HE 17/2021 vpHyväksytty muutettunaVireille 25.2.2021

Vuoden 2021 lisätalousarvio

Vuoden 2021 lisätalousarvioksi

Vuoden 2021 lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
25.2.2021
Viimeisin tapahtuma
25.3.2021
Äänestyksiä
16
Puheenvuoroja
105
Säädös
255/2021

Näin eduskunta äänesti

Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 16 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

105 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta keskusteli vuoden 2021 ensimmäisestä lisätalousarviosta, jolla kohdennettiin lisärahoitusta erityisesti koronarokotteiden hankintaan, meriliikenteen huoltovarmuuteen, lasten ja nuorten palveluihin sekä kulttuuri- ja taidealalle. Keskustelussa vallitsi laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys monien kriisitoimien tarpeellisuudesta, mutta kiistaa herättivät valtion velkaantuminen, työllisyystoimien riittävyys ja tapahtuma-alan tilanne. Oppositio toi esiin myös huolia mielenterveyspalveluiden saatavuudesta sekä energiapoliittisista määrärahoista.

  • Ovatko kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä nuorten mielenterveyspalveluiden tukitoimet riittäviä ja oikea-aikaisia?
  • Onko valtion velkaantuminen ja talouden kehyspolitiikka kestävällä uralla?
  • Pitäisikö lisätalousarviossa rahoittaa öljylämmityksestä ja turpeen energiakäytöstä luopumista?
  • SDPPuolesta

    Ryhmä kannatti esityksen määrärahalisäyksiä, joilla vahvistetaan erityisesti kulttuuri- ja taidealan pärjäämistä, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kriittistä meriliikennettä.

    ”Hallitus on palannut vuonna 21 noudattamaan menokehystä, josta poikettiin covid-19-pandemian vuoksi viime vuonna.”
    — Johannes Koskinen
  • KeskustaPuolesta

    Ryhmä piti lisätalousarviota välttämättömänä ja vastuullisena keinona reagoida koronapandemian aiheuttamiin menotarpeisiin, kuten rokotehankintoihin, merikuljetusten huoltovarmuuteen ja perheiden tukemiseen.

    ”Koronarokotteiden lisähankintoihin ehdotetaan 70 miljoonaa euroa.”
    — Matti Vanhanen
  • VihreätPuolesta

    Ryhmä tuki vahvasti esityksen panostuksia nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin, ammatilliseen koulutukseen ja taidealaan, mutta muistutti tarpeesta edetä nopeasti terapiatakuun toteuttamisessa.

    ”Siksi vastaanotan ilolla lisätalousarvioesityksen, jossa lasten, nuorten ja perheiden tukeen esitetään 17,5 miljoonaa euroa.”
    — Inka Hopsu
  • Ryhmä piti määrärahoja erittäin tärkeinä lapsille, nuorille, ammatillisen koulutuksen opiskelijoille sekä kulttuurialan freelancereille.

    ”Vasemmistolle on tärkeää, että kriisin keskellä tässäkin lisätalousarviossa tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä.”
    — Pia Lohikoski
  • RKPPuolesta

    Ryhmä kannatti esitystä ja korosti erityisesti matkustaja- ja lastivarustamoiden liikennöintituen merkitystä maamme huoltovarmuudelle ja ulkomaankaupalle.

    ”Se on erittäin tärkeää, että tämä lisätalousarvio sisältää 23 miljoonaa euroa meidän liikenteelle.”
    — Mats Löfström
  • KokoomusPuolesta varauksin

    Ryhmä tuki monia esityksen kohteita, kuten rokotehankintoja ja perheiden palveluita, mutta arvosteli velkaantumisen tasoa, tapahtuma-alan tukien viivästymistä sekä terapiatakuun puuttumista.

    ”Tämä lisätalousarvio on isolta osin määrärahoiltaan sellainen, että me myös oppositiosta olemme voineet näitä tukea.”
    — Timo Heinonen
  • PerussuomalaisetPuolesta varauksin

    Ryhmä piti useita kriisiajan määrärahoja perusteltuina, mutta arvosteli voimakkaasti velanottoa, ilmastotoimien rahoitusta ja liikuntaseurojen tuen vähäisyyttä.

    ”Lisätalousarviossa on paljon hyvää — sitä ei käy kieltäminen — mutta meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa pääsisimme koronasta eroon ja saisimme Suomen takaisin jaloilleen.”
    — Jenna Simula
  • Ryhmä ilmaisi tyytyväisyytensä lisätalousarvion kohdennuksiin lapsille, nuorille ja kulttuurille eikä nähnyt tarvetta esittää määrärahamuutoksia.

    ”Tämä lisätalousarvioesitys on minusta hyvä esimerkki siitä, että kohdistamalla todella tarpeellisiin kohtiin voidaan saada hyviä asioita aikaan.”
    — Antero Laukkanen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 105 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 25.2.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 2.3.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 19.3.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
  4. 24.3.2021Ainoa käsittely · Täysistunto
  5. 24.3.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • Vuoden 2021 lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 255/2021