Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen käyttöönotto
Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta
Varhaiskasvatukseen luodaan kolmiportainen tuen malli, joka takaa lapselle oikeuden saada tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain. Tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 27.9.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 10.12.2021
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 10
- Vahvistettu
- 16.12.2021
- Säädös
- 1183/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Varhaiskasvatuslakiin lisätään säännökset perusopetusta vastaavasta kolmiportaisesta tuesta, sen toteuttamistavoista (pedagoginen, rakenteellinen ja hoidollinen tuki) sekä tukipalveluista. Erityisestä tuesta sekä pyydettäessä tukipalveluista tehdään valituskelpoinen hallintopäätös, ja tehostettua tai erityistä tukea saava lapsi huomioidaan ryhmän henkilöstömitoituksessa, ellei lapsella ole avustajaa.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus parantaa tukea tarvitsevien, sairaiden ja vammaisten lasten asemaa ja oikeusturvaa sekä selkeyttää tuen järjestämistä kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa 1.8.2022 alkaen. Kunnille korvataan päätöksenteosta ja tuen toteuttamisesta aiheutuvia kuluja valtionosuuksilla (vuonna 2022 yhteensä 6,25 miljoonaa euroa ja vuodesta 2023 alkaen pysyvästi 15,0 miljoonaa euroa vuodessa), ja huoltajat voivat hakea erityisen tuen päätöksiin oikaisua aluehallintovirastolta.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
15 c § , mietintö / Kaisa Juuso
Jaa voitti äänin 83–60.
Hallitus jaa, oppositio ei. 56 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 16.12.2021.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
10 puheenvuoroa · 9 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli kolmiportaisen tuen mallin tuomista varhaiskasvatukseen lapsen oikeuksien ja varhaisen auttamisen vahvistamiseksi. Kaikki eduskuntaryhmät pitivät lakiesityksen päätavoitteita kannatettavina. Oppositiopuolueet esittivät kuitenkin vastalauseissaan tarkennuksia erityisopettajien rooliin sekä oikeuteen saada paikka pien- tai erityisryhmästä.
- Pitäisikö varhaiskasvatuksen erityisopettajan osallistumisesta ja läsnäolosta säätää laissa tiukemmin?
- Tulisiko lapsen oikeudesta pien- tai erityisryhmään säätää suoraan laissa?
- Riittääkö varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja erityisopettajien määrä uudistuksen toteuttamiseen?
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä, koska yhtenäinen lainsäädäntöpohja selkeyttää tuen muotoja ja asettaa eri kuntien lapset tasa-arvoisempaan asemaan.
”Tämä on pohja koko tälle hallituksen esitykselle ja erittäin kannatettavaa.”
— Anneli Kiljunen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä pitäen varhaista tukea ja sujuvaa koulupolkua ratkaisevana lasten hyvinvoinnille. Ryhmä korosti samalla, ettei hallinnollisesta menettelystä saa muodostua liian raskasta tai kuormittavaa henkilöstölle.
”Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi saa tarvitsemaansa tukea ja apua, sitä vaikuttavampaa tuki on ja sitä paremmin se edistää lapsen hyvinvointia ja myönteistä kehitystä.”
— Mikko Kinnunen - RKPPuolesta
RKP piti uudistusta erittäin odotettuna ja hyvänä askeleena lapsen oppimispolulla. Ryhmä piti tärkeänä seurata uudistuksen toimeenpanoa ja ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyttä.
”Koskien tätä kolmiportaista tukea myös varhaiskasvatuksessa: Se on todella odotettu ja hyvä asia.”
— Mikko Ollikainen - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti uudistusta sinänsä kannatettavana, mutta jätti vastalauseen, jossa vaadittiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan velvoittavaa läsnäoloa erityisen tuen ryhmissä sekä pakollista osallistumista tuen tarpeen arviointiin.
”Kokoomus pitää kannatettavana, että varhaiskasvatuslakiin tuodaan sääntelyä lapsen oikeudesta tukeen.”
— Sofia Vikman - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti varhaista tukea hyvänä, mutta esitti varauksia henkilöstön riittävyydestä ja vaati vastalauseessaan lakiin säädettäväksi subjektiivista oikeutta pien- tai erityisryhmään.
”Siinä mielessä on mielestäni erittäin hyvä, että tämä lakiesitys tulee.”
— Kaisa Juuso
Kooste on tuotettu tekoälyllä 10 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 148/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät kaksi lausumaehdotusta. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.9.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 29.9.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.11.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 1.12.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.12.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 8.12.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki varhaiskasvatuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1183/2021 · 16.12.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varhaiskasvatuslain (540/2018) 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 23 §:n 1—3 momentti, 35 §:n 2 momentti, 38 §:n 2 momentti ja 62 §, lisätään lakiin uusi 3 a luku, seuraavasti:
3 §Varhaiskasvatuksen tavoitteet
Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on:
2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti:
3 a luku – Oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen
15 a §Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen
Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tukimuodoista.
Jos 1 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, on tukea annettava tehostettuna tukena lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tehostettu tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tukimuodoista.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, on tukea annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Erityinen tuki muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa tai kokoaikaista.
15 b §Lapsen tuen toteutus
Lapselle annettava tuki voi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia toimenpiteitä.
Lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden toteuttamisen sekä tuen vaikuttavuuden arvioinnin kirjaamisesta lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan säädetään 23 §:ssä.
Jos lapsi osallistuu useamman kuin yhden varhaiskasvatuksen järjestäjän tai tuottajan varhaiskasvatukseen ja lapsella on tuen tarve, on tuki suunniteltava, toteutettava ja arvioitava varhaiskasvatuksen järjestäjien ja tuottajien yhteistyössä.
Lapsen tuen tarpeen huomioon ottamisesta lasten ja henkilöstön lukumäärässä säädetään 35 §:n 2 momentissa ja 38 §:n 2 momentissa.
15 c §Lapselle annettavat tukipalvelut
Lapsella on hänen tuen tarpeensa sitä edellyttäessä oikeus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta, sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineitä.
15 d §Tuen tarpeen arviointi
Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan.
Lapsen tuen tarpeen arviointiin voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä.
Lapsen mielipiteen ja toivomusten huomioon ottamisesta ja yhteistyöstä lapsen huoltajien kanssa arvioinnin yhteydessä säädetään 20 §:ssä.
15 e §Päätös erityisestä tuesta ja tukipalveluista
15 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta erityisestä tuesta on tehtävä päätös viipymättä. Päätöksessä on mainittava 15 b §:n mukaiset tuen muodot, varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja 15 c §:n mukaiset tukipalvelut.
Päätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Jos kyseessä on yksityisen palveluntuottajan tuottama varhaiskasvatus, päätöksen tekee palveluntuottajan esityksestä varhaiskasvatuksen toimipaikan sijaintikunta.
Lapsen 15 c §:n mukaisista tukipalveluista tulee antaa hallintolain (434/2003) 7 luvun mukainen hallintopäätös kuitenkin vain, jos lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja kirjallisesti tai suullisesti sitä pyytää.
Tässä pykälässä tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.
23 §Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattava lapsen 15 b §:ssä tarkoitetun tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden arviointi.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Sen laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.
35 §Päiväkodin henkilöstön mitoitus
Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai 15 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen.
38 §Perhepäiväkodin henkilöstön mitoitus
Jos perhepäiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai 15 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuksen tehtäviin osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei perhepäiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen.
62 §Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta, lapselle annettavaa tukea ja varhaiskasvatukseen ottamista koskevaan päätökseen
Lapsen varhaiskasvatusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua 50 §:ssä tarkoitetulta kunnan monijäseniseltä toimielimeltä. Edellä 15 e §:ssä tarkoitettuun lapsen tukea koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.