oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisestä yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella, joista on ensin vähennetty 1,44 prosenttia lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta varten. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa ei myöskään oteta huomioon lukiolain 9 §:ssä tarkoitetun tilauskoulutuksen opiskelijoita eikä lukiolain 34 a §:ssä tarkoitettuja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, painotetaan kertoimella 1,17. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärää, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa, painotetaan kertoimella 0,615 lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita.
31 §Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset
Lukion ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä:
7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia;
8) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia; eikä
9) lukiolain 9 §:ssä tarkoitetun tilauskoulutuksen tai lukiolain 34 a §:ssä tarkoitetun lukuvuosimaksullisen koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.
49 §Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa ammatillisen koulutuksen seuraavan varainhoitovuoden 32 a §:n 2 momentin perusteella määräytyvän laskennallisen perusrahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrän sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitettujen arvonlisäverokorvausten euromäärän koulutuksen järjestäjien 58 §:n nojalla toimittamien tietojen perusteella. Suoritteita ei oteta huomioon rahoituksessa, jos opiskelija on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 a §:ssä tarkoitettu lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija tai koulutus on muutoin kuin laskennallisella perusrahoituksella tai harkinnanvaraisella rahoituksella rahoitettu. Ne suoritteet, joita ei ole ilmoitettu säädetyssä määräajassa, voidaan jättää rahoituksen perusteena huomioon ottamatta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki oppivelvollisuuslain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kun se on laissa (715/2022), seuraavasti:
2 §Oppivelvollisuuden alkaminen ja päättyminen
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan tätä lakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa, eivät kuitenkaan ole Suomessa oppivelvollisia. Muutoin henkilöllä on oikeus vapautua oppivelvollisuudesta, jos hänen maassa oleskelunsa peruste on opiskelu. Asuinkunta päättää oppivelvollisuudesta vapauttamisesta hakemuksesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 7 a §:n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 277/2022, seuraavasti:
7 a §Kansallisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten
Kolmannen maan kansalaiselle myönnetään kansallinen oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa sijaitsevaan:
1) muuhun oppilaitokseen kuin korkeakouluun, jos opiskelu johtaa tutkintoon tai ammattiin ja hän on suorittanut koulutuksen järjestäjän vaatimat maksut; tai
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.