Eduskunta hyväksyi lain äänin 119–62.
Lopullinen äänestys koko laista
119
Jaa
62
Ei
0
Tyhjää
18
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
103
Jaa
63
Ei
0
Tyhjää
33
Poissa
Äänestys 2
106
Jaa
60
Ei
0
Tyhjää
33
Poissa
Äänestys 3
108
Jaa
59
Ei
0
Tyhjää
32
Poissa
Äänestys 4
102
Jaa
60
Ei
0
Tyhjää
37
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 5
119
Jaa
62
Ei
0
Tyhjää
18
Poissa
Äänestys 6
108
Jaa
72
Ei
0
Tyhjää
19
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 11.1.2019.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sosiaali- ja terveysministeriö)
11.10.2018
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
17.10.2018
Valiokunnan mietintö tai lausunto(sosiaali- ja terveysvaliokunta)
11.12.2018
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
13.12.2018
Toinen käsittely(Täysistunto)
18.12.2018
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
19.12.2018
Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa
Laki kansaneläkelain 4 §:n muuttamisesta
Laki takuueläkkeestä annetun lain 2 ja 23 §:n muuttamisesta
Laki rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
Laki eläketukilain 6 §:n muuttamisesta
Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta
Laki vammaisetuuksista annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Laki lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
Laki äitiysavustuslain 1 §:n muuttamisesta
Laki elatustukilain 1 §:n muuttamisesta
Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain 1 luvun 8 a §:n muuttamisesta
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Laki maatalousyrittäjän eläkelain 10 b §:n muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään työskentelyä ja asumista koskevista edellytyksistä sovellettaessa asumisperusteista etuuslainsäädäntöä henkilöihin, jotka tulevat ulkomailta Suomeen tai muuttavat Suomesta ulkomaille. Lakia sovelletaan yhdessä asumisperusteisen etuuslainsäädännön kanssa.
Asumisperusteisella etuuslainsäädännöllä tarkoitetaan seuraavia lakeja:
1) kansaneläkelaki (568/2007), lapsilisälaki (796/1992), vammaisetuuksista annettu laki (570/2007), takuueläkkeestä annettu laki (703/2010) ja eläkkeensaajan asumistuesta annettu laki (571/2007), jotka ovat EU-asetuksen 883/2004 soveltamisalassa; sekä
2) äitiysavustuslaki (477/1993), yleisestä asumistuesta annettu laki (938/2014) ja elatustukilaki (580/2008).
Tätä lakia sovellettaessa EU-asetuksella 883/2004 on etusija.
2 §Soveltamisalan rajaus
Henkilöön, johon sovelletaan Suomen tekemän sosiaaliturvasopimuksen perusteella toisen valtion sosiaaliturvalainsäädäntöä, ei sovelleta tätä lakia sopimuksen soveltamisalan mukaisen etuuslainsäädännön osalta.
Toisen valtion kansalaiseen ei sovelleta tätä lakia, jos hän Suomessa:
1) palvelee toisen valtion diplomaattisena edustajana tai lähetettynä konsulivirkamiehenä;
2) palvelee Yhdistyneissä kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä, Euroopan unionin toimielimen edustustossa tai erillisvirastossa tai muussa valtioiden välisessä järjestössä;
3) kuuluu toisen valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen henkilökuntaan taikka palveluskuntaan;
4) työskentelee toisen valtion lähettämänä virkamiehenä;
5) on 1—4 kohdassa tarkoitetun henkilön samassa taloudessa asuva perheenjäsen, eikä häntä oman ansiotoimintansa perusteella pidetä Suomessa työntekijänä, apurahansaajana tai yrittäjänä; tai
6) on 1 tai 3-kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija ja on toisen valtion sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön alainen.
Mitä 2 momentin 3—6 kohdassa säädetään, ei koske henkilöä, joka on 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla asunut tai työskennellyt Suomessa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
Suomesta turvapaikkaa hakevaan ei sovelleta tätä lakia ennen kuin hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) EU-lainsäädäntöä soveltavalla maalla EU:n jäsenvaltioita, Euroopan talousalueeseen kuuluvia valtioita ja Sveitsiä;
2) EU-asetuksella 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja soveltuvin osin sitä edeltävää sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71;
3) EU-asetuksella 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;
4) työskentelyllä työskentelyä työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa, päätoimista tutkimustyötä sekä merimieseläkelain (941/2016) 4 §:ssä tarkoitettua työtä, kuitenkin lukuun ottamatta sitä työtä, joka rajoittuu merimieseläkelain soveltamisalan ulkopuolelle lain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla;
5) yrittäjällä henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (1272/2006) perusteella velvollinen ottamaan sanotun lain mukaisen vakuutuksen tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 3 §:ssä tarkoitettua maatalousyrittäjää, joka on velvollinen ottamaan sanotun lain mukaisen vakuutuksen;
6) lähetetyllä työntekijällä Suomessa työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisesti vakuutettua henkilöä, jonka työnantaja on lähettänyt työskentelemään toiseen maahan ja joka on lähettävän työnantajan palveluksessa tai työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvassa yrityksessä;
7) kehitysyhteistyöntekijällä kehitysyhteistyöhankkeessa työskentelevää henkilöä, jos hankkeen rahoitukseen käytetään Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoja tai jos Suomen valtio muuten osallistuu hankkeeseen kansainvälisesti vakiintuneen kansainvälisen järjestön toiminnan kautta;
8) opiskelijalla henkilöä, jonka Suomessa tai ulkomailla oleskelun pääasiallisena syynä on toisen asteen opintojen, ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon tai sen osien suorittaminen;
9) tutkijalla henkilöä, joka suorittaa tohtorin tutkintoa tai tohtorin tutkinnon jälkeistä tieteellistä tutkimusta;
10) apurahansaajalla maatalousyrittäjän eläkelain 8a §:ssä tarkoitettua henkilöä, joka on velvollinen ottamaan sanotun lain mukaisen vakuutuksen;
11) perheenjäsenellä henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan myös kaksi henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
4 §Oleskelulupavaatimus
Asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa henkilön tulee oleskella maassa laillisesti. Jos oleskeluun vaaditaan oleskelulupa, sen on oltava voimassa.
Jos oleskelulupaa on haettu Suomessa ja se on myönnetty, tämän lain mukainen oleskelulupavaatimus täyttyy jo lupahakemuksen jättämisestä.
5 §Suomessa asuminen
Asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä.
6 §Oleskelu ulkomailla
Henkilöä pidetään edelleen Suomessa asuvana, jos hän asuu vakinaisesti Suomessa, mutta oleskelee tilapäisesti ulkomailla enintään kuuden kuukauden ajan.
Henkilöllä, joka toistuvasti oleskelee ulkomailla siten, ettei yhtäjaksoinen oleskelu ylitä kuutta kuukautta, pidetään edelleen Suomessa asuvana, jos hänen vakinainen asuinpaikkansa säilyy Suomessa.
EU-lainsäädäntöä soveltavissa maissa oleskelua arvioidaan EU-asetuksessa 883/2004 ja EU-asetuksessa 987/2009 tarkoitetulla tavalla.
7 §Työntekijä etuuslainsäädäntöä sovellettaessa
Edellä 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuja lakeja sovellettaessa Suomeen työhön tulevaa henkilöä pidetään työntekijänä, jos hänen ansionsa vastaavat vähintään työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyä peruspäivärahan rahamäärää muunnettuna kuukausituloksi työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla. Henkilöä pidetään työntekijänä työskentelyn aloittamisesta lukien ja niin kauan, kuin ansiotasovaatimuksen täyttävä työskentely jatkuu.
8 §Työn vähentyminen, keskeytyminen tai päättyminen
Työntekijän asemassa on 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuja lakeja sovellettaessa edelleen henkilö, joka on työskennellyt vähintään kuuden kuukauden ajan, vaikka hänen työskentelynsä on sen jälkeen vähentynyt tai keskeytynyt siten, ettei hänen ansiotasonsa enää täytä 7 §:n mukaista vaatimusta. Työntekijän asemassa on myös edelleen vähintään kuuden kuukauden ajan työskennellyt henkilö, jonka työskentely on päättynyt ja joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetulla tavalla. Työntekijän aseman jatkumisen edellytyksenä on, ettei henkilöön sovelleta toisen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö on työntekijän asemassa enintään kolmen kuukauden ajan työn vähenemisestä, keskeytymisestä tai päättymisestä, tai jos henkilöltä vaaditaan oleskelulupa, enintään siihen saakka, kun hänen oleskelulupansa voimassaolo päättyy.
9 §Yrittäjä ja apurahansaaja etuuslainsäädäntöä sovellettaessa
Edellä 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuja lakeja sovellettaessa Suomeen yrittäjäksi tulevaa henkilöä pidetään yrittäjänä hänen ottamansa yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen voimassaolosta alkaen. Apurahansaajana pidetään henkilöä hänen ottamansa maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen voimassaolosta alkaen. Henkilöä pidetään yrittäjänä tai apurahansaajana niin kauan kuin eläkelainsäädännön mukaan vakuutettu toiminta jatkuu.
10 §Muut Suomeen muuttotilanteet
Muissa kuin 7—9 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa Suomeen muuttavan henkilön oikeus asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaistaan arvioimalla hänen asumistaan olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen. EU-lainsäädäntöä soveltavasta maasta Suomeen muuttavan muun henkilön kuin työntekijän tai yrittäjän asumista Suomessa arvioidaan ensisijaisesti EU-asetuksen 883/2004 ja EU-asetuksen 987/2009 mukaisesti.
Muusta kuin EU-lainsäädäntöä soveltavasta maasta Suomeen muuttavan henkilön Suomessa asumista arvioidaan ottaen huomioon se, mitä kotikuntalain (201/1994) 4 §:ssä säädetään ulkomailta tulleen henkilön kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisestä.
Opiskelijan asumista Suomessa arvioidaan 1 ja 2 momentin mukaisesti sovellettaessa 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuja lakeja. Opiskelijan, joka oleskelee Suomessa yksinomaan opintojen suorittamista varten, ei katsota asuvan Suomessa sovellettaessa 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainittuja lakeja.
Jos henkilön olosuhteet kokonaisuutena arvioiden osoittavat asumisen olevan vakinaista, hänen katsotaan asuvan Suomessa maahan tulosta alkaen. Jos henkilön ei maahan tullessaan katsota muuttavan vakinaisesti asumaan, mutta olosuhteiden muututtua myöhemmin siten, että häntä voidaan pitää vakinaisesti asuvana, hänen katsotaan asuvan Suomessa olosuhteiden muutoksesta lukien.
11 §Työskentely ulkomaanedustuksessa ja siihen rinnastettavissa palvelussuhteissa
Ulkomailla työskentelevää henkilöä pidetään asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa Suomessa asuvan henkilön asemassa, jos hän
1) lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana työskentelee Suomen ulkomaan edustuksessa ja on palvelussuhteessa Suomen valtioon;
2) on Suomen valtion palveluksessa ulkomailla tai on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija, jos hän välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista työskenteli 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai asui 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla Suomessa; tai
3) palvelee muussa 1 kohtaan rinnastettavassa tehtävässä ja nauttii samoja erioikeuksia ja -vapauksia kuin diplomaattiset edustajat ja on palvelussuhteessa suomalaiseen työnantajaan.
Ulkoministeriön tai muun 1 momentissa tarkoitetun työnantajan tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ulkomaan työn alkamisesta ja päättymisestä, työn keskeytyksistä sekä muista sosiaaliturvaan vaikuttavista seikoista.
12 §Työskentely ja opiskelu ulkomailla
Suomessa asuvan henkilön asemassa pidetään edelleen asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa enintään viiden vuoden ajan ulkomailla oleskelevaa henkilöä, joka on:
1)suomalaisen työnantajan Suomesta ulkomaille lähettämä lähetetty työntekijä;
2) suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottama työntekijä;
3) ulkomailla työskentelevä kehitysyhteistyöntekijä;
4) päätoiminen tutkija tai apurahansaaja.
Ulkomailla oleskelevaa päätoimista opiskelijaa pidetään edelleen Suomessa asuvan henkilön asemassa enintään siihen saakka, kunnes päätoimiset opinnot päättyvät.
Ulkomaille lähtevää yrittäjää pidetään edelleen Suomessa asuvan henkilön asemassa enintään vuoden ajan edellyttäen, että eläkevakuutus on voimassa siten kuin yrittäjän eläkelain 6 §:n 2 momentissa tai maatalousyrittäjän eläkelain 8 §:n 2 momentissa säädetään.
Edellä 1 ja 3 momenteissa tarkoitetun enimmäisajan jälkeen henkilön tulee palata Suomeen vähintään kuuden kuukauden ajaksi, jotta häntä voidaan uuden ulkomailla oleskelun aikana pitää edelleen Suomessa asuvan henkilön asemassa.
Tässä pykälässä tarkoitettujen henkilöiden Suomessa asuvan henkilön asema säilyy ilmoituksesta. Ilmoitus on tehtävä Kansaneläkelaitokselle viimeistään henkilön Suomeen paluun yhteydessä. Työnantajan on yhdessä työntekijän kanssa ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle tiedot ulkomaan työn alkamisesta ja päättymisestä. Samoin päätoimisen tutkijan tai apurahansaajan, päätoimisen opiskelijan sekä yrittäjän on ilmoitettava tutkimustyön tai apurahoin tehtävän toiminnan, opiskelun tai yritystoiminnan aloittamisesta ja päättymisestä ulkomailla.
13 §Perheenjäsenet
Ulkomailla olevan 11 tai 12 §:ssä tarkoitetun henkilön mukana ulkomailla olevaa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä pidetään edelleen Suomessa asuvan henkilön asemassa, ellei EU-asetuksesta 883/2004 tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
Sama koskee ulkomailla olevan henkilön mukana olevaa tämän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, jos ensin mainittuun henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU-asetuksen 883/2004 tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella eikä EU-asetuksesta 883/2004 tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
Perheenjäsenen tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle ulkomailla oleskelusta viimeistään Suomeen paluun yhteydessä.
14 §Ilmoitusvelvollisuus
Sen lisäksi, mitä 11—13 §:ssä sekä asumisperusteisessa etuuslainsäädännössä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta, Kansaneläkelaitokselle on ilmoitettava viipymättä seuraavista olosuhdemuutoksista:
1) työskentelyn aloittaminen ulkomailla;
2) muutto ulkomaille tilapäisesti tai vakinaisesti; sekä
3) kuuluminen muun maan sosiaaliturvaan.
15 §Lain suhde asumisperusteiseen etuuslainsäädäntöön
Tämä lain asumista ja työskentelyä koskevien säännösten vaikutus 1 §:n 2 momentissa mainittujen lakien mukaisiin etuuksiin ratkaistaan etuutta koskevan päätöksen yhteydessä.
16 §Kansaneläkelaitoksen ilmoitus- ja päätöksentekovelvollisuus
Kansaneläkelaitos ilmoittaa ulkomaille muuttavalle henkilölle, jonka yhteystiedot ovat tiedossa, muuton vaikutuksista sosiaaliturvan määräytymisperusteisiin.
Kansaneläkelaitos tekee erikseen pyydettäessä päätöksen ulkomaille muuttoon liittyvien olosuhteiden vaikutuksesta 1 §:n 2 momentissa mainittujen lakien mukaisiin etuuksiin myös silloin, kun etuutta koskevaa päätöstä ei ole tarpeen tehdä. Päätöstä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kansaneläkelain 12 luvussa säädetään.
17 §Kansaneläkelaitoksen oikeus saada tietoja
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvaa koskevassa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä työnantajalta.
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla tässä pykälässä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen henkilön suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitetulla rekisteröidyllä ei ole asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos rajoittaa henkilötietojen käsittelyä silloin, kun se hoitaa tämän lain mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.
18 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettu laki (1573/1993). Viitattaessa muualla lainsäädännössä tällä lailla kumottuun lakiin, katsotaan viittauksen tarkoittavan tätä lakia.
19 §Siirtymäsäännökset
Henkilön, jonka tilapäinen oleskelu ulkomailla on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, katsotaan asuvan Suomessa hänen tekemänsä ilmoituksen mukaiseen tilapäisen oleskelun päättymispäivään saakka, kuitenkin enintään vuoden ajan ulkomaille lähdöstä.
Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, Kansaneläkelaitoksen tällä lailla kumotun asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 5, 7 tai 8 §:n nojalla antama päätös on voimassa päätöksessä määrätyn ajan. Tämän lain voimaan tullessa ulkomailla oleskelevan 12 ja 13 §:ssä tarkoitetun henkilön katsotaan siirtyneen ulkomaille tämän lain voimaan tullessa.
Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 13, 13 a, 13 b, 14 ja 14 a §:ää sovelletaan Kansaneläkelaitoksen ennen tämän lain voimaantuloa mainitun lain nojalla antamiin päätöksiin.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain (568/2007) 4 § seuraavasti:
4 §Suomessa asuminen
Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 4—10 §:n mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa tai häntä mainitun lain 11—13 §:n nojalla pidetään Suomessa asuvan henkilön asemassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 2 § ja 23 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti:
2 §Suomessa asuminen
Eläkkeensaajaa pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
23 §Takuueläkkeen lakkaaminen
Takuueläke lakkautetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta, jos:
1) eläkkeensaaja muuttaa pysyvästi tai yli kuuden kuukauden ajaksi ulkomaille;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamasotilaseläkelain (119/1977) 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 644/2004, seuraavasti:
1 §
Rintamalisä myönnetään Suomen kansalaiselle. Rintamalisään on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella. Ylimääräinen rintamalisä myönnetään Suomessa asuvalle Suomen tai ulkomaan kansalaiselle. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläketukilain (1531/2016) 6 § seuraavasti:
6 §Suomessa asuminen
Eläkkeensaajaa pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 2 § seuraavasti:
2 §Suomessa asuminen
Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 1 luvun 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1197/2013, sekä muutetaan 1 luvun 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin sen on laissa 1197/2013, seuraavasti:
2 §Lain soveltamisala
Vakuutettu on henkilö, joka työskentelee, toimii yrittäjänä tai asuu Suomessa sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 4—10 §:n mukaisesti tai häntä mainitun lain 11—13 §:n nojalla pidetään Suomessa asuvan henkilön asemassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 4 §, sellaisena kuin se on laissa 1352/2014, seuraavasti:
4 §Suomessa asuminen
Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 4—10 §:n mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa tai häntä mainitun lain 11—13 §:n nojalla pidetään Suomessa asuvan henkilön asemassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsilisälain (796/1992) 1 ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § laissa 642/2004, ja 1 a § laissa 722/2018, seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. Tätä lakia sovelletaan asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) mukaisesti Suomessa asuvaan tai Suomessa asuvan henkilön asemassa pidettävään lapseen.
1 a §Oikeus lapsilisään työnteon perusteella
Lapsilisää maksetaan tämän lain mukaisesti myös asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 7 §:ssä tarkoitetun ja 4 §:n mukaisen oleskelulupavaatimuksen täyttävän muusta kuin Euroopan unionin jäsenvaltiosta, Islannista, Liechtensteinista, Norjasta tai Sveitsistä tulleen työntekijän mukana seuraavasta lapsesta.
Lapsilisää ei makseta, jos 1 momentissa tarkoitetulla työntekijällä on lupa työskennellä Suomessa enintään kuuden kuukauden ajan.
Lapsilisää ei myöskään makseta, jos:
1) työntekijän työnteko-oikeus perustuu ulkomaalaislain (301/2004) 79 §:ään;
2) opiskelijan työnteko-oikeus perustuu kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 14 §:ään;
3) työntekijällä on lupa työskennellä enintään yhdeksän kuukauden ajan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) nojalla;
4) työntekijällä on lupa työskennellä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) nojalla; tai
5) tutkijalla on tieteellistä tutkimusta varten myönnetty lupa työskennellä enintään kuuden kuukauden ajan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain nojalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan äitiysavustuslain (477/1993) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa (643/2004), seuraavasti
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan henkilöön, joka asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 4—10 §:n mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa tai häntä mainitun lain 11—13 §:n nojalla pidetään Suomessa asuvan henkilön asemassa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatustukilain (580/2008) 1 §:n 2 momentti seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Lasta pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 3 §, 4 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti sekä 17 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä on, 3 § laeissa 1225/2013, 544/2018 ja 723/2018 sekä 9 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1225/2013, sekä lisätään lakiin uusi 3 a §, seuraavasti:
3 §Oikeus kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen
Tässä laissa tarkoitetun kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuslain 12 §:n 1—4 momentissa tarkoitettua tai 12 §:n 5 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa ja että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. Tosiasiallisena Suomessa asumisena ei pidetä yli kolmen kuukauden oleskelua ulkomailla.
Kotihoidon tukea maksetaan, jos perheeseen kuuluu vähintään yksi kotihoidon tukeen oikeuttava alle kolmevuotias lapsi. Jos perheeseen kuuluu adoptiolapsi, maksetaan tukea, kunnes sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 12 §:ssä säädetyn vanhempainrahakauden alkamisesta on ensimmäinen maksupäivä mukaan lukien kulunut kaksi vuotta. Adoptiolain (22/2012) 39 §:n 1 momentissa tarkoitetussa adoptiossa tuen saamisen edellytyksenä on, että adoptionhakijalle on myönnetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettu lupa.
3 a §Kansainväliset tilanteet
Lapsen tosiasialliseen Suomessa asumiseen rinnastetaan tilanteet, joissa lapsi ei oleskele Suomessa, mutta lapsesta on oikeus tässä laissa tarkoitettuun kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 perusteella.
Tässä laissa tarkoitettuun kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus lapsesta, jonka vanhemmalla tai huoltajalla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 §:n 1 tai 2 momentin taikka 3 momentin 1, 2, 5 tai 7 kohdan mukainen työnteko-oikeus. Lisäksi vanhemmalla tai huoltajalla on oltava Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde ja lupa työskennellä Suomessa vähintään kuuden kuukauden ajan. Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhempi tai huoltaja on rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen työsuhteen päätyttyä.
Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhemmalla tai huoltajalla on:
1) lupa työskennellä Suomessa yli yhdeksän kuukauden ajan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) nojalla, eikä alkuperämaan oikeutta sovelleta kahdenvälisen sopimuksen mukaan; tai
2) tutkijalle tieteellistä tutkimusta varten myönnetty lupa työskennellä vähintään kuuden kuukauden ajan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) nojalla.
Hoitorahaan ja hoitolisään ei ole oikeutta lapsesta, jonka vanhemman tai huoltajan työnteko-oikeus perustuu kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettuun lakiin (907/2017).
4 §Hoitoraha
Hoitorahaa maksetaan perheen kustakin 3 ja 3 a §:n mukaan tukeen oikeuttavasta lapsesta.
9 §Rahoitus
Kunta korvaa tämän lain nojalla maksetusta tuesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta 3 a §:n nojalla maksetusta tuesta aiheutuvia kustannuksia, jotka valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle.
Valtion 1 momentin nojalla maksettavaksi tulevien kustannusten korvaus määrätään kunakin kuukautena käyttäen perusteena 3 a §:n nojalla tukeen oikeutettujen perusteella maksettavia tukia.
17 §Maksaminen
Tuen maksaminen lakkaa, kun lain 3 tai 3 a §:ssä säädetty oikeus tukeen tai tuen saamisen muut edellytykset lakkaavat.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 8 a § 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1654/2015, seuraavasti:
8 a §Oikeus etuuksiin asumisen, Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomea sitovien sopimusten perusteella
Oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 2 § seuraavasti:
2 §Suomessa asuminen
Ruokakuntaan pysyvästi kuuluvaksi katsotaan vain Suomessa asuva henkilö. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ( / ) mukaisesti asuu Suomessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 b §:n 1 momentti sellaisena kuin se on laissa (146/2015) seuraavasti:
10 b §Apurahansaajan vakuutuksen voimassaolo, keskeyttäminen ja päättyminen
Edellä 10 a §:ssä tarkoitetun vakuutuksen voimassaolo jatkuu enintään viiden vuoden ajan apurahansaajan muussa kuin EU- tai ETA-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa asumisesta tai työskentelystä huolimatta, jos tässä laissa säädetyt vakuuttamisen muut edellytykset edelleen täyttyvät. Vakuutuksen voimassaolo jatkuu myös apurahansaajan EU- tai ETA-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa asumisesta ja työskentelystä huolimatta, jos apurahansaajaan sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen määräysten nojalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .