Yhteisöveron alentaminen ja tappioiden vähennysajan pidentäminen
Lait tuloverolain 119 ja 124 §:n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta
Yhteisövero alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Samalla yritysten elinkeinotoiminnan tappioiden vähennysaika pitenee 10 vuodesta 25 vuoteen.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 3.9.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 4.11.2026
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 12
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yhteisöjen tuloveroprosentti lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin. Vastaava alennus tehdään rajoitetusti verovelvollisten yhteisöjen saamiin tuloihin sovellettaviin vero- ja lähdeverokantoihin. Lisäksi yritysten ja yhteisöjen elinkeinotoiminnan tappioiden vähentämisaikaa pidennetään 10 vuodesta 25 vuoteen verovuodesta 2026 alkaen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos keventää yritysten verotusta, parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa investointien kannattavuutta. Tappioiden pidempi vähennysaika hyödyttää erityisesti aloittavia yrityksiä sekä runsaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavia toimialoja, joilla tuloksen kääntyminen voitolliseksi kestää pitkään. Valtion ja kuntien yhteisöverotuotot alenevat heti noin 841 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 2027 alusta, ja tappioiden vähennysajan pidentäminen pienentää verotuottoja asteittain vuodesta 2037 alkaen arviolta noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: lopullista äänestystä koko laista ei ole vielä pidetty. Tähänastiset äänestykset koskevat lain sisällön yksityiskohtia.
Markus Lohen ehdotus · Käsittelyn pohja
Hylättiin äänin 86–69.
Hallitus jaa, oppositio ei. 44 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 7.11.2026).
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin yhteisöveron alentamisesta ja tappioiden vähennysajan pidentämisestä talouden tasapainottamisen keskellä. Hallituspuolueet pitivät uudistusta keskeisenä keinona houkutella investointeja ja tukea talouskasvua. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti lähes miljardin euron verokevennystä vastuuttomana velkaantuvassa julkisessa taloudessa.
- Onko valtiolla varaa yhteisöveron alennuksen aiheuttamiin verotulojen menetyksiin?
- Vauhdittaako yleinen veroale todellisuudessa investointeja vai hyödyttääkö se vain suuryrityksiä?
- Olisiko verohuojennus pitänyt kohdentaa vain yritykseen jätettäviin voittoihin tai investointeihin?
- KokoomusPuolesta
Yhteisöveron laskeminen ja tappioiden vähennysajan pidentäminen vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevat ulkomaisia investointeja. Yleinen ja ennustettava veronalennus tukee erityisesti kasvavia yrityksiä ilman keinotekoista poliittista ohjausta.
”Suomi kaipaa tilannetta, jossa myös ulkomaiset investoinnit ovat tänne tervetulleita ja kotimaiset yhtiöt saisivat kerrytettyä omia pääomiaan investointien mahdollistamiseksi.”
— Janne Heikkinen - PerussuomalaisetPuolesta
Veronkevennys jättää kaikenkokoisille yrityksille enemmän pääomaa kehittämiseen ja työllistämiseen. Pidempi tappioiden vähennysaika huomioi pitkäjänteisen yritystoiminnan ja tutkimusinvestoinnit.
”Tämä hallituksen yhteisöveron kevennys jättää yrityksille enemmän rahaa liiketoiminnan kehittämiseen, investointeihin ja työllistämiseen.”
— Jaana Strandman - SDPVastaan
Esitys heikentää julkista taloutta liikaa ja pakottaa suuriin sopeutustoimiin tulevina vuosina. Yleinen veronalennus valuu pääosin suuryrityksille eikä tutkimusten mukaan lisää merkittävästi investointeja.
”Tällaisessa tilanteessa yhteisöveron keventäminen ja vajaan miljardin euron verotulomenetysten aiheuttaminen, onhan se nyt vastuutonta politiikkaa, täysin vastuutonta politiikkaa.”
— Joona Räsänen - KeskustaVastaan
Yleinen yhteisöveroalennus hyödyttää eniten suuria pankeja ja kauppaketjuja, eikä sillä ole vaikutusta pienten yritysten investointipäätöksiin. Ryhmä esittää mieluummin mallia, jossa vero alenee vain, jos voitot jätetään yrityksen kasvuun sen sijaan, että ne jaetaan osinkoina.
”Keskusta ei hyväksy hallituksen esittämää yhteisöverokannan alentamista 20 prosenttiin — anteeksi, 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.”
— Markus Lohi
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 23.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.9.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 25.9.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 16.10.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 23.10.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 4.11.2026Toinen käsittely · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki tuloverolain 119 ja 124 §:n muuttamisesta
- 2Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki tuloverolain 119 ja 124 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 119 §:n 1 momentti ja 124 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 124 §:n 2 momentti laissa 1323/2016, seuraavasti:
119 §Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappio
Luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan verovuoden tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan 10 verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy. Elinkeinoyhtymän sekä muun verovelvollisen kuin luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan verovuoden tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan 25 verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy. Maatalouden verovuoden tappio vähennetään maatalouden tuloksesta seuraavan 10 verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.
124 §Veron määräytyminen
Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti ). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti ). Yhteisön tuloveroprosentti on 18. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26,5. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 119 §:n 1 momenttia sovelletaan verovuoden 2026 tai sitä myöhemmän verovuoden tappioihin.
Lain 124 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Yhteisön ennakkoperinnässä lakia sovelletaan sen voimaantulosta lähtien.
2.Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta sekä 15 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentin 2 kohta ja 15 §:n 3 momentti laissa 1240/2013 sekä 7 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 975/2014, seuraavasti:
7 §
Lähdevero tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle. Lähdevero on:
2) 18 prosenttia rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksettavasta osingosta, korosta ja rojaltista sekä muusta 3 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta, jonka osalta ei muualla toisin säädetä;
3) 13,5 prosenttia osingosta, kun osinkoa jakavan yhteisön osakkeet kuuluvat osingon saajan sijoitusomaisuuteen, jos:a) osingon saaja on 3 §:n 5 momentissa tarkoitettu rajoitetusti verovelvollinen yhteisö eikä osingon saaja ole emo- ja tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö, joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta; b) osingon saaja on kotimaista eläkelaitosta vastaava ulkomainen yhteisö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella, eikä osingon saaja ole emo- ja tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö, joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta; tai c) osingon saaja on kotimaista eläkelaitosta vastaava ulkomainen yhteisö, joka omistaa välittömästi alle kymmenen prosenttia osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta, Suomella on osingon saajan kotivaltion kanssa sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ja osingon saajan kotivaltiosta saadaan riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi;
15 §
Rajoitetusti verovelvollisen yhteisön on suoritettava Suomesta saadusta muusta kuin 3 §:ssä tarkoitetusta tulosta yhteisön tuloveroa 18 prosenttia. Jos rajoitetusti verovelvollinen yhteisö on harjoittanut liikettä tai ammattia Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta, on myös 3 §:ssä tarkoitetusta tulosta suoritettava yhteisön tuloveroa 18 prosenttia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen saatuun tuloon. Lain 15 §:n 3 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 23.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.