Työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan palauttaminen lakiin

Vakuutus tehdään jatkuvaksi ja vakuutuskautena on kalenterivuosi. Kesken vuotta voimaan tulevan vakuutuksen ensimmäinen vakuutuskausi päättyy kuitenkin vakuutuksen alkamista seuraavan kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

Vakuutuksenottaja voi siirtää vakuutuksen toiseen vakuutusyhtiöön kirjallisesti erityisellä siirtoilmoituksella. Vakuutus voidaan siirtää siten, että se päättyy maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä. Vakuutuksenottaja tekee siirtoilmoituksen uudelle vakuutusyhtiölle, jonka on toimitettava se vanhaan vakuutusyhtiöön viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen edellä mainittuja päiviä.

Vakuutusyhtiöllä on oltava vakuutusmaksujen laskuperusteet ( maksuperusteet ), joista ilmenee, miten vakuutusmaksut määrätään. Maksuperusteita on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Maksuperusteissa on oltava yksiselitteiset vakuutusmaksujen laskentakaavat ja niistä on ilmettävä vakuutusmaksun määräämistä koskevat menettelytavat. Menettelytavoissa on määriteltävä myös, miten maksuperusteita sovelletaan vakuutuksenottajaa koskevien erityisten olosuhteiden tai olosuhteiden muutosten johdosta.

Kun vakuutusyhtiö on saanut vakuutuksen myöntämistä koskevan tarjouspyynnön vakuutuksenottajalta, sillä on oikeus saada maksutta vakuutusyhtiöltä, jossa vakuutus on tai on ollut, kunkin tarjouspyynnön kohteena olevan pakollisen vakuutuksen palkka- sekä vahinkotapahtuma- ja korvaustiedot. Nämä tiedot on oikeus saada viideltä viimeiseltä täydeltä sekä kuluvalta vakuutuskaudelta ( tilastohistoria ). Vakuutusyhtiön on toimitettava tilastohistoria viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemän päivän kuluessa siitä, kun tarjousta tekevä vakuutusyhtiö on sitä pyytänyt.

Kun vakuutuksenottaja siirtää vakuutuksensa toiseen vakuutusyhtiöön, vakuutusyhtiön, jossa vakuutus päättyy, on toimitettava tilastohistoriaan kuuluvat kunkin pakollisen vakuutuksen palkkatiedot viimeiseltä täydeltä ja kuluvalta vakuutuskaudelta uudelle vakuutusyhtiölle seitsemän päivän kuluessa vakuutuksen 162 §:n 1 momentissa tarkoitetusta viimeisestä siirtopäivästä.

Kun vakuutuksenottaja on siirtänyt vakuutuksensa toiseen vakuutusyhtiöön, tämä voi pyytää aikaisemmilta vakuutusyhtiöiltä omien maksuperusteidensa mukaan erikoismaksuperusteisen vakuutuksenottajan siirtyneiden vakuutusten tilastohistorian. Vakuutusyhtiön on luovutettava tilastohistoria seitsemän päivän kuluessa pyynnöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tilastohistoriaan kuuluvista tiedoista ja säädetään siitä, miten ja missä muodossa tiedot toimitetaan.

Mitä 139 §:n 1 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta ansionmenetyskorvaukseen, sovelletaan vain vapaa-ajan vakuutuksen ottaneeseen työnantajaan.

Lisäksi Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävänä on:

13) harjoittaa lain toimeenpanoon ja tämän lain mukaisten vahinkojen ehkäisyyn liittyvää 236 §:n mukaista tilasto- ja tutkimustoimintaa sekä 236 a §:n mukaista työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa;

Jäsenvakuutusyhtiöt, Valtiokonttori ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos ovat velvollisia suorittamaan vuosittain Tapaturmavakuutuskeskukselle maksun Tapaturmavakuutuskeskuksen toimintakustannusten kattamiseksi. Toimintakustannuksilla tarkoitetaan tässä pykälässä muita kuin 231 §:n mukaisesti jakojärjestelmällä rahoitettavia Tapaturmavakuutuskeskuksen toimintakustannuksia.

Tämän lain mukaista vakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden on osallistuttava vuosittain tässä pykälässä tarkoitettujen kustannusten kattamiseen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa siten kuin 2–10 momentissa säädetään ( jakojärjestelmä ). Vakuutusmaksutulolla tarkoitetaan tässä pykälässä vakuutusyhtiön tuloslaskelmaan sisältyvää tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksutuloa. Katettavat kustannukset ovat:

1) vakuuttamattomassa työssä sattuneista vahinkotapahtumista ja vakuuttamisvelvollisuuden valvonnasta sekä niiden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset, joista on vähennetty 183 ja 184 §:n nojalla saadut maksut;

2) Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta johtuvista asuin- ja oleskelupaikan vakuutuslaitoksen ja yhteyselimen tehtävistä sekä niiden hoitamisesta aiheutuneet kustannukset;

Finanssivalvonnan tulee julkaista vähintään kolmen vuoden välein selvitys, josta ilmenee kunkin vakuutusyhtiön tämän lain mukaisen vakuutuksen toteutunut tulos vähintään viiden edeltävän kalenterivuoden jaksolta.

Tämän lain mukaisesti korvattujen vahinkotapahtumien syistä tehtävässä tutkinnassa ( työpaikkaonnettomuuksien tutkinta ) selvitetään tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä esitetään niihin perustuvat suositukset työturvallisuuden edistämiseksi.

Tapaturmavakuutuskeskus huolehtii työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan operatiivisen toiminnan järjestämisestä, tutkinnan kehittämisestä sekä tutkintaan liittyvästä viestinnästä ja koulutuksesta.

Työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tutkintaryhmä laatii salassa pidettävän tutkintaraportin ja lisäksi työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan johtokunta voi Tapaturmavakuutuskeskuksen asiantuntijan esityksestä päättää julkisen tutkintaselostuksen sisällöstä ja sen julkaisemisesta onnettomuuden vakavuuteen nähden sopivassa laajuudessa. Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus käyttää työpaikkaonnettomuuden tutkinnassa saatuja tietoja myös 236 §:n mukaisen tutkimustoiminnan mukaisissa analyyseissä ja yhteenvedoissa.

Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus käsitellä työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tarkoituksiin välttämättömiä henkilötietoja ja tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävänä on myös tutkia maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvattuja kuolemaan johtaneita vahinkotapahtumia sekä erityisen vakavia työpaikkaonnettomuuksia.

Tapaturmavakuutuskeskuksen hallitus asettaa työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa varten johtokunnan. Johtokunnan tehtävänä on työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan yleinen johtaminen Tapaturmavakuutuskeskuksen hallituksen antamien tutkinnan linjauksien mukaisesti. Johtokunta päättää yksittäisen työpaikkaonnettomuuden tutkinnan aloittamisesta, tutkintaryhmän kokoonpanosta, julkisen tutkintaselostuksen sisällöstä ja sen julkaisemisesta Tapaturmavakuutuskeskuksen asiantuntijan esityksestä.

Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta. Työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan johtokuntaan nimetään enintään 11 jäsentä. Jäsenistä enintään kolme nimetään työnantajien ja enintään kolme työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjestöjen esityksistä. Enintään viisi jäsentä, joista yksi edustaa Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, nimetään vakuutuslaitosten esityksistä. Tapaturmavakuutuskeskuksesta nimetään johtokuntaan yksi jäsen, joka toimii johtokunnan esittelijänä.

Johtokunnan jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. Lisäksi johtokuntaan sovelletaan, mitä 248 §:ssä säädetään.

Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus perustaa työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa varten tutkintaryhmiä. Kun työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan johtokunta on päättänyt yksittäisen tapauksen tutkintaan ottamisesta, Tapaturmavakuutuskeskus määrää tutkintaryhmän johtajaksi yhden Tapaturmavakuutuskeskuksen asiantuntijan. Johtokunta päättää muusta tutkintaryhmän kokoonpanosta Tapaturmavakuutuksen asiantuntijan esityksestä. Tutkintaryhmässä on tarpeellinen määrä jäseniä, joilla on riittävä asiantuntemus työelämästä ja tutkinnan kannalta keskeisiltä aloilta.

Tutkintaryhmät Tapaturmavakuutuskeskuksen asiantuntijan johdolla vastaavat työpaikkaonnettomuuden tutkinnasta yksittäisissä tapauksissa ja laativat salassa pidettävän tutkintaraportin. Tutkintaryhmät toimivat tutkintaa suorittaessaan itsenäisesti, riippumattomasti ja puolueettomasti.

Tutkintaryhmän jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. Lisäksi tutkintaryhmään sovelletaan, mitä 248 §:ssä säädetään.

Vakuutuslaitoksella on oikeus saada Verohallinnolta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot työntekijän ansioista, vaikka verotusta ei olisi vielä vahvistettu.

Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus saada Työterveyslaitokselta, työsuojeluviranomaiselta ja poliisilta sellaisia työtapaturmien ja ammattitautien syitä ja seurauksia koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä 236 §:ssä tarkoitettuja tutkimuksia ja laskelmia varten.

Tapaturmavakuutuskeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maksutta työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa varten:

1) poliisi- ja esitutkinnan aineistosta ja kuolemansyynselvityksestä välttämättömät tiedot työpaikkaonnettomuudesta, tapahtumien kulkuun, syihin ja seurauksiin vaikuttaneista tekijöistä, välttämättömät tiedot onnettomuuteen osallisen terveydentilasta sekä muut näihin rinnastettavat välttämättömät tiedot;

2) osalliselta työnantajalta, työntekijältä, työsuojeluviranomaiselta ja vakuutuslaitokselta välttämättömät tiedot työpaikkaonnettomuudesta, tapahtumien kulkuun, syihin ja seurauksiin vaikuttaneista tekijöistä, tieto korvattavasta vahinkotapahtumasta sekä muut näihin rinnastettavat välttämättömät tiedot;

3) työpaikkaonnettomuuden silminnäkijältä tai muulta, jolla muutoin on tietoa onnettomuudesta, välttämättömät tiedot tapahtumien kulkuun, syihin ja seurauksiin vaikuttaneista tekijöistä sekä muut näihin rinnastettavat välttämättömät tiedot.

Lisäksi Tapaturmavakuutuskeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa varten lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä pyynnöstä tämän laatima lausunto välttämättömistä onnettomuuteen osallisen potilasasiakirjoista, terveydentilasta, työkyvystä ja hoidosta. Tapaturmavakuutuskeskuksella on myös oikeus tehdä työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa varten tutkimuksia ja tarkastuksia työpaikalla.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava pyynnöstä, ja ne on yksilöitävä vahingoittuneen henkilötunnuksella.

Tapaturmavakuutuskeskuksella on sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin, oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä vakuutusyhtiön selvitysmiehiltä ja konkurssipesästä 229 ja 230 §:ssä säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 158 §:n mukaiset määräaikaiset vakuutukset ovat voimassa vakuutussopimuksen alkuperäisen määräajan loppuun.

Tämän lain 187 §:n 4 momenttia sovelletaan kaikkiin tämän lain voimaan tullessa vireillä olleisiin asioihin.

Edellä 5 §:ssä tarkoitettuun lakisääteiseen vakuuttamisvelvollisuuteen perustuvan vakuutuksen perusteella korvattuihin kuolemaan johtaneisiin vahinkotapahtumiin sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 236 a–236 c §:ssä säädetään työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta. Kuolemaan johtanutta vahinkotapahtumaa ei kuitenkaan tarvitse tutkia mainitun lain mukaisesti, jos vahinkotapahtumalla ei voida arvioida olevan saavutettavissa merkittävää lisätietoa vastaavan kaltaisten työpaikkaonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tai maatalousyrittäjien tai apurahansaajien työturvallisuuden edistämiseksi.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen esityksestä myös muu kuin kuolemaan johtanut vahinkotapahtuma voidaan tutkia Tapaturmavakuutuskeskuksessa, jos kysymyksessä on erityisen vakava työpaikkaonnettomuus, jonka tutkimisen arvioidaan olevan tärkeää vastaavien työpaikkaonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tai maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työturvallisuuden edistämiseksi. Työtapaturma- ja ammattitautilain 236 c §:ssä tarkoitetussa tutkintaryhmässä on tämän lain mukaista vahinkotapahtumaa tutkittaessa oltava riittävä maatalousyrittäjätyötä tai apurahansaajan työtä koskeva asiantuntemus.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksella on velvollisuus luovuttaa Tapaturmavakuutuskeskukselle työpaikkaonnettomuuden tutkinnan toteuttamiseksi välttämättömät henkilötiedot. Nämä tiedot voivat sisältää myös tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus antaa edellä mainittuja tietoja työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan johtokunnalle ja tutkintaryhmille.

Kuolemaan johtaneiden ja erityisen vakavien työpaikkaonnettomuuksien tutkintaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 259 §:ssä säädetään Tapaturmavakuutuskeskuksen oikeudesta saada ja käsitellä tietoja. Mitä mainitussa pykälässä säädetään oikeudesta saada tietoja työnantajalta, sovelletaan myös vahingoittuneen kanssa samassa yrityksessä työskennelleeseen tai työskentelevään maatalousyrittäjään. Työtapaturma- ja ammattitautilain 236 c §:ssä tarkoitetulla tutkintaryhmällä on oikeus tehdä tutkimuksia ja tarkastuksia maatalousyrittäjän tai apurahansaajan työpaikalla. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus saada 147 §:n mukaisen tehtävän hoitamista varten Tapaturmavakuutuskeskukselta työtapaturma- ja ammattitautilain 236 c §:ssä tarkoitettu yksittäisestä työpaikkaonnettomuuden tutkinnasta laadittu salassa pidettävä tutkintaraportti niiden työpaikkaonnettomuuksien osalta, jotka ovat sattuneet maatalousyrittäjille tai apurahansaajille.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksella on oikeus saada Verohallinnolta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot työntekijän ansioista, vaikka verotusta ei olisi vielä vahvistettu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jakojärjestelmällä katettavat kustannukset ( jakojärjestelmäkustannukset ) ovat:

1) Liikennevakuutuskeskuksen vastuulla olevista vahingoista ja niiden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset ilman 2–6 kohdassa tarkoitettuja korvauksia, sekä 27 ja 28 §:n mukaisten maksujen esittämisestä, laskuttamisesta ja perimisestä aiheutuvat kustannukset, joista on vähennetty sekä 27 ja 28 §:n mukaiset maksut että raja- ja siirtoliikennevakuutuksien maksut;

Finanssivalvonnan tulee julkaista vähintään kolmen vuoden välein selvitys, josta ilmenee kunkin vakuutusyhtiön liikennevakuutuksen toteutunut tulos vähintään viideltä edeltävältä kalenterivuodelta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Liikennevakuutuskeskuksen jäsenet vastaavat Liikennevakuutuskeskuksen kustannuksista lukuun ottamatta tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa Liikennevakuutuskeskukselle säädetyistä tehtävistä syntyviä kustannuksia ja liikennevakuutuslain 75 §:n mukaisesti jakojärjestelmällä rahoitettavia kustannuksia. Valtiokonttori vastaa kuitenkin vain niistä kustannuksista, jotka liittyvät sen liikennevakuutuslaista johtuvien tehtävien toimeenpanoon.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lautakunnassa on puheenjohtaja, kuusi varapuheenjohtajaa ja neljätoista muuta jäsentä sekä riittävä määrä varajäseniä. Puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtajista ovat päätoimisia. Lautakunnan muut jäsenet ovat sivutoimisia. Varajäseneen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään lautakunnan jäsenestä.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan käsitellessä potilasvahinkoasioita sovelletaan sitä, mitä potilasvakuutuslain 35 §:n 2 momentissa säädetään Potilasvakuutuskeskuksen oikeudesta lähettää päätös tiedoksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kuntoutuksen kustannuksina korvataan:

7) vammaiselle tuetusta asumisesta aiheutuvat lisäkustannukset;

Vakuutuslaitoksen päätökseen tyytymätön voi pyytää asiasta liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuositusta kirjallisella hakemuksella vuoden kuluessa vakuutuslaitoksen päätöksen antamisesta. Jos asia saatetaan vireille lautakunnassa, muutoksenhakuajan kuluminen keskeytyy käsittelyn ajaksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jakojärjestelmällä katettavat kustannukset ( jakojärjestelmäkustannukset ) ovat:

1) Potilasvakuutuskeskuksen 22 §:n 3 momentin mukaisesti maksamista vahinkotapahtumista ja niiden hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ilman tämän momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja korvauksia sekä 19 ja 20 §:n mukaisten maksujen esittämisestä, laskuttamisesta ja perimisestä aiheutuvat kustannukset, joista on vähennetty 19 ja 20 §:n nojalla saadut maksut;

3) tämän lain mukaan korvattavat vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetut tarpeellisen sairaanhoidon kustannukset, jotka maksetaan, kun vahinkotapahtuman sattumispäivää seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut yli yhdeksän vuotta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Potilasvakuutuskeskuksen jäsenet vastaavat Potilasvakuutuskeskuksen toiminnasta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta potilasvakuutuslain 48 §:n mukaisesti jakojärjestelmällä rahoitettavia kustannuksia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain mukaan maksetaan korvausta vahinkotapahtumasta, jota ei korvata työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan ja joka on aiheuttanut vamman tai sairauden henkilölle, joka osallistuu seuraavien lakien mukaisesti järjestettyyn koulutukseen:

1) ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (531/2017);

2) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettu laki (1215/2020);

3) ammattikorkeakoululaki (932/2014);

4) yliopistolaki (558/2009);

5) perusopetuslaki (628/1998), lukuun ottamatta siinä tarkoitettua esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta ja vuosiluokkia 1–6;

6) lukiolaki (714/2018).

Poiketen siitä, mitä 1 §:ssä säädetään, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 7 luvussa tarkoitetussa työvoimakoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan korvattavien olosuhteiden osalta, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .