Avustus kotikunnattomien lasten varhaiskasvatukseen
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Kunnat voivat saada valtion erityisavustusta suojelua hakevien, suojelua saavien ja paperittomien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Rahoituksella korvataan kustannuksia lapsista, joilla ei ole virallista kotikuntaa Suomessa.
opetustoimi · varhaiskasvatus · valtionavut · rahoitus · pakolaiset · turvapaikanhakijat · lapset (ikäryhmät) · suojelu · EU-direktiivit · Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 · Euroopan unioni · Ukraina
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.9.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 9.11.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Vahvistettu
- 11.11.2022
- Säädös
- 884/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätään pysyvä säännös erityisavustuksesta sellaisten lasten varhaiskasvatukseen, jotka hakevat tai saavat tilapäistä suojelua, hakevat kansainvälistä suojelua tai ovat maassa ilman oleskeluoikeutta, ja joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Avustus kattaa päiväkoti- ja perhepäivähoidon laskennalliset kustannukset täysimääräisesti ilman kunnan omarahoitusosuutta silloin, kun valtion talousarviossa on osoitettu määrärahaa.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2023, ja vuodelle 2023 avustukseen on varattu 60,0 miljoonaa euroa, mikä riittää arviolta 4 650 lapsen varhaiskasvatukseen. Avustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät säännölliseen, vähintään 10 päivää kuukaudessa toteutuvaan varhaiskasvatukseen. Muutos parantaa erityisesti Ukrainasta sotaa paenneiden sekä muiden kotikunnattomien lasten mahdollisuuksia päästä varhaiskasvatukseen ja tukee vanhempien työllistymistä ja opiskelua, mutta se ei luo lapsille uutta subjektiivista oikeutta varhaiskasvatuspaikkaan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 20.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.10.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25.10.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 28.10.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 3.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 884/2022 · 11.11.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1410/2014, 532/2017, 957/2017, 716/2018, 315/2019, 1083/2020, 1220/2020, 1114/2021 ja 489/2022, uusi 7 momentti sekä lakiin siitä lailla 532/2017 kumotun 46 §:n tilalle uusi 46 § seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään lisäksi erityisavustuksen myöntämisestä tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
46 §Tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatukseen myönnettävä erityisavustus
Kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää erityisavustusta sellaisten tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen, joilla ei ole kotikuntalain (201/1994) mukaista kotikuntaa, valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan puitteissa. Kunta tai kuntayhtymä voi sisällyttää hakemukseen myös yksityistä varhaiskasvatusta. Erityisavustusta ei myönnetä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetaan kansainvälistä suojelua hakevalla lapsella ulkomaalaista lasta, joka on hakenut kansainvälistä suojelua ulkomaalaislain (301/2004) 95 §:n mukaisesti ja tilapäistä suojelua hakevalla tai saavalla lapsella ulkomaalaislain 109 §:ssä tarkoitettua suojelua hakenutta tai saanutta ulkomaalaista lasta. Ilman oleskeluoikeutta olevalla lapsella tarkoitetaan lasta, jonka oleskeluoikeus Suomessa on ulkomaalaislain 40 §:n mukaisesti päättynyt.
Tässä pykälässä tarkoitetun erityisavustuksen myöntämisperusteista ja käyttökohteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Tässä pykälässä tarkoitettu erityisavustus voi kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien laskennallisten kokonaiskustannusten täyden määrän.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.