HE 158/2025 vpHyväksyttyVireille 23.10.2025

Työntekijän irtisanomisen helpottaminen

Työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Työntekijän irtisanominen henkilökohtaisesta syystä helpottuu, kun irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy aiemman asiallisen ja painavan syyn sijasta. Samalla työnantajan velvollisuutta tarjota muuta työtä ennen irtisanomista rajoitetaan.

Tila
Hyväksytty
Vireille
23.10.2025
Viimeisin tapahtuma
19.12.2025
Äänestyksiä
15
Puheenvuoroja
201
Vahvistettu
22.12.2025
Säädös
1390/2025

Mitä ehdotetaan

Työsopimuslakia ja merityösopimuslakia muutetaan niin, että työntekijän henkilöön liittyvältä irtisanomisperusteelta ei enää edellytetä painavuutta tai velvoitteiden vakavaa rikkomista, vaan asiallinen syy riittää. Samalla kokonaisharkinnassa huomioon otettavista seikoista säädetään aiempaa täsmällisemmin ja työnantajan velvollisuus selvittää muun työn tarjoamista rajataan vain tilanteisiin, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet. Lisäksi työntekijöiden edustajana toimiminen lisätään nimenomaisesti kiellettyjen irtisanomisperusteiden luetteloon.

Mitä se tarkoittaa

Lait tulevat voimaan 1.1.2026. Muutos koskee noin 2,1 miljoonaa työsuhteessa olevaa palkansaajaa sekä työnantajia, ja sen tavoitteena on madaltaa työllistämis- ja irtisanomiskynnystä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Muutos ei koske noin 190 000 virkasuhteista työntekijää, ja työehtosopimusten irtisanomismääräykset voivat rajoittaa vaikutuksia tietyillä aloilla. Käytännössä henkilöperusteisten irtisanomisten ja työvoiman vaihtuvuuden arvioidaan lisääntyvän, mikä voi kasvattaa myös työttömyysturvan 45 päivän korvauksettomien määräaikojen määrää.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 18.12.2025

Eduskunta hyväksyi lain äänin 108–54.

108
Jaa · hyväksyttiin
54
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 21 äänesti tyhjää, 16 oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.12.2025.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

201 puheenvuoroa · 4 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin henkilöperusteisen irtisanomiskynnyksen madaltamisesta poistamalla vaatimus syyn painavuudesta. Hallituspuolueet näkivät muutoksen madaltavan pk-yritysten rekrytointikynnystä ja vähentävän virherekrytoinnin riskiä. Oppositio piti lakia työntekijöiden asemaa heikentävänä ja epävarmuutta lisäävänä hankkeena, jolla ei ole osoitettuja työllisyysvaikutuksia.

  • Madaltaako irtisanomisen helpottaminen rekrytointikynnystä ja luoko se uusia työpaikkoja?
  • Heikentääkö lakimuutos kohtuuttomasti työntekijöiden työsuhdeturvaa ja lisääkö se syrjintäriskejä?
  • Pitäisikö sääntelyn keventäminen rajata ainoastaan pieniin yrityksiin?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannattaa esitystä, sillä se keventää työnantajien palkkaamisriskiä ja parantaa yritysten edellytyksiä työllistää erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina.

    ”Ehkä jotain tästä meidän työmarkkinakulttuuristamme kertoo se, että nyt puhutaan irtisanomissuojan heikentämisestä, kun meidän pitäisi puhua palkkaamisriskin keventämisestä.”
    — Tere Sammallahti
  • Perussuomalaiset pitää esitystä tärkeänä toimena pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten tukemiseksi sekä työllistämiskynnyksen madaltamiseksi.

    ”Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tämä esitys on hyvin tervetullut. Epäonnistunut rekrytointi pienelle yritykselle voi olla kohtalokas.”
    — Merja Rasinkangas
  • SDPVastaan

    SDP vastustaa esitystä, koska se pitää sitä perusteettomana työntekijän työsuhdeturvan heikennyksenä, joka lisää epävarmuutta ja riitaisuuksia ilman todisteita työllisyyshyödyistä.

    ”Työntekijän näkökulmasta tämä laki on pelkästään heikennys.”
    — Tuula Haatainen
  • KeskustaPuolesta varauksin

    Keskusta suhtautuu hallituksen esitykseen varauksin ja katsoo, että irtisanomisen helpottaminen tulisi rajata vain alle 20 hengen pienyrityksiin.

    ”Keskusta rajaisi tämän irtisanomisen helpottamisen alle 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin sen takia, että nimenomaan siellä on se haaste, että ei uskalleta välttämättä palkata uusia ihmisiä.”
    — Olga Oinas-Panuma
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastustaa esitystä, sillä se katsoo lakimuutoksen heikentävän työntekijöiden asemaa ja murentavan sopimisen kulttuuria suomalaisessa työelämässä.

    ”Taas työmarkkinauudistuksia viedään eteenpäin pikemminkin sanelemalla kuin sopimalla, ja taas työmarkkinauudistuksia toteutetaan yksipuolisesti työntekijöiden kustannuksella.”
    — Oras Tynkkynen
  • Vasemmistoliitto vastustaa esitystä ja pitää sitä ideologisena heikennyksenä, joka lisää mielivaltaisten irtisanomisten ja syrjinnän riskiä parantamatta työllisyyttä.

    ”Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa.”
    — Pia Lohikoski
  • Edustaja tukee esitystä, koska pitää yrittämisen edellytysten parantamista ja työllistämiskynnyksen madaltamista keskeisenä keinona lisätä työtä.

    ”Suomen on oltava maa, jossa yrittäminen on kannattavaa, houkuttelevaa ja siten työn tarjoaminen muille myös mahdollista.”
    — Juha Hänninen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 201 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 23.10.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
  2. 4.11.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 11.12.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
  4. 15.12.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 19.12.2025Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 19.12.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisestaHyväksytty · 1390/2025 · 22.12.2025
  • 2Laki merityösopimuslain 8 luvun muuttamisestaHyväksytty · 1391/2025 · 22.12.2025

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 1 §, muutetaan 7 luvun 2 § sekä 3 §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, sellaisena kuin niistä on 7 luvun 2 § osaksi laeissa 127/2019 ja 248/2024, sekä lisätään 7 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:

7 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet

2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:

1) työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä;

2) työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon työntekijän tarkasteltavana olevan menettelyn tai työntekoedellytysten muuttumisen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten:

1) työntekijän asema ja tehtävien luonne;

2) työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta;

3) työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen, sekä työnantajan muu asiaan liittyvä menettely;

4) työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä;

5) työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoitusta ei tarvitse antaa.

2 a §Kielletyt irtisanomisperusteet

Kiellettynä irtisanomisperusteena pidetään ainakin:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, jollei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) työntekijän toimimista tai aiempaa toimimista työntekijöiden edustajana taikka sellaiseksi pyrkimistä;

5) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

3 §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen ja painava. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun:

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työntekijän irtisanomiseen yksinomaan sellaisen menettelyn takia, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 7 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

2.Laki merityösopimuslain 8 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 1 §, muutetaan 8 luvun 2 § ja 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 8 luvun 2 § osaksi laissa 249/2024, sekä lisätään 8 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:

8 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet

2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:

1) työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä;

2) työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon työntekijän tarkasteltavana olevan menettelyn tai työntekoedellytysten muuttumisen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten:

1) työntekijän asema ja tehtävien luonne;

2) työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta;

3) työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen, sekä työnantajan muu asiaan liittyvä menettely;

4) työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä;

5) työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on kuultuaan työntekijää 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoitusta ei tarvitse antaa.

2 a §Kielletyt irtisanomisperusteet

Kiellettynä irtisanomisperusteena pidetään ainakin:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, jollei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) työntekijän toimimista tai aiempaa toimimista työntekijöiden edustajana taikka sellaiseksi pyrkimistä;

5) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

3 §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen ja painava. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työntekijän irtisanomiseen yksinomaan sellaisen menettelyn takia, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 8 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia ja merityösopimuslakia. Esityksen mukaan työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevia työsopimuslain ja merityösopimuslain säännöksiä muutettaisiin niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Irtisanomisperusteen arvioinnissa huomioon otettavista seikoista säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin. Työnantajan velvollisuus selvittää, onko irtisanominen mahdollista välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä, rajattaisiin koskemaan tilanteita, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Irtisanomiskynnyksen alentamisella madallettaisiin työllistämiskynnystä ja vahvistettaisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Kun irtisanomisperusteelta ei enää edellytettäisi erityistä painavuutta, työvoiman vaihtuvuuden arvioidaan lisääntyvän kohtuullisesti. Tällä arvioidaan olevan maltillisia yritysten tuottavuutta lisääviä vaikutuksia. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta purkaa työllistämisen esteitä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.