Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistäannetun lain muuttamisesta
Valtakunnansovittelijan ja työriitojen sovittelulautakunnan on jatkossa otettava sovittelutyössään ja sovintoesityksissään huomioon kansantalouden kokonaisetu sekä palkanmuodostuksen toimivuus. Valtakunnansovittelija tai tämän määräämä sovittelija toimii jatkossa myös sovittelulautakunnan puheenjohtajana.
Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisätään säännös sovittelijan velvollisuudesta turvata kansantalouden kokonaisetua siten, että palkanmuodostus ja työmarkkinat toimivat mahdollisimman hyvin. Tätä periaatetta sekä työmarkkinoilla muodostunutta yleistä linjaa on noudatettava myös sovintoehdotuksia annettaessa. Lisäksi sovittelulautakunnan käytännöt yhdenmukaistetaan siten, että valtakunnansovittelija tai sovittelija johtaa lautakuntaa ja lautakuntaa sitovat samat sovittelun säännöt kuin sovittelijoita.
Muutos vahvistaa lakitasolla käytännön, jossa valtiollisessa sovittelussa palkantarkistusten pohjana käytetään vientialojen avaamaa yleistä linjaa. Työmarkkinajärjestöt voivat edelleen sopia keskenään työehdoista vapaasti, mutta valtiollisessa sovittelussa sovittelija ei voi ohittaa kansantalouden kokonaisetua ja yleistä linjaa. Työnantajille muutos lisää palkkakustannusten ennustettavuutta. Työntekijäpuolella ja julkisella sektorilla muutos voi vaikeuttaa yleisen linjan ylittävien palkkaratkaisujen saamista sovitteluinstituution kautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2024.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 107–90.
Lopullinen äänestys koko laista
107
Jaa
90
Ei
0
Tyhjää
2
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Työ- ja elinkeinoministeriö)
3.10.2024
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
9.10.2024
Valiokunnan mietintö tai lausunto(työelämä- ja tasa-arvovaliokunta)
10.12.2024
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
11.12.2024
Toinen käsittely(Täysistunto)
17.12.2024
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
17.12.2024
Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentin 4 kohta, 11 § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentin ja 3 §:n 2 momentin 4 kohdan suomenkielinen sanamuoto laissa 354/2009 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2020, 11 §:n suomenkielinen sanamuoto osaksi laissa 247/2024 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024 sekä 13 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/202, ja lisätään 3 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on laissa 354/2009 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024, uusi 5 kohta, ja 13 §:ään, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on osaksi laissa 247/2024 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024, uusi 4 momentti seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimii tarkoitettu valtakunnansovittelija tai sivutoiminen sovittelija. Sovittelulautakunnan asettamisesta ja sen avustamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §Valtakunnansovittelijan tehtävät
Valtakunnansovittelijan on:
4) toimittava tarvittaessa sovittelulautakunnan puheenjohtajana tai määrättävä sovittelija toimimaan puheenjohtajana;
5) suoritettava muut valtioneuvoston antamat tehtävät.
11 §Sovinnon aikaansaaminen
Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.
Sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
13 §Sovintoehdotus ja sovittelun keskeyttäminen
Jollei sovittelija saa työriitaa neuvotteluilla eikä muutoin sovituksi, hän voi 11 §:ssä säädettyä noudattaen esittää riitapuolille kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehottaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta älköön ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan suostumusta saatettako julkisuuteen.
Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.