Avustus kotikunnattomien lasten varhaiskasvatukseen
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Kunnat voivat saada valtion erityisavustusta suojelua hakevien, suojelua saavien ja paperittomien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Rahoituksella korvataan kustannuksia lapsista, joilla ei ole virallista kotikuntaa Suomessa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.9.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 9.11.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Vahvistettu
- 11.11.2022
- Säädös
- 884/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätään pysyvä säännös erityisavustuksesta sellaisten lasten varhaiskasvatukseen, jotka hakevat tai saavat tilapäistä suojelua, hakevat kansainvälistä suojelua tai ovat maassa ilman oleskeluoikeutta, ja joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Avustus kattaa päiväkoti- ja perhepäivähoidon laskennalliset kustannukset täysimääräisesti ilman kunnan omarahoitusosuutta silloin, kun valtion talousarviossa on osoitettu määrärahaa.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2023, ja vuodelle 2023 avustukseen on varattu 60,0 miljoonaa euroa, mikä riittää arviolta 4 650 lapsen varhaiskasvatukseen. Avustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät säännölliseen, vähintään 10 päivää kuukaudessa toteutuvaan varhaiskasvatukseen. Muutos parantaa erityisesti Ukrainasta sotaa paenneiden sekä muiden kotikunnattomien lasten mahdollisuuksia päästä varhaiskasvatukseen ja tukee vanhempien työllistymistä ja opiskelua, mutta se ei luo lapsille uutta subjektiivista oikeutta varhaiskasvatuspaikkaan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtion erityisavustusta kotikunnattomien ja suojelua saavien lasten varhaiskasvatuksen korvaamiseksi kunnille. Lakiesitys sai laajan ja yksimielisen tuen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Keskustelussa herätti huolta etenkin varhaiskasvatusalan vaikea henkilöstöpula.
- Riittääkö varhaiskasvatukseen osaavaa henkilöstöä kasvavan lapsimäärän myötä?
- SDPPuolesta
SDP piti esitystä erittäin tarpeellisena haavoittuvassa asemassa olevien lasten oppimisen, kielitaidon ja nopean kotoutumisen tueksi.
”Esitys on merkityksellinen erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen kannalta.”
— Marko Asell - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä ja piti erinomaisena, että kunnille korvataan suojelua hakevien ja saavien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvat kulut.
”Parasta on se, että kunnille korvataan tästä tulevat kustannukset, eli tahtotila näiden lasten auttamiseen on toivottavasti jaettu koko maassa erityisesti tämän lain jälkeen.”
— Hilkka Kemppi - VihreätPuolesta
Vihreät tuki esityksen tuomaa rahoitusta kunnille, mutta muistutti henkilöstöpulan ja tilojen tarpeen vaativan lisätoimia.
”Tämä tarve tulee vaan kasvamaan, kun lasten määrä lisääntyy.”
— Inka Hopsu - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä erittäin hyvänä ja yksimielisesti kannatettavana, sillä se mahdollistaa lasten pääsyn varhaiskasvatukseen ja vanhempien työnteon.
”Mielestäni tämä on nyt erittäin hyvä ratkaisu, että kunnille tulee varhaiskasvatuksestakin korvausta näillä erityisavustuksilla.”
— Paula Risikko - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset kaipasi tarkempia tietoja lakiesityksen taustoista ja kustannusvaikutuksista.
”Olisin tosiaan ollut kiinnostunut kysymään ministeriltä, paljonko tämän kustannusvaikutus on, mutta kun ministeri nyt ei ole paikalla, niin en tätä voi kysyä.”
— Minna Reijonen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit kannatti esitystä pakolaislasten ja kuntien tueksi, mutta ilmaisi vakavan huolen varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta ja päiväkotien kuormituksesta.
”No, tämä esitys on kannatettava ja ajankohtainen etenkin ukrainalaisten pakolaislasten varhaiskasvatuksen tarpeisiin.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 159/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 159/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 20.9.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.10.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25.10.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 28.10.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 3.11.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 884/2022 · 11.11.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1410/2014, 532/2017, 957/2017, 716/2018, 315/2019, 1083/2020, 1220/2020, 1114/2021 ja 489/2022, uusi 7 momentti sekä lakiin siitä lailla 532/2017 kumotun 46 §:n tilalle uusi 46 § seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään lisäksi erityisavustuksen myöntämisestä tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
46 §Tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatukseen myönnettävä erityisavustus
Kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää erityisavustusta sellaisten tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen, joilla ei ole kotikuntalain (201/1994) mukaista kotikuntaa, valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan puitteissa. Kunta tai kuntayhtymä voi sisällyttää hakemukseen myös yksityistä varhaiskasvatusta. Erityisavustusta ei myönnetä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetaan kansainvälistä suojelua hakevalla lapsella ulkomaalaista lasta, joka on hakenut kansainvälistä suojelua ulkomaalaislain (301/2004) 95 §:n mukaisesti ja tilapäistä suojelua hakevalla tai saavalla lapsella ulkomaalaislain 109 §:ssä tarkoitettua suojelua hakenutta tai saanutta ulkomaalaista lasta. Ilman oleskeluoikeutta olevalla lapsella tarkoitetaan lasta, jonka oleskeluoikeus Suomessa on ulkomaalaislain 40 §:n mukaisesti päättynyt.
Tässä pykälässä tarkoitetun erityisavustuksen myöntämisperusteista ja käyttökohteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Tässä pykälässä tarkoitettu erityisavustus voi kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien laskennallisten kokonaiskustannusten täyden määrän.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.