Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien vahvistaminen

Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajavartiolaitoksen tehtävistä meripelastustoimen alalla säädetään meripelastuslaissa ja merialueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa pelastuslaissa (379/2011).

Rajavartiolaitos osallistuu rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi annetun neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 5 luvun ja Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 53 ja 54/2007) 25 ja 27 artiklan nojalla tapahtuvaan yhteistyöhön (Prüm-yhteistyö ) sekä yhteistyön parantamisesta kriisitilanteissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityistoimintayksiköiden välillä annetun neuvoston päätöksen 2008/617/YOS mukaiseen yhteistyöhön (Atlas-yhteistyö ).

Jos rajavalvonta palautetaan väliaikaisesti sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti, rajanylityspaikat, rajanylityspaikkojen aukioloajat ja rajatarkastustehtävien jakaminen Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin kesken eri rajanylityspaikoilla määritetään rajavalvonnan palauttamista koskevassa päätöksessä.

Tätä pykälää sovelletaan myös sisärajan ylittämiseen, jos rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin rajavalvonnan palauttamista sisärajoille koskevan asian käsittelemisestä viipymättä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kesken.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää Rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan Prüm-yhteistyön käynnistämisestä Suomen alueella ja osallistumisesta vieraan valtion pyynnöstä tämän alueella tapahtuvaan yhteistyöhön. Rajavartiolaitoksen on viipymättä ilmoitettava tässä momentissa tarkoitetun yhteistyön vireilletulosta ja päätöksestä käynnistää yhteistyö sisäministeriölle. Sisäministeriö voi päättää aloitetun yhteistyön tai avun jatkamisesta tai lopettamisesta.

Päätöksen Prüm-yhteistyön käynnistämisestä tekee sisäministeriö, jos asialla on erityistä merkitystä Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään päätöksenteosta, sovelletaan, jollei kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää Rajavartiolaitoksen osallistumisesta Prüm- ja Atlas-yhteistyöhön toisen Suomen viranomaisen tukena.

Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan muuhun kuin 15 b–15 d §:ssä tarkoitettuun kansainväliseen tehtävään, jollei kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu.

Rajavartiolaitoksen kansainvälisessä tehtävässä antamasta teknisestä tai operatiivisesta avusta voidaan periä valtion maksuperustelaissa (150/1992) tarkoitettua omakustannusarvoa alhaisempi maksu, joka vastaa avun antamisesta Rajavartiolaitokselle aiheutuneita lisäkustannuksia.

Rajavartiolaitos valvoo ajoneuvojen ajoneuvolain (82/2021) mukaista kuntoa ja liikennekelpoisuutta rajanylityspaikalla. Rajavartiolaitos huolehtii yleisen järjestyksen ja turvallisuuden muustakin ylläpitämisestä rajanylityspaikalla, toimitilassaan ja hallinnassaan olevalla alueella silloin, kun poliisi on estynyt sitä tekemästä.

Rajavartiolaitos valvoo Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetun lain (310/2025) 4 §:n 3 kohdassa tarkoitettua merenalaistakriittistä infrastruktuuria muun merellisen valvontatoiminnan yhteydessä.

Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukot voidaan tasavallan presidentin asetuksella kokonaan tai osin liittää Puolustusvoimiin. Rajajoukoista ja niiden liittämisestä Puolustusvoimiin säädetään tarkemmin Rajavartiolaitoksen hallintolaissa.

Tätä pykälää sovelletaan myös sisärajan ylittämiseen, jos rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti.

Rajavartiolaitoksella on oikeus suorittaa radioteknistä valvontaa valtakunnanrajan läheisyydessä, merialueella, meren rannikolla, ilmatilassa, rajanylityspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä sekä Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevalla alueella ja sen välittömässä läheisyydessä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden ylläpitämisen, rajajärjestyksen ylläpitämisen, merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvonnan tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamisen kannalta tarpeellisen tilannekuvan muodostamiseksi.

Rajavartiolaitos saa asettaa teknistä laitteistoa teknistä valvontaa ja radioteknistä valvontaa varten rajavyöhykkeellä, valtakunnanrajan välittömässä läheisyydessä, meren rannikolla sekä rajanylityspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ilman maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan lupaa. Muualle teknistä laitteistoa voidaan asettaa ilman maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan lupaa tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Teknisen laitteiston asettamisesta aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan maa- tai vesialueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus. Jos teknistä laitteistoa asetetaan 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun pysyvän esteen rakentamisen yhteydessä, korvauksesta päättämiseen sovelletaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetään lunastustoimituksesta ja lunastuksen päättymisestä, korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta, jälkikorvauksen määräämisestä, kustannuksista, muutoksenhausta sekä korosta.

Liikenne- ja viestintävirasto tarkastaa, ettei radioteknisessä valvonnassa käytettävä tekninen järjestelmä ominaisuuksiensa vuoksi aiheuta haitallista häiriötä yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille.

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada rajanylityspaikkana olevan liikennepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan sellaiset valvontatilat, joita rajatarkastusten toteuttaminen edellyttää. Rajavartiolaitoksella on vastaava oikeus silloin, kun rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti

Tätä pykälää sovelletaan myös sisärajan rajanylityspaikalla, jos rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti.

Rajavartiomiehellä on 21 §:ssä tarkoitetuissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisissa poliisitehtävissä, 22 §:ssä tarkoitettujen terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten torjumiseksi ja erityistilanteiden hoitamiseksi, poliisin toimialaan kuuluvassa Prüm- ja Atlas-yhteistyössä sekä merenkulun turvatoimilaissa tarkoitetussa Rajavartiolaitokselle kuuluvassa tehtävässä poliisilain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut toimivaltuudet sekä oikeus 5 luvun 17 §:n 5 momentissa tarkoitettuun tekniseen kuunteluun ja 19 §:n 5 momentissa tarkoitettuun tekniseen katseluun, jollei päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja niitä rajoita.

Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa pysäyttämiseksi ole käytettävissä. Ampuma-asetta voidaan lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi taikka miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun tai toimintaan puuttumiseksi 38 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Ampuma-asetta ei saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi, ellei ampuma-aseessa käytetä kaasupatruunoita tai muita vastaavia ammuksia niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Schengenin rajasäännöstön perusteella toimivaltaisella Euroopan unionin jäsenvaltion ja Schengenin rajasäännöstöä soveltavan muun valtion virkamiehellä on hänen antaessaan 15 d §:n 1 momentissa tarkoitettua rajaturvallisuusapua Rajavartiolaitokselle sen vastuulla olevassa tehtävässä sekä osallistuessaan Rajavartiolaitoksen johtamaan Prüm-yhteistyöhön tässä laissa rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen määräysten ja ohjeiden mukaisesti lukuun ottamatta 14 artiklan mukaista päätöstä evätä maahanpääsy. Mainitulla virkamiehellä on 35 §:n 1 ja 4 momentissa säädetty oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, jos hänen kotivaltionsa on antanut siihen suostumuksen eikä oikeutta ole rajoitettu Suomen tekemässä avunpyynnössä. Hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Virkamiehellä on kotivaltionsa suostumuksella oikeus kantaa Suomen alueella virka-aseita, ammuksia, voimankäyttövälineitä ja muita varusteita. Sallitut virka-aseet, ammukset, voimankäyttövälineet ja muut varusteet on ilmoitettava Suomen tekemässä avunpyynnössä.

Rajavartiolaitoksen johtamaan Prüm-yhteistyöhön Suomessa osallistuvan vieraan valtion virkamiehen toimivaltuuksista säädetään lisäksi poliisilain 9 luvun 9 c §:ssä.

Sisäministeriö antaa 15 d §:n 1 momentissa tarkoitetun rajaturvallisuusavun antamiseen ja Rajavartiolaitoksen esikunta 15 c §:n 1 momentissa tarkoitettuun Prüm-yhteistyöhön Suomessa osallistuvalle 35 e §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittavalle toisen valtion virkamiehelle määräaikaisen valtuuskirjan, josta ilmenee virkamiehen toimivalta. Valtuuskirjassa tulee lisäksi olla virkamiehen nimi, kansalaisuus, virka-asema ja valokuva. Virkamiehen on pidettävä valtuuskirja mukanaan ja esitettävä se pyydettäessä. Valtuuskirja on palautettava sisäministeriölle tai Rajavartiolaitoksen esikunnalle avun antamisen tai yhteistyön päätyttyä.

Virkamiehen on käytettävä 35 e §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan omaa virkapukuaan, jollei toimivaltainen suomalainen virkamies toisin määrää.

Edellä 15 d §:n 1 momentissa tarkoitettua rajaturvallisuusapua antava virkamies rinnastetaan tekemiensä rikosten, häneen kohdistuvien rikosten sekä aiheuttamiensa vahinkojen osalta suomalaisiin virkamiehiin. Jos virkamiehen aiheuttama vahinko johtuu vakavasta laiminlyönnistä taikka tahallisuudesta, virkamiehen kotivaltiota voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain vahingon perusteella maksetut vahingonkorvaukset. Virkamies on kotivaltiossaan sovellettavan kurinpito- ja virkasuhdelainsäädännön alainen.

Virkamiehen oikeudesta käyttää Rajavartiolaitoksen henkilörekistereitä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa.

Rajavartiomiehen suorittaessa tässä laissa tarkoitettua tehtävää Suomen alueen ulkopuolella hänen toimivaltansa määräytyy Suomessa toteutettavaa virkatehtävää koskevien säädösten mukaisesti. Toimivaltuudet eivät kuitenkaan voi ylittää raja- ja merivartioasetuksen 82 artiklan 2 kohdan perusteella määräytyviä toimivaltuuksia taikka niitä toimivaltuuksia, jotka toimintaa johtava Suomen viranomainen tai apua vastaanottava valtio hänelle antaa.

Rajavartiolaitoksen vaativasta virka-avusta poliisille Euroopan unionin jäsenvaltion merialueella ja talousvyöhykkeellä säädetään 77 a §:n 3 momentissa.

Rajavartiomiehellä on oikeus käyttää Suomen alueen ulkopuolella suoritettavassa tehtävässä omaa virkapukuaan sekä kantaa mukanaan virka-aseita, ammuksia, voimankäyttövälineitä ja muita varusteita, jollei toimintaa johtava Suomen viranomainen tai apua vastaanottava valtio toisin määrää.

Rajavartiomiehen virkavelvollisuuksiin ja oikeuksiin hänen toimiessaan tässä laissa tarkoitetuissa tehtävissä Suomen alueen ulkopuolella sovelletaan samoja säännöksiä ja määräyksiä kuin Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä, jollei vastaanottava valtio rajoita oikeuksia Euroopan unionin lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella.

Edellä 15 b–15 e §:ssä ja 77 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin osallistuvaan rajavartiomieheen sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia (1522/2016).

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, rajavartiomiehellä on oikeus määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi ja siirrettäväksi tai siirtää kulkuneuvo sekä ohjata liikennettä, jos se on tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamiseksi.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, rajavartiomiehellä on oikeus ottaa miehittämätön kulkuneuvo tilapäisesti haltuunsa, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun tai toimintaan, jos se on tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi, erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamiseksi.

Rajavartiomiehellä on oikeus kohdistaa 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa miehittämättömään kulkuneuvoon ja sen kauko-ohjauslaitteisiin ja ohjaus- ja seurantayhteyksiin sekä muihin sen käytön edellyttämiin järjestelmän osiin (kokonaisjärjestelmä ) sellaisia tarpeellisia voimakeinoja ja teknisiä toimenpiteitä, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen ja toimenpiteiden puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon virkatehtävän tärkeys ja kiireellisyys, miehittämättömän kulkuneuvon toiminnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Voimakeinoja ja teknisiä toimenpiteitä on käytettävä vain siinä määrin ja siihen saakka, kun 1 momentissa tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Toimenpiteillä ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa muulle radioviestinnälle tai yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille.

Rajavartiomiehellä on oikeus käsitellä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun tai toimintaan liittyvää radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun tai toimintaan puuttumiseksi sekä miehittämättömän kulkuneuvon kokonaisjärjestelmän osan yksilöimiseksi ja sijainnin määrittämiseksi. Radioviestinnän, välitystietojen ja sijaintietojen avulla saatu luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä oleva tieto on hävitettävä viipymättä, jollei laissa toisin säädetä.

Teknisten toimenpiteiden käyttämisestä on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle, jollei se ole radio- tai muulle viestinnälle taikka yleiselle viestintäverkolle oletettavasti aiheutuvaan tai aiheutuneeseen haittaan nähden ilmeisen tarpeetonta tai jos ilmoittamatta jättäminen on Rajavartiolaitoksen taktisiin ja teknisiin menetelmiin liittyvästä syystä ilmeisen perusteltua.

Sisäministeriö voi enintään seitsemäksi vuorokaudeksi kerrallaan kieltää vesiliikenteen tai rajoittaa sitä rajoitetulla Suomen vesialueen osalla ja Saimaan kanavalla, jos se on rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamiseksi välttämätöntä. Rajaturvallisuutta tai Rajavartiolaitoksen toimintaa välittömästi vaarantavassa kiireellisessä tilanteessa päätöksen voi tehdä sen alueellisen rajavartioviranomaisen päällikkö, jonka toimialuetta asia pääosin koskee, kuultuaan muita alueellisia rajavartioviranomaisia, joiden toimialuetta asia koskee. Alueellisen rajavartioviranomaisen päällikön päätöksestä on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle, joka voi päättää vesiliikenteen keskeytyksen tai rajoituksen jatkamisesta tai lopettamisesta.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä on Liikenne- ja viestintävirastolle ja Tullille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi, ellei tilanteen kiireellisyys välttämättä edellytä päätöksen välitöntä toimeenpanoa. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tiedottamisesta asianomaisille ja osallistuu päätöksen toimeenpanoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on peruutettava välittömästi tai sen laajuutta on rajoitettava, kun vesiliikenteen keskeyttäminen tai rajoittaminen ei ole enää välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamiseksi.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rajavartiolaitoksella on 24 b §:ssä tarkoitetussa merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvontatehtävässä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä oikeus estää tai keskeyttää yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetun lain 4 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun merenalaiseenkriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva vahingoittaminen. Jos teosta epäilty alus ei noudata Rajavartiolaitoksen antamia käskyjä ja kehotuksia, Rajavartiolaitoksella on oikeus puuttua aluksen kulkuun, toimintaan tai hallintaan kiilaamalla, ajamalla aluksen eteen tai muulla vastaavalla tavalla.

Rajavartiolaitoksen on ilmoitettava vahingoittamisesta tai sen estämisestä viipymättä poliisille.

Edellä 24 b §:ssä tarkoitetun merenalaisen kriittisen infrastruktuurin omistajan tai haltijan on viipymättä ilmoitettava Rajavartiolaitokselle vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin vahingoittumisesta sekä annettava salassapitosäännösten estämättä Rajavartiolaitokselle kaikki tapahtumaan ja teon kohteena olevaan omaisuuteen liittyvät tiedot, jotka ovat tarpeen 24 b ja 38 c §:ssä tarkoitettujen Rajavartiolaitoksen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Rajavartiolaitoksella on oikeus Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 49 ja 50/1996) 110 artiklan mukaisesti pysäyttää ja tarkastaa Suomen talousvyöhykkeellä purjehtiva alus, jos on perusteltua syytä epäillä, että alus on vailla kansallisuutta. Rajavartiolaitoksella on vastaava oikeus, jos on perusteltua syytä epäillä, että merilain (674/1994) 1 §:n mukaan suomalainen alus käyttää vierasta lippua tai kieltäytyy näyttämästä lippuaan. Tarkastus on toimitettava viivyttämättä tarpeettomasti aluksen matkaa.

Rajavartiolaitos voi nousta alukselle, jos se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastusta aluksessa ei saa ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Tarkastuksesta on ilmoitettava viipymättä ulkoministeriölle ja Liikenne- ja viestintävirastolle.

Rajavartiolaitoksella on oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on rajaturvallisuuden ylläpitämisen, sotilaallisen harjoitustoiminnan, puolustusyhteistyön, Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen toimeenpanon tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Rajavartiolaitos ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai vahinkoa omaisuudelle.

Rajavartiolaitoksella ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää asuinrakennuksia, niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia viljelysmaita eikä maa- ja metsätaloudellisia koekenttiä.

Rajavartiolaitoksen 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön käyttämisestä sovitaan suullisesti tai kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, Rajavartiolaitoksen esikunta, hallintoyksikön komentaja tai vähintään kapteenin tai kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies voi päättää kiinteistön käyttämisestä.

Jos Rajavartiolaitos tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistöjä tai kiinteistöillä on huomattava määrä omistajia tai haltijoita, Rajavartiolaitoksen esikunta, hallintoyksikön komentaja tai vähintään kapteenin tai kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies voi päättää kiinteistön käyttämisestä. Päätös voidaan tällöin antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) mukaisella yleistiedoksiannolla.

Kiinteistön käyttämisestä aiheutuneesta vahingosta suoritetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus. Korvauspäätökseen samoin kuin kiinteistön käyttöä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Korvaukseen oikeutetulle on muutoksenhausta huolimatta viivytyksettä suoritettava määrä, josta ei ole erimielisyyttä. Kiinteistön käyttöä koskevaa päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Kiinteistön käyttöä koskevaa sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.

Maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat rajavyöhykkeellä velvollisia sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Maa- tai vesialueen omistajalla ja haltijalla on vastaava velvollisuus sallia tilapäisten esteiden rakentaminen valtakunnanrajan välittömässä läheisyydessä enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille Schengenin rajasäännöstön III osaston 2 luvun ja tämän lain 15 §:n mukaisesti.

Rajavyöhykelupaan voidaan sisällyttää rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja ja ilmoitusvelvollisuuksia, jotka koskevat 52 §:n 1 momentin mukaista toimintaa ja liikkumista rajavyöhykkeellä. Lupaehtoja voidaan muuttaa, jos luvan antamisen edellytyksissä tapahtuu olennainen muutos.

Sen lisäksi, mitä luvanvaraisuudesta 52 §:ssä säädetään, rajavartioviranomaiselle on ennakolta ilmoitettava (rajavyöhykeilmoitus ):

1) ampuma-aseen, räjähdysaineen tai jousitoimisen aseen käyttämisestä sekä metsänhakkuusta ja metsän raivauksesta 500 metriä lähempänä rajaviivaa;

2) uitosta, kalastamisesta ja kulkuneuvolla rajavedessä kulkemisesta;

3) rajavyöhykeluvassa 53 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöidystä toiminnasta ja liikkumisesta.

Liikkuminen rajakaistalla ja rajavedessä on rajavyöhykkeelle säädetyistä kielloista poiketen sallittua Rajavartiolaitoksen, poliisin, Tullin, Puolustusvoimien ja Metsähallituksen erätarkastajan virkatehtävässä, mainittujen viranomaisten johtamassa viranomaisyhteistyössä sekä pelastustoiminnassa ja valtakunnanrajan laillisen ylittämisen yhteydessä.

Rajavyöhykelupaa ja rajavyöhykeilmoitusta ei vaadita Rajavartiolaitoksen, poliisin, Tullin, Puolustusvoimien ja Metsähallituksen erätarkastajan virkatehtävässä, mainittujen viranomaisten johtamassa viranomaisyhteistyössä, pelastustoiminnassa eikä valtakunnanrajan laillisen ylittämisen yhteydessä välttämättömään rajavyöhykkeellä oleskeluun, rajavedessä ja raja-aukolla liikkumiseen eikä ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden, räjähdysaineiden ja jousitoimisten aseiden hallussa pitämiseen ja käyttämiseen.

Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa tai aluetta koskeva liikkumisrajoitus tai -kielto, jos se on välttämätöntä henkilöiden vaaroilta suojaamiseksi tai Rajavartiolaitoksen erittäin tärkeän toiminnan suojaamiseksi. Vähintään kapteenin tai kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies voi määrätä tilapäisen liikkumisrajoituksen tai -kiellon sotilaalliselle tai rajaturvallisuuteen liittyvälle harjoitusalueelle harjoituksen ajaksi, Rajavartiolaitoksen 39 b §:n nojalla käyttöönsä ottamalle kiinteistölle kiinteistön käyttöönoton ajaksi taikka Rajavartiolaitoksen pysyvässä hallinnassa olevalle alueelle enintään 30 vuorokaudeksi kerrallaan.

Virka-avun tai tuen antamisesta päättää hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikössä tähän tehtävään kirjallisesti määrätty vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies. Jos virka-apu- tai tukipyyntö koskee useampaa hallintoyksikköä, virka-avun tai tuen antamisesta voi päättää myös Rajavartiolaitoksen esikunta. Suomen alueen ulkopuolella annettavasta laajasta tai muutoin merkittävästä tuesta päättää Rajavartiolaitoksen päällikkö. Jos kyse on sisäisen turvallisuuden kannalta erityisen merkittävästä tuesta Suomen alueen ulkopuolella, asiasta päättää sisäministeriö. Päätöksenteosta kansainvälisen avun antamisessa ja pyytämisessä säädetään lisäksi kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa.

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada Puolustusvoimilta virka-apuna Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi tarpeellista kalustoa, henkilöstöä ja erityisasiantuntemusta, jos virka-avun antaminen voi tapahtua vaarantamatta Puolustusvoimille säädettyjen muiden tehtävien suorittamista.

Puolustusvoimat voi antaa Rajavartiolaitokselle sen tehtävän suorittamiseksi virka-apua vastaavaa tukea Suomen talousvyöhykkeellä taikka toisen valtion alueella 15 b ja 15 d §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Tukeen eivät kuulu sotilaalliset voimakeinot eivätkä rajavartiomiehen toimivaltuudet. Sivullisen oikeudesta välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen rajavartiomiehen ohjauksessa säädetään 35 §:n 2 momentissa ja oikeudesta hätävarjeluun rikoslain 4 luvun 4 §:ssä. Hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä sekä voimakeinojen käytön liioittelusta 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Puolustusvoimat vastaa itse Rajavartiolaitokselle antamansa virka-avun tai tuen kustannuksista silloin, kun virka-avun tai tuen antaminen on tehtävän luonne ja kiireellisyys huomioon ottaen välttämätöntä.

Virka-avun tai tuen sitoessa suuria voimavaroja ja pitkittyessä siten, että se haittaa olennaisesti Puolustusvoimien tai virka-apua tai tukea antavan yksikön perustoimintoja taikka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, Puolustusvoimilla on oikeus saada korvaus sille aiheutuneista välittömistä kustannuksista.

Neuvoteltuaan ja sovittuaan virka-apua pyytäneen Rajavartiolaitoksen yksikön kanssa toiminnan muuttumisesta maksulliseksi Puolustusvoimat päättää korvauksen perimisestä.

Rajavartiolaitos saa Suomen kansallisten etujen mukaisesti luovuttaa pyynnöstä ja oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä muita tietoja kuin henkilötietoja toisen valtion viranomaiselle, Euroopan unionille, Pohjois-Atlantin liitolle tai muulle kansainväliselle järjestölle, jos se on tarpeen Rajavartiolaitokselle tai tiedon vastaanottavalle taholle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Tietojen luovuttamisessa noudatetaan lisäksi, mitä siitä erikseen Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätään tai kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) säädetään. Henkilötietojen luovuttamisesta säädetään henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rajavartiolain (578/2005) 25 §:ssä tarkoitetut rajajoukot koostuvat Rajavartiolaitoksen virkamiehistä ja Rajavartiolaitoksessa 30 §:n nojalla palvelemaan määrätyistä sekä asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitetun varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (285/2022) tarkoitetun asepalveluksen suorittaneista henkilöistä, jotka on asevelvollisuuslain nojalla määrätty Rajavartiolaitoksen palvelukseen.

Rajajoukot voidaan liittää Puolustusvoimiin enintään kuuden kuukauden määräajaksi kerrallaan.

Puolustusvoimiin liitettäviin rajajoukkoihin kuuluvat virkamiehet ja vastaavat virat siirtyvät Puolustusvoimiin liittämistä vastaavaksi ajaksi. Määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan määräajaksi nimitetyt virkamiehet sekä vastaavat virkasuhteet ja virat siirtyvät Puolustusvoimiin kuitenkin enintään kyseiseksi määräajaksi. Viran tai virkasuhteen siirtyminen ei edellytä virkamiehen suostumusta.

Virkamiesten palvelussuhteen ehdot määräytyvät liittämisen ajan Puolustusvoimissa sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti ja liittämisen päättyessä Rajavartiolaitoksessa sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Puolustusvoimiin siirtyvät virkamiehet säilyttävät kuitenkin euromääräisen palkkansa vähimmäispalkkana niin pitkään kuin virkamiehen tehtävät säilyvät Puolustusvoimissa sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaisesti arvioituna vaativuudeltaan vähintään vastaavalla tasolla. Liittämisen päätyttyä virkamiesten virkasuhde jatkuu Rajavartiolaitoksessa liittämishetkellä Puolustusvoimiin siirtyneissä Rajavartiolaitoksen viroissa ja virkasuhteissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jollei muualla laissa toisin säädetä, Rajavartiolaitos saa käsitellä 7–11, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja sekä meripelastuslain (1145/2001) 12 §:ssä tarkoitetun meripelastusrekisterin tietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen:

Jollei muualla laissa toisin säädetä, Rajavartiolaitos saa käsitellä 7–9, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja sekä meripelastuslain 12 §:ssä tarkoitetun meripelastusrekisterin tietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.

Rajavartiolaitoksella on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista varten salassapitosäännösten estämättä tietoja seuraavasti:

9) yhteisöiltä ja yhtymiltä matkustajaa ja kulkuneuvon henkilökuntaa koskevia tietoja poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetussa laissa (687/2009) tarkoitetussa yhteistoiminnassa suoritettavaa tehtävää varten; oikeudesta saada tietoja lentoliikenteen matkustajarekisteristä säädetään lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annetussa laissa (657/2019);

10) yhteisöiltä ja yhtymiltä jatkuvasti kuvaa välittävän tai kuvaa tallentavan teknisen laitteen valvontamateriaali rajaturvallisuuden ylläpitämistä ja Rajavartiolaitoksen suoritettavaksi säädettyä valvontatehtävää varten sekä Rajavartiolaitoksen toiminnan suojaamiseksi.

Rajavartiolaitos saa luovuttaa pyynnöstä ja oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä 7–11, 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja sekä meripelastuslain 12 §:ssä tarkoitetun meripelastusrekisterin tietoja toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle:

1) meripelastusta, ympäristövahinkojen torjuntaa tai merialueen turvallisuutta koskevan tehtävän suorittamista varten;

2) aluevalvontaa tai sotilaallista maanpuolustusta koskevan tehtävän suorittamista varten.

Rajavartiolaitos saa luovuttaa pyynnöstä ja oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä 7–11, 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja sekä meripelastuslain 12 §:ssä tarkoitetun meripelastusrekisterin tietoja:

4) laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevissa kansainvälisissä velvoitteissa tai järjestelyissä tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille kyseisissä kansainvälisissä velvoitteissa tai järjestelyissä tarkoitettuja tehtäviä varten;

5) toisen valtion meripelastustehtävistä, ympäristövahinkojen torjunnasta tai merialueen turvallisuudesta vastaavalle viranomaiselle, jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Rajavartiolaitoksen tai toisen valtion viranomaisen tehtävän suorittamista varten;

6) toisen valtion aluevalvonnasta tai sotilaallisesta maanpuolustuksesta vastaavalle viranomaiselle, jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Rajavartiolaitoksen tai toisen valtion viranomaisen tehtävän suorittamista varten.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämä laki ei myöskään koske:

7) Suomen tasavallan hallituksen ja Ruotsin kuningaskunnan hallituksen välillä raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdyn sopimuksen (SopS 3 ja 5/2025) 3 ja 4 artiklan nojalla Suomen alueella toimiville ruotsalaisille poliisimiehille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta eikä niiden hallussapitoa;

8) rajavartiolain (578/2005) 15 d §:n nojalla Suomen alueella rajaturvallisuusapua antaville vieraan valtion virkamiehille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta eikä niiden hallussapitoa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käytössään olevalla alueella antaa sopimuksen VII artiklan 10 kappaleen a kohdassa tarkoitettuja paikkoja lähettäjävaltion käyttöön.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .