Vuoden 2027 tuloverotuksen keventäminen

Vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

0 0 12,64

22 700 2 869,28 19

33 600 4 940,28 30,25

41 400 7 299,78 33,25

53 800 11 422,78 37,5

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulona verotettavasta verovuoden elinkeinotoiminnan, maatalouden, metsätalouden ja porotalouden tulosta vähennetään yrittäjävähennyksenä 5,5 prosenttia siltä osin kuin kyse on:

1) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta verotusyhtymän osakkaan puhtaasta tulosta, josta on vähennetty aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä;

2) 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta osuudesta elinkeinoyhtymän elinkeinotuloon tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta osuudesta elinkeinoyhtymän maatalouden tuloon, josta on vähennetty 3 momentissa tarkoitetut verovapaat osingot;

3) 16 a §:ssä tarkoitetusta osuudesta ulkomaisen yhtymän ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloon, josta on vähennetty osakkaan osuus yhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden aikaisempien verovuosien tappioihin;

4) jaettavasta yritystulosta;

5) 44 §:n 2 momentissa tarkoitetusta porotalouden puhtaasta tuotosta;

6) maatilana pidettävältä kiinteistöltä saadusta 43 §:ssä tarkoitetusta pääomatulosta, josta on vähennetty 55 ja 56 §:ssä tarkoitetut vähennykset sekä 111 §:ssä tarkoitettu menovaraus.

Osakesäästötilillä olevien osuuksien tai osakkeiden perusteella saatu ylijäämä on 2 momentista poiketen osakesäästötilin tuottoa, joka luetaan veronalaiseksi pääomatuloksi 53 b §:n mukaisesti.

Osakesäästötilillä olevien osuuksien tai osakkeiden perusteella saatu ylijäämä on 1 momentista poiketen osakesäästötilin tuottoa, joka luetaan veronalaiseksi pääomatuloksi 53 b §:n mukaisesti.

Osakesäästötilin tuottoon luetaan tilillä olevien osakkeiden ja osuuksien perusteella saadut osingot ja ylijäämät. Tuottoon ei kuitenkaan lueta lähdevaltion ulkomailta saadusta osingosta tai ylijäämästä pidättämää lähdeveron määrää. Jos osingon tai ylijäämän lähdevaltio on myöhemmin palauttanut verovelvolliselle osingosta tai ylijäämästä perittyä lähdeveroa, verovelvollisen on ilmoitettava muutoksesta palveluntarjoajalle ja Verohallinnolle. Lähdevaltion palauttama osingon tai ylijäämän lähdeveron määrä katsotaan osakesäästötililtä nostetuksi tuotoksi sinä verovuonna, jona palautus on maksettu.

Yhteisö saa vähentää tulostaan:

1) vähintään 850 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle, joka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;

2) vähintään 850 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, liikuntaa, urheilua, lasten tai nuorten hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia tai terveyttä tukevaan tai edistävään tarkoitukseen 57 a §:ssä tarkoitetulle Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle.

Lahjoituksen vähentämisen edellytyksenä on, että lahjoituksensaaja käyttää lahjoitusvarat 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ja että lahjoituksensaaja toimittaa Verohallinnolle tiedot saamistaan mainitussa momentissa tarkoitetuista lahjoituksista, niiden antajista ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty antamalla Verohallinnolle verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetun vuosi-ilmoituksen.

Verovelvollinen voi vähentää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja lahjoituksia yhteensä enintään 250 000 euroa verovuodessa ja 2 kohdassa tarkoitettuja lahjoituksia yhteensä enintään 50 000 euroa verovuodessa.

Verohallinto nimeää hakemuksesta 57 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 127 g §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut yhdistykset ja säätiöt enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Nimeämisen edellytyksenä on, että:

1) hakija on rekisteröity yhdistys, säätiö tai lailla erikseen perustettu julkisoikeudellinen yhdistys tai säätiö, jonka kotipaikka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;

2) hakijalla on rahankeräyslaissa (863/2019) tarkoitettu yleishyödylliseen toimintaan myönnetty rahankeräyslupa tai Ahvenanmaalla voimassa oleva Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä tarkoitettu rahankeräyslupa, jossa vähintään yhdeksi varojen käyttötarkoitukseksi on määrätty mainituissa lainkohdissa tarkoitettu toiminta;

3) hakijalla on valittuna vähintään yksi tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja; ja

4) hakija sitoutuu täyttämään 57 §:n 2 momentissa ja 127 g §:n 2 momentissa säädetyt lahjoituksen käyttämiseen ja tietojen antamiseen liittyvät velvollisuudet sekä toimittamaan vuosittain Verohallinnolle viimeksi päättyneen toimintavuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen.

Verohallinto voi peruuttaa edellä tarkoitetun päätöksen, jos nimetty taho ei enää täytä nimeämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos nimetty taho laiminlyö 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut velvollisuudet. Lahjoituksensaajalle on varattava tilaisuus tulla peruuttamisasiassa kuulluksi. Nimetyn tahon tulee viivytyksettä ilmoittaa Verohallinnolle, jos sen nimeämistä koskevissa edellytyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat sen kelpoisuuteen vastaanottaa vähennyskelpoisia lahjoituksia. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset nimeämismenettelystä.

Verohallinto nimeää muualla kuin Suomessa olevan yhdistyksen tai säätiön vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi vastaavin edellytyksin kuin Suomessa olevan yhdistyksen tai säätiön. Ulkomaisen hakijan tulee hakemuksessa osoittaa, että se täyttää rahankeräyslaissa rahankeräysluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset. Verohallinto voi tarvittaessa pyytää asiasta lausunnon Poliisihallitukselta.

Muutoksenhausta Verohallinnon nimeämispäätökseen ja sen peruuttamista koskevaan päätökseen säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla hakemuksella annettuja tietoja koskevaan laiminlyöntiin sekä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista koskevan velvollisuuden laiminlyöntiin sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:ssä säädetään laiminlyöntimaksusta. Tämän pykälän 2 momentissa säädetyn tietojen muuttumista koskevan ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n 3 momentissa säädetään laiminlyöntimaksusta.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen yhteisöjen, elinkeinoyhtymien ja yhteisetuuksien korkomenot vähennetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n mukaisesti.

Jos verovelvollinen saa tai hankkii työsuhdeoption perusteella muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita, optioiden käyttövuonna maksettavaksi määrättävä vero voidaan tämän pykälän 5 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä lykätä maksettavaksi osakkeiden luovutusvuoden verotuksessa. Tällöin edun perusteella määräytyväksi veroksi katsotaan se osuus verovuoden ansiotuloista menevästä verosta, joka vastaa työsuhdeoption perusteella määräytyvän tulon osuutta verovuoden veronalaisista ansiotuloista. Veronmaksun lykkäys koskee työsuhdeoptiotulosta maksettavaksi määrättäviä verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettuja veroja ja maksuja sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa (1551/1995) tarkoitettua palkkatulon lähdeveroa.

Edellä 4 momentissa tarkoitettu veronmaksun lykkäys myönnetään, jos:

1) verovelvollinen vaatii veronmaksun lykkäystä ennen optioiden käyttövuoden verotuksen päättymistä;

2) optio on käytetty aikaisintaan vuoden kuluttua työsuhdeoption antamisesta;

3) option kohdeyhtiö harjoittaa option käyttöhetkellä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa; ja

4) option kohdeyhtiön omaisuus muodostuu option käyttöhetkellä pääosin muusta kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettuna.

Lykätty vero määrätään kannettavaksi osakekohtaisesti viimeistään tässä laissa tarkoitetun osakkeiden luovutusvuoden verotuksessa lisäämällä vero verovuoden ansiotuloista maksettavaksi määrättäviin veroihin. Osakkeet katsotaan luovutetuksi myös niiden siirtyessä osituksessa, perintönä tai lahjana. Verovelvollisen on vuosittain ilmoitettava Verohallinnolle ennen verotuksen päättymistä, onko osakkeita luovutettu tai haluaako hän keskeyttää veronmaksun lykkäyksen. Jos verovelvollinen ei tee edellä mainittua ilmoitusta, Verohallinto määrää lykätyn veron maksettavaksi.

Jos edellä mainittujen osakkeiden luovutuksesta syntyy luovutustappio, kannettavaksi määrätystä lykätystä verosta vähennetään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus tästä tappiosta. Lykättyä veroa määrätään maksettavaksi kuitenkin enintään osakkeiden luovutuksesta saatua luovutushintaa vastaava määrä vähennettynä verovelvollisen osakkeesta ja työsuhdeoptiosta maksamalla hinnalla. Siltä osin kuin luovutustappiota ei voida edellä mainitulla tavalla vähentää lykätystä verosta, osakkeiden luovutuksesta muodostuu 50 §:ssä tarkoitettu luovutustappio. Edellä tässä momentissa säädettyä sovelletaan myös kuolinpesälle maksettavaksi määrättävään lykättyyn veroon, jos osakkeille perintöverotuksessa vahvistettu arvo alittaa perinnön jättäjällä olleen hankintamenon.

Verolle ei määrätä viivästyskorkoa veronmaksun lykkäyksen ajalta. Lykättyyn veroon sovelletaan ansiotuloverojen viivästysseuraamuksia koskevia säännöksiä lykkäyksen päättymisvuoden verotuksesta alkaen. Lykätyn veron vanhentumisaika alkaa lykkäyksen päättymisvuoden verotuksen päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun osakkeen matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on verovelvollisen työnantajayhtiön henkilöstön enemmistön käytettävissä. Henkilöstön enemmistöllä tarkoitetaan henkilöstön pääluvullista enemmistöä eikä kenenkään antiin oikeutetun osuus saa jäädä vain nimelliseksi. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.

Verohallinto antaa vuosittain etukäteen tarkemmat määräykset verovapaiden matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä varattuaan kulukorvausasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Valtiovarainministeriön asettamassa kulukorvausasiain neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on määrättävä valtiovarainministeriön virkamiehistä. Jäsenet määrätään valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopijaosapuolten sekä Verohallinnon ehdottamista henkilöistä. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta.

Veronalaisia korvauksia eivät ole:

4) vakuutussuoritukseen verrattava taloudellinen tuki, jonka valtio, hyvinvointialue, kunta, kuntayhtymä, maakunta, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai näiden seurakunta, seurakuntainliitto, muu seurakuntain yhtymä, Kirkon keskusrahasto, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Keva tai ortodoksisen kirkon keskusrahasto maksaa työ- tai virkasuhteessa taikka näihin verrattavassa palvelussuhteessa olleen henkilön kuoltua 35 §:ssä tarkoitetulle edunsaajalle;

Juomapakkausten kerääjän panteista saama tulo ei ole veronalaista tuloa.

Veronalaista tuloa eivät ole:

7) elatustukilain (580/2008) mukainen elatustuki;

12) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 102 §:n 1 momentissa tarkoitetut oppisopimuskoulutuksessa olevan oppilaan valtion varoista saamat taloudelliset edut;

15) yleisestä asumistuesta annetussa laissa (938/2014) ja eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa (571/2007) tarkoitettu asumistuki sekä opintotukilaissa (65/1994) tarkoitettu asumislisä;

17) vammaispalvelulaissa (675/2023) tarkoitetut edut;

27) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) tarkoitettu vastaanottoraha ja käyttöraha;

28) lastensuojelulain (417/2007) nojalla myönnettävät taloudelliset tuet.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua ansiopäivärahaa tai yleistukilaissa (48/2026) tarkoitettua yleistukea toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua raskausrahaa, erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua ansiopäivärahaa tai yleistukea taikka osittaisena maksettavaa vanhempainrahaa tai osittaisena maksettavaa erityisraskausrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 400 euroa suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti ). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti ). Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).

Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 660 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 38 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 38 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 58 250 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 58 250 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista ja pääomatuloista menevistä veroista vähennys tehdään ennen luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennystä ja ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verosta vähennetään:

1) 30 prosenttia vähintään 500 euron suuruisesta rahalahjoituksesta, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle, joka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;

2) 30 prosenttia vähintään 500 euron suuruisesta rahalahjoituksesta, joka on tehty tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, liikuntaa, urheilua, lasten tai nuorten hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia tai terveyttä tukevaan tai edistävään tarkoitukseen 57 a §:ssä tarkoitetulle Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle.

Lahjoituksen vähentämisen edellytyksenä on, että lahjoituksensaaja käyttää lahjoitusvarat 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ja että lahjoituksensaaja toimittaa Verohallinnolle tiedot saamistaan mainitussa momentissa tarkoitetuista lahjoituksista, niiden antajista ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty antamalla Verohallinnolle verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetun vuosi-ilmoituksen.

Verovelvollisen verosta vähennetään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen lahjoitusten perusteella yhteensä enintään 1 000 000 euroa vuodessa ja 2 kohdassa tarkoitettujen lahjoitusten perusteella yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa. Lahjoitusvähennys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista menevistä veroista muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Yhteisetuuden ennakkoperinnässä lakia sovelletaan sen voimaantulosta lähtien.

Lakia sovelletaan lahjoituksiin ja nimeämispäätöksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Verohallinnon ennen tämän lain voimaantuloa voimassaolleen 57 §:n nojalla tekemät tämän lain voimaantullessa voimassa olevat nimeämispäätökset ovat voimassa enintään vuoden 2027 loppuun. Jos edellä mainitun nimeämispäätöksen haltijalla ei ole tämän lain 57 a §:n mukaista nimeämispäätöstä, näille tahoille vuonna 2027 annettuihin lahjoituksiin sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassaolleita säännöksiä. Lahjoitukset otetaan kuitenkin huomioon laskettaessa tämän lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettua vähennyksen enimmäismäärää.

Ennakkoperintää toimitettaessa ei oteta huomioon tuloverolain 57 ja 127 g §:ssä tarkoitettuja lahjoitusvähennyksiä.

Suorituksen maksaja ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä työsuhdeoptioon perustuvasta edusta, jos tuloverolain 66 §:n 5 momentissa säädetyt edellytykset veronmaksun lykkäykselle täyttyvät ja suorituksen saaja ilmoittaa maksajalle vaativansa veronmaksun lykkäystä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yhteisön, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja yhteisetuuden 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut korot ovat vähennyskelpoisia tämän pykälän mukaisesti, jollei 18 b §:ssä toisin säädetä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen yhteisön, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja yhteisetuuden korkomenot vähennetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 18 a ja 18 b §:n mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

Oikeusrekisterikeskuksen on luovutettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset sakkorekisteriin sisältyvät tiedot rikosvahinkolain (1204/2005) 42 §:ssä tarkoitetusta rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä siltä osin kuin kyse on ansionmenetyskorvauksen tai elatuksen vähentymisestä saadun korvauksen takaisinperinnästä riippumatta saatavaa koskevan ratkaisun antamisajankohdasta.

Tuloverolain 57 ja 127 g §:ssä tarkoitetun lahjoituksen saajan on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verovelvollisen tekemästä vähennyskelpoisesta lahjoituksesta ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty.

Suomeen raportoivan alustaoperaattorin on noudatettava digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetun lain 2 luvussa säädettyjä huolellisuusvelvoitteita, 3 luvussa säädettyjä velvoitteita tietojen ilmoittamisesta sekä 4 luvussa säädettyjä erityisiä velvoitteita.

Nimeämispäätöksen hakija ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta tuloverolain 57 a §:ssä tarkoitettuun Verohallinnon nimeämispäätökseen ja sen peruuttamista koskevaan päätökseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 16 §:n 9 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran kalenterivuodelta 2026 luovutettaviin tietoihin. Oikeusrekisterikeskuksen on annettava kalenterivuodelta 2026 ilmoitettavat tiedot tulorekisteriin viimeistään 29 päivänä tammikuuta 2027. Tietojen antamiseen tulorekisteriin sovelletaan muutoin verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 3 lukua ja tulotietojärjestelmästä annettua lakia (53/2018).

Lain 16 §:n 14 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran toimitettaessa tietoja vuoden 2027 verotusta varten. Lain voimaan tullessa voimassa ollutta 16 §:n 13 momenttia sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2026 annettaviin tietoihin.

Mitä tässä laissa säädetään suorituksen maksajasta ja etuudenmaksajasta, sovelletaan myös valtion viranomaiseen, joka lakiin, yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen tai tekemäänsä päätökseen perustuen perii takaisin toisen etuudenmaksajan maksamia eläkkeitä, muita etuuksia tai niihin rinnastettavia suorituksia.

Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti:

30) Oikeuspalveluvirastosta annetussa laissa (1133/2023) tarkoitetulle oikeusaputoimistolle ja Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimistolle oikeusapulain (257/2002) 10 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamista varten sekä talous- ja velkaneuvontatoimistolle ja Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimistolle talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (813/2017) 1 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamista varten;

Lisäksi Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa salassapitosäännösten estämättä Oikeuspalveluvirastosta annetussa laissa tarkoitetulle yleiselle edunvalvojalle niitä tulorekisterin tietoja, joita edunvalvojalla on oikeus saada holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 89 §:n 1 momentin nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lähdeveroa ei ole suoritettava osakesäästötilistä annetussa laissa (680/2019) tarkoitetulla osakesäästötilillä olevien osakkeiden tai osuuksien perusteella saadusta osingosta tai ylijäämästä.

Verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotetaan:

6) 3 ja 4 momentissa tarkemmin säädetyin edellytyksin osinkoa lukuun ottamatta ansiotulo, jota ei veroteta 1–5 kohdan nojalla, jos saaja asuu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa, tai jos saaja on tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2016/801/EU, jäljempänä tutkijadirektiivi , tarkoitetun oleskeluluvan haltija.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, lakia sovelletaan raportoitavia tilejä koskeviin tietoihin, joita Suomi on velvollinen vaihtamaan automaattisesti seuraavien sopimusten nojalla ja niiden mukaisesti:

1) Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välinen 15 päivänä marraskuuta 2004 allekirjoitettu ja Euroopan unionin neuvoston 22 päivänä joulukuuta 2004 antamallaan päätöksellä 2005/356/EY hyväksymä sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksillä (EU) 2016/1751 ja (EU) 2025/2399 hyväksytyillä muutospöytäkirjoilla;

2) Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen 7 päivänä joulukuuta 2004 allekirjoitettu ja Euroopan unionin neuvoston 22 päivänä joulukuuta 2004 antamallaan päätöksellä 2005/353/EY hyväksymä sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksillä (EU) 2015/2453 ja (EU) 2025/2430 hyväksytyillä muutospöytäkirjoilla;

3) Euroopan unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välinen 7 päivänä joulukuuta 2004 allekirjoitettu ja Euroopan unionin neuvoston 22 päivänä joulukuuta 2004 antamallaan päätöksellä 2005/347/EY hyväksymä sopimus finanssitilitietojen vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskevan globaalin standardin mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksillä (EU) 2016/1830 ja (EU) 2025/2394 hyväksytyillä muutospöytäkirjoilla;

4) Euroopan unionin ja San Marinon tasavallan välinen 7 päivänä joulukuuta 2004 allekirjoitettu ja Euroopan unionin neuvoston 22 päivänä joulukuuta 2004 antamallaan päätöksellä 2005/357/EY hyväksymä sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksillä (EU) 2016/828 ja (EU) 2025/2438 hyväksytyillä muutospöytäkirjoilla;

5) Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen 26 päivänä lokakuuta 2004 allekirjoitettu ja Euroopan unionin neuvoston 2 päivänä kesäkuuta 2004 antamallaan päätöksellä 2004/911/EY hyväksymä sopimus finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta ja perintää koskevasta keskinäisestä avunannosta kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksillä (EU) 2015/2400 ja (EU) 2025/2413 hyväksytyillä muutospöytäkirjoilla.

Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä muuna kuin raportoitavana tilinä finanssitiliä, joka on jäsenen osuus ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai ryhmäelinkorkosopimuksesta, siihen saakka, kunnes työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu ja tili täyttää seuraavat edellytykset:

3) työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokonaismäärä ei ylitä 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria vastaavaa määrää euroissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .