HE 174/2020 vpHyväksytty muutettuna

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja pätevyyksien uudistaminen

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Vireille 15.10.2020Viimeisin tapahtuma 11.12.2020Alkuperäinen esitys eduskunta.fi
ammatillinen koulutusliikennepalvelutkuorma-autonkuljettajatlinja-autonkuljettajatammattitutkinnotoppisopimuskoulutusoikeudenkäyntihallintoasiatrahoitusvaikuttavuustietojärjestelmät

Lyhyesti

Ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen osuus pidetään 70 prosentissa oppilaitosten taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Samalla oppisopimusopiskelijoille taataan oikeus työtodistukseen ja kuljettajan ammattipätevyyden voi suorittaa suoraan kokeella ilman pakollista koulutusta.

Mikä muuttuu

Ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudet lukitaan vuoden 2020 tasolle (perusrahoitus 70 %, suoritusrahoitus 20 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %), jolloin perusrahoitusta ei alenneta aiemmin suunniteltuun 50 prosenttiin. Samalla mahdollistetaan kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden suorittaminen pelkällä kokeella, velvoitetaan työnantajat antamaan työtodistus myös oppisopimusopiskelijoille sekä automatisoidaan opiskelija- ja työelämäpalautteen kerääminen Koski-tietovarannon kautta.

Mitä se tarkoittaa

Lait tulevat pääosin voimaan 1.1.2021. Koulutuksen järjestäjille muutos takaa vakaamman ja ennakoitavamman perusrahoituksen, millä turvataan opetusta myös keskimääräistä enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille. Kuljetusalan osaamista jo omaavat henkilöt, kuten alanvaihtajat, voivat työllistyä nopeammin suorittamalla ammattipätevyyden ilman pakollista 140–280 tunnin koulutusta. Työnantajille tulee velvollisuus laatia työtodistus oppisopimuksen päätyttyä, ja työelämäpalautteen huomioiminen rahoituksen perusteena siirtyy vuoteen 2023.

Miten eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.

Kaikki äänestykset käsittelyn aikana (1)

Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.

Ensimmäinen käsittely

Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.

Äänestys 1

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

42

Jaa

13

Ei

0

Tyhjää

144

Poissa

Kok
0 · 10 · 0 · 28
PS
10 · 0 · 0 · 28
SDP
10 · 0 · 0 · 30
Kesk
9 · 0 · 0 · 21
Vihr
5 · 0 · 0 · 15
Vas
5 · 0 · 0 · 11
RKP
3 · 0 · 0 · 7
KD
0 · 2 · 0 · 3
Liik
0 · 1 · 0 · 0
AT
0 · 0 · 0 · 1
Pöytäkirja

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 17.12.2020.

Käsittelyn vaiheet

  1. Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Opetus- ja kulttuuriministeriö)

    15.10.2020

  2. Lähetekeskustelu(Täysistunto)

    20.10.2020

  3. Valiokunnan mietintö tai lausunto(sivistysvaliokunta)

    2.12.2020

  4. Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)

    4.12.2020

  5. Toinen käsittely(Täysistunto)

    7.12.2020

  6. Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

    9.12.2020

Hyväksytty muutettuna · Säädös 1048/2020 · Vahvistettu 17.12.2020

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Hyväksytty muutettuna · Säädös 1049/2020 · Vahvistettu 17.12.2020

Laki liikenteen palveluista annetun lain 256 ja 257 §:n muuttamisesta

Hyväksytty · Säädös 1050/2020 · Vahvistettu 17.12.2020

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Hyväksytty · Säädös 1051/2020 · Vahvistettu 17.12.2020

Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.

1. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 107 §:n 5 momentti ja 117 §, sekä muutetaan 23 §:n 2 momentti, 77 §:n 1 momentti, 111–113 §, 114 §:n 1 momentti ja 120 §:n 3 momentin 1 kohta, seuraavasti:

23 §Järjestämisluvassa määrättävät tutkinnot ja koulutus

Järjestämisluvassa voidaan määrätä oikeudesta järjestää 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta tai oikeudesta toimia liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 35 §:ssä tarkoitettuna perustason ammattipätevyyskoulutusta tai jatkokoulutusta antavana koulutuskeskuksena.

77 §Työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevan lainsäädännön soveltaminen

Oppisopimukseen sovelletaan työsuhteessa tai virkasuhteessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Jollei tässä laissa toisin säädetä, työsopimukseen perustuvaan oppisopimukseen ei kuitenkaan sovelleta työsopimuslain 1 luvun 3 ja 8 §:ää, 2 luvun 4 ja 5 §:ää, 4 luvun 4 ja 5 §:ää, 6 luvun 1, 1 a, 2—4, 4 a, 5 ja 6 §:ää, 7 luvun 1—5 ja 7—11 §:ää, 9 ja 10 lukua sekä 13 luvun 3 ja 4 §:ää.

111 §Oikaisuvaatimus

Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta, jollei tässä laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:

1) 11 §:ssä tarkoitettua valmentavan koulutuksen suoritusaikaa;

2) 43 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista;

3) 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua osaamisen arvioinnin mukauttamista;

4) 66 §:ssä tarkoitettua ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamista;

5) 84 §:ssä tarkoitettua huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta;

6) 96 §:n 3 momentissa tarkoitettua opiskelijan oikeutta väliaikaisesti keskeyttää opintonsa;

7) 97 §:ssä tarkoitettua opiskelijan katsomista eronneeksi.

Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

112 §Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

113 §Muutoksenhaku opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan

Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).

114 §Muutoksenhakuaika

Oikaisuvaatimus 111 §:ssä tarkoitetussa asiassa, valitus hallintotuomioistuimeen 111 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä, sekä valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä, taikka opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

120 §Työelämätoimikuntien tehtävät

Opetushallitus määrää päättämiensä työelämätoimikuntien tehtäviksi 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien lisäksi tai tutkintokohtaisesta työnjaosta poiketen:

1) vastata liikenteen palveluista annetun lain 193 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kokeiden järjestämisestä ja valvonnasta sekä mainitun lain 31 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 4 momentissa tarkoitettujen todistusten antamisesta;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2. Laki liikenteen palveluista annetun lain 256 ja 257 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 257 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1505/2019, sekä lisätään 256 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1505/2019, uusi 6 momentti seuraavasti:

256 §Oikaisuvaatimus

Silloin kun perustason ammattipätevyys suoritetaan osana ammatillista koulutusta, sovelletaan mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 55 §:ssä säädetään arvioinnin tarkistamisesta ja oikaisusta.

257 §Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisupyynnöstä annettuun työelämätoimikunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 a §:n 1 momentti, 32 g § ja 49 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 532/2017, seuraavasti:

32 a §Rahoitusosuudet

Perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia siitä euromäärästä, joka saadaan, kun ammatillisen koulutuksen määrärahasta vähennetään se talousarviossa päätettyjen määräaikaisten lisäysten euromäärä, joka myönnetään 32 e §:ssä tarkoitettuna perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena, sekä 32 h §:ssä tarkoitettu strategiarahoituksen euromäärä.

32 g §Vaikuttavuusrahoitus

Vaikuttavuusrahoitus määräytyy seuraavilla perusteilla:

1) tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen;

2) opiskelijapalaute;

3) koulutussopimus- ja oppisopimustyöpaikkojen antama työelämäpalaute.

Tutkinnon ja tutkinnon osan lukemisessa koulutuksen järjestäjän suoritteeksi sovelletaan, 32 f §:n 4 momenttia.

Vaikuttavuusrahoituksen perusteiden määräytymisestä ja laskennasta sekä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun palautteen keräämisestä annetaan tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Opetushallitus vastaa opiskelija- ja työelämäpalautteen automaattisesta keräämisestä.

49 §Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa ammatillisen koulutuksen seuraavan varainhoitovuoden 32 d §:n 2 momentin perusteella määräytyvän perusrahoituksen painokertoimen, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrän sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitettujen arvonlisäverokorvausten euromäärän koulutuksen järjestäjien 58 §:n nojalla toimittamien tietojen perusteella. Ne opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat ja muut suoritteet, joita ei ole ilmoitettu säädetyssä määräajassa, voidaan jättää rahoituksen perusteena huomioon ottamatta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä rahoitusta varainhoitovuodelle 2021.

Poiketen siitä, mitä 32 g §:n 1 momentissa säädetään, vaikuttavuusrahoituksen määräytymisperusteena ei varainhoitovuosina 2021 ja 2022 käytetä työelämäpalautetta. Varainhoitovuonna 2021 vaikuttavuusrahoituksen määräytymisperusteena ei myöskään käytetä tutkinnon osia suorittaneiden työllistymistä tai jatko-opintoihin siirtymistä.

4. Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 4 §:n 2 momentti, 5 §, 9 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 11 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 §, 9 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 11 §:n 2 momentti laissa 568/2019, sekä lisätään 9 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 568/2019, uusi 5 kohta, 4 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa, uusi 1 a kohta ja pykälään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa, uusi 6 momentti, seuraavasti:

4 §Tietovarannon käyttötarkoitus

Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään lisäksi myönnettäessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaista opetuksen ja koulutuksen rahoitusta. Tämän lain 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja yhteystietoja käytetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun opiskelijapalautteen keräämiseksi ja mainitun pykälän 4 momentin 1 a kohdassa tarkoitettuja yhteystietoja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun työelämäpalautteen keräämiseksi.

5 §Tietovarannon yhteisrekisteripitäjät ja vastuiden jako

Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät ja 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija sekä Opetushallitus. Opetushallitus vastaa tietovarannon yleisestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöyhteydestä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija vastaavat tallentamiensa tietojen luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus ) 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä sekä 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Opetushallitus vastaa muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista.

Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän taikka 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan toiminta lakkaa eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, kyseisten tietovarantoon tallennettujen tietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus.

9 §Ammatillista koulutusta koskevat tiedot

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on tallennettava tietovarantoon seuraavat tiedot ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan:

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitetut opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot sekä mainitussa laissa tarkoitetun perus- ja suoritusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot;

5) tutkintokoulutuksen opiskelijan tarpeelliset yhteystiedot, joita tarvitaan opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:ssä tarkoitetun opiskelijapalautteen keräämisessä.

Jos opiskelijan osaamisen hankkiminen järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena, tallennetaan lisäksi:

1 a) opiskelijan vastuullisen työpaikkaohjaajan tarpeelliset yhteystiedot, joita tarvitaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:ssä tarkoitetun työelämäpalautteen keräämisessä;

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimijan, joka järjestää Suomen solmiman valtiosopimuksen perusteella mainitussa laissa tarkoitettuja tutkintoja ja koulutusta, on tallennettava 1 momentin 1—3 kohdissa tarkoitetut tiedot.

11 §Tietovarannon tietojen säilytysaika

Opintojen väliaikaista keskeytymistä koskevat, henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kuuluvat sekä opetuksen ja koulutuksen rahoituksen myöntämistä varten tallennetut tiedot säilytetään kuitenkin ainoastaan viisi vuotta opintojen päättymisestä tai tutkinnon suorittamisesta. Edellä 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut opiskelijan yhteystiedot säilytetään kolme kuukautta opintojen päättymisestä ja 9 §:n 4 momentin 1 a kohdassa tarkoitetut vastuullisen työpaikkaohjaajan yhteystiedot kolme kuukautta oppi- tai koulutussopimuksen päättymisestä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 9 §:n 1 momentin 5 kohdan tallentamisvelvoitetta ei sovelleta, jos opiskelijan opinnot päättyvät ennen 1 päivää heinäkuuta 2021. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin tallentaa yhteystiedot myös edellä tarkoitetussa tilanteessa. Jos opiskelija on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa, koulutuksen järjestäjän on tallennettava mainitussa kohdassa tarkoitetut yhteystiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021.

Lain 9 §:n 3 momentin 1 a kohdan tallentamisvelvoitetta ei sovelleta oppi- ja koulutussopimuksiin, jotka päättyvät ennen 1 päivää heinäkuuta 2021. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin tallentaa yhteystiedot myös edellä tarkoitetussa tilanteessa. Jos oppi- tai koulutussopimus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, koulutuksen järjestäjän on tallennettava mainitussa kohdassa tarkoitetut yhteystiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021.

Lain 9 §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot tallennetaan henkilöistä, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat opiskelijana mainitussa momentissa tarkoitetun toimijan oppilaitoksessa, mukaan lukien kyseisessä koulutuksessa ennen lain voimaantuloa suoritetut tutkinnon ja koulutuksen osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet. Tässä momentissa tarkoitetut tiedot on tallennettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, liikenteen palveluista annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin korjaamalla vanhentuneet viittaukset ja huomioimalla liikenteen palveluista annetulla lailla voimaan tullut mahdollisuus suorittaa perustason ammattipätevyys perustason ammattipätevyyskokeella. Työnantajalla olisi jatkossa velvollisuus antaa työtodistus oppisopimuskoulutusopiskelijalle. Lisäksi muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn tehtäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset. Liikenteen palveluista annetun lain säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua silloin kun perustason ammattipätevyyskoulutus suoritetaan osana ammatillista koulutusta, ehdotetaan täsmennettäviksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen myöntämiseen liittyviä muutoksia. Ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudet säilytettäisiin varainhoitovuoden 2020 tasossa ja perusrahoituksen harkinnanvaraisina korotuksina myönnettäviä määräaikaisia lisämäärärahoja koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin. Lisäksi lakeihin tehtäisiin rahoituksen perusteena käytettävän opiskelija- ja työelämäpalautteen keräämiseen liittyviä tarkentavia muutoksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.