Kansantalouden edun huomioiminen työriitojen sovittelussa
Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta
Valtakunnansovittelijan ja työriitojen sovittelulautakunnan on jatkossa otettava sovittelutyössään ja sovintoesityksissään huomioon kansantalouden kokonaisetu sekä palkanmuodostuksen toimivuus. Valtakunnansovittelija tai tämän määräämä sovittelija toimii jatkossa myös sovittelulautakunnan puheenjohtajana.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 3.10.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2024
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 132
- Vahvistettu
- 19.12.2024
- Säädös
- 816/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisätään säännös sovittelijan velvollisuudesta turvata kansantalouden kokonaisetua siten, että palkanmuodostus ja työmarkkinat toimivat mahdollisimman hyvin. Tätä periaatetta sekä työmarkkinoilla muodostunutta yleistä linjaa on noudatettava myös sovintoehdotuksia annettaessa. Lisäksi sovittelulautakunnan käytännöt yhdenmukaistetaan siten, että valtakunnansovittelija tai sovittelija johtaa lautakuntaa ja lautakuntaa sitovat samat sovittelun säännöt kuin sovittelijoita.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vahvistaa lakitasolla käytännön, jossa valtiollisessa sovittelussa palkantarkistusten pohjana käytetään vientialojen avaamaa yleistä linjaa. Työmarkkinajärjestöt voivat edelleen sopia keskenään työehdoista vapaasti, mutta valtiollisessa sovittelussa sovittelija ei voi ohittaa kansantalouden kokonaisetua ja yleistä linjaa. Työnantajille muutos lisää palkkakustannusten ennustettavuutta. Työntekijäpuolella ja julkisella sektorilla muutos voi vaikeuttaa yleisen linjan ylittävien palkkaratkaisujen saamista sovitteluinstituution kautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2024.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 16.12.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 107–90.
Hallitus jaa, oppositio ei. 2 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
132 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta kävi poikkeuksellisen kiivaan ja jakautuneen keskustelun hallituksen esityksestä työriitojen sovittelujärjestelmän muuttamiseksi vientivetoista palkkamallia tukevaksi. Hallituspuolueet pitivät uudistusta välttämättömänä Suomen talouden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi vakiinnuttamalla perinteinen vientivetoinen linja lakiin. Oppositioryhmät vastustivat esitystä yksituumaisesti katsoen sen sitovan sovittelijan kädet ja ajavan naisvaltaiset alat pysyvään palkkakuoppaan.
- Lukitseeko vientivetoinen sovittelumalli naisvaltaiset ja julkisen sektorin alat pysyvään palkkakuoppaan?
- Rajoittaako lakiesitys valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja heikentääkö se työriitojen ratkaisemista?
- Pitäisikö palkkamallista ja palkanmuodostuksesta säätää lailla sen sijaan, että siitä sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoi vientivetoisen mallin turvaavan Suomen kansantaloutta, kilpailukykyä ja julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Ryhmän mukaan laki kirjaa ainoastaan pitkään noudatetun käytännön eikä rajoita osapuolten vapautta sopia palkoista.
”Vientivetoista työmarkkinamallia vahvistava lakimuutos on merkittävä askel Suomen kilpailukyvyn ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäjänä. Ryhmä korosti, että osapuolilla säilyy sopimusvapaus ja mallin kirjaaminen lakiin tuli ajankohtaiseksi työmarkkinaneuvottelujen kariuduttua.
”Vientivetoinen palkkamalli toteutetaan kansantalouden turvaamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi.”
— Jaana Strandman - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit piti vientivetoista mallia kansantalouden ja työmarkkinoiden kannalta vakiintuneena ja perusteltuna toimintatapana.
”Vientivetoinen palkkamalli on ollut periaatteessa käytäntö jo 60-luvulta lähtien.”
— Mika Poutala - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä palkkakuoppalakina, joka heikentää valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja toimintaedellytyksiä. Ryhmän mukaan laki estää julkisen sektorin ja naisvaltaisten alojen palkkakehityksen ja vaarantaa sopimusyhteiskunnan.
”Tämä laki on todellinen palkkakuoppalaki. Se tulee jättämään sekä matalapalkka- että naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.”
— Kim Berg - KeskustaVastaan
Keskusta vastusti lain säätämistä katsoen sen olevan työmarkkinoiden sanelemista sopimisen sijaan. Esitys lisää ryhmän mukaan työmarkkinahäiriöitä ja heikentää sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa.
”Vientivetoinen palkkamalli on turha, epäselvä ja siinä on enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.”
— Olga Oinas-Panuma - VihreätVastaan
Vihreät vastusti lakia, koska se katsoi mallin sitovan sovittelijan kädet ja betonoivan naisvaltaisten alojen perusteettomat palkkaerot ja heikon ansiotason.
”Nyt hallitus haluaa estää tämän ja lukita naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vaati esityksen hylkäämistä pitäen sitä tasa-arvon vastaisena ja työnantajia yksipuolisesti suosivana toimena, joka estää matalapalkka- ja hoitoalojen palkkakuopan korjaamisen.
”Vientivetoinen palkkamalli tulee toteutuessaan lukitsemaan julkiset naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.”
— Minja Koskela
Kooste on tuotettu tekoälyllä 132 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 146/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.10.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 9.10.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.12.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 11.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 816/2024 · 19.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentin 4 kohta, 11 § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentin ja 3 §:n 2 momentin 4 kohdan suomenkielinen sanamuoto laissa 354/2009 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2020, 11 §:n suomenkielinen sanamuoto osaksi laissa 247/2024 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024 sekä 13 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/202, ja lisätään 3 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on laissa 354/2009 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024, uusi 5 kohta, ja 13 §:ään, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on osaksi laissa 247/2024 ja ruotsinkielinen sanamuoto laissa 247/2024, uusi 4 momentti seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimii tarkoitettu valtakunnansovittelija tai sivutoiminen sovittelija. Sovittelulautakunnan asettamisesta ja sen avustamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §Valtakunnansovittelijan tehtävät
Valtakunnansovittelijan on:
4) toimittava tarvittaessa sovittelulautakunnan puheenjohtajana tai määrättävä sovittelija toimimaan puheenjohtajana;
5) suoritettava muut valtioneuvoston antamat tehtävät.
11 §Sovinnon aikaansaaminen
Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.
Sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
13 §Sovintoehdotus ja sovittelun keskeyttäminen
Jollei sovittelija saa työriitaa neuvotteluilla eikä muutoin sovituksi, hän voi 11 §:ssä säädettyä noudattaen esittää riitapuolille kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehottaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta älköön ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan suostumusta saatettako julkisuuteen.
Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.