Konsernien siirtohinnoittelun verovalvonnan tehostaminen
Laki verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Konserniyhtiöiden välisten liiketoimien verotusta koskevia sääntöjä uudistetaan kansainvälisten OECD-ohjeiden mukaisiksi. Verohallinto voi jatkossa arvioida konsernin sisäisiä järjestelyjä niiden tosiasiallisen sisällön perusteella ja poikkeustapauksissa sivuuttaa taloudellisesti perusteettomat toimet.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 21.10.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 13
- Vahvistettu
- 16.12.2021
- Säädös
- 1142/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisua koskevaa säännöstä muutetaan siten, että etuyhteydessä tehdyt liiketoimet määritetään verotuksessa niiden tosiasiallisen sisällön mukaan ja poikkeuksellisissa tilanteissa markkinaehtoperiaatteen vastainen toimi voidaan sivuuttaa ja korvata toisella. Muutoksiin liittyen päivitetään vastaavat viittaukset arvonlisäverolakiin, elinkeinoverolakiin ja konsernivähennyslakiin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee monikansallisia konserneja ja muita yrityksiä, joilla on konsernin sisäisiä liiketoimia tai rahoitusjärjestelyjä. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa keskimäärin noin 75 miljoonalla eurolla vuodessa (arviolta 50–100 miljoonaa euroa), ja muutoksia sovelletaan 1.1.2022 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
13 puheenvuoroa · 9 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin konsernien siirtohinnoittelun verovalvonnan kiristämistä ja sääntelyn tuomista kansainvälisten OECD-ohjeiden mukaiseksi. Esityksen periaatteista vallitsi laaja yhteisymmärrys, ja kaikkien ryhmien edustajat kannattivat verovälttelyn torjumista. Oppositiosta korostettiin kuitenkin verosääntelyn ennakoitavuutta ja selkeyttä yritysten näkökulmasta.
- Miten verotuksen ennakoitavuus ja yritysten oikeusturva varmistetaan samalla kun verovalvontaa tehostetaan?
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä vahvasti, sillä se vahvistaa julkisen talouden veropohjaa, tukkii lainsäädännön porsaanreikiä ja asettaa suuryritykset samalle viivalle muiden toimijoiden kanssa.
”On hienoa, että hallitus puuttuu järjestelyihin, joilla suuryritykset ovat siirtäneet voittojaan muun muassa verokeitaisiin.”
— Anneli Kiljunen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, jolla siirtohinnoitteluoikaisut mahdollistetaan OECD-ohjeiden mukaisesti ja puututaan poikkeuksellisiin verojärjestelyihin markkinaehtoperiaatteen puitteissa.
”Tavoitteena on se, että siirtohinnoittelujen oikaisuja voitaisiin jatkossa tehdä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.”
— Annika Saarikko - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat esitystä korostaen oikeudenmukaisuutta, eri yritysten saattamista samalle viivalle sekä kansainvälisten sääntöjen yhtenäisyyttä.
”On tietysti parempi, että eri maiden säännökset vastaavat enemmän toisiaan, jolloin toimintakenttä on yksinkertaisempi ja selkeämpi.”
— Iiris Suomela - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto piti esitystä välttämättömänä askeleena verovälttelyn kitkemisessä, markkinoiden vääristymisen korjaamisessa ja valtion verotulojen turvaamisessa.
”Tiedetään, että meidän sääntelymme on ollut OECD-maiden keskiarvoa heikompaa, ja nyt kurotaan sitä gäppiä umpeen, ollaan tulossa kohti sitä eturintamaa.”
— Jussi Saramo - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus jakoi tavoitteen verovälttelyn torjumisesta ja OECD-ohjeiden noudattamisesta, mutta korosti yritysten verotuksen ennakoitavuutta ja tarvetta perustella uusi sääntely tarkasti valiokuntatyössä.
”Ensinnäkin on täysin selvää, että verovälttelyä ei pidä missään tilanteessa sallia Suomessa eikä kansainvälisesti.”
— Matias Marttinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 13 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 188/2021 vp sisältyvien 1.—4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.10.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 26.10.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.11.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 2.12.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.12.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 10.12.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain4
- 1Laki verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1142/2021 · 16.12.2021
- 2Laki arvonlisäverolain 73 d §:n muuttamisestaHyväksytty · 1143/2021 · 16.12.2021
- 3Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1144/2021 · 16.12.2021
- 4Laki Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetun lain 10 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1145/2021 · 16.12.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §, sellaisena kuin se on laissa 1041/2006, seuraavasti:
31 §Siirtohinnoitteluoikaisu
Jos verovelvollisen ja häneen etuyhteydessä olevan osapuolen välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista tai määrätty ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on tämän johdosta jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lisätään tuloon määrä, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu.
Arvioitaessa 1 momentin sisältämän markkinaehtoperiaatteen mukaisesti sitä, onko etuyhteydessä olevien osapuolten välisessä liiketoimessa sovittu tai määrätty ehtoja riippumattomien osapuolten ehdoista poikkeavasti, tunnistetaan asiaankuuluvat kaupalliset tai rahoitukselliset suhteet ja näihin suhteisiin vaikuttavat taloudellisesti olennaiset erityispiirteet, joita ovat sopimusehdot, osapuolten toiminnot, varat ja riskit, siirretyn omaisuuden tai tarjotun palvelun ominaispiirteet, osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet sekä osapuolten liiketoimintastrategiat. Näiden seikkojen perusteella määritetään liiketoimi sen tosiasiallisen sisällön mukaisena.
Jos poikkeuksellisissa olosuhteissa, 1 momenttia sovellettaessa, etuyhteydessä olevien osapuolten välinen, 2 momentin mukaisesti määritetty liiketoimi poikkeaa siitä, mitä taloudellisesti järkevästi toimivat, toisistaan riippumattomat osapuolet vastaavissa olosuhteissa sopisivat, se voidaan sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella, markkinaehtoperiaatteen mukaisella liiketoimella. Sivuuttamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei määritetylle liiketoimelle, joka oltaisiin sivuuttamassa, voida vahvistaa markkinaehtoperiaatteen mukaista hintaa, kun otetaan huomioon kunkin osapuolen näkökulma ja realistiset vaihtoehdot päätöksentekohetkellä. Korvaava liiketoimi määritetään 2 momentin mukaisesti ja sen on oltava mahdollisimman samankaltainen sivuutettavan liiketoimen kanssa.
Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos liiketoimen osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa. Osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa silloin, kun:
1) se välittömästi tai välillisesti omistaa yli puolet toisen osapuolen pääomasta;
2) sillä välittömästi tai välillisesti on yli puolet toisen osapuolen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä;
3) sillä välittömästi tai välillisesti on oikeus nimittää yli puolet jäsenistä toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrattavaan toimielimeen tai toimielimeen, jolla on tämä oikeus; tai
4) sitä johdetaan yhteisesti toisen osapuolen kanssa tai se muutoin voi tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa osapuolessa.
Mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan myös yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisissä toimissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 2 ja 3 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.
2.Laki arvonlisäverolain 73 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan arvonlisäverolain (1501/1993) 73 d §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1312/2007, seuraavasti:
73 d §
Edellä 73 c §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu etuyhteys on olemassa, jos:
4) ostajana oleva elinkeinonharjoittaja on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä myyjään; tai
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 18 §:n 4 momentin 5 kohta, 18 a §:n 6 momentti ja 19 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 4 momentin 5 kohta laissa 1400/2014, 18 a §:n 6 momentti laissa 1237/2018 ja 19 a §:n 2 momentti laissa 1132/2017, seuraavasti:
18 §
Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle jäsenelleen jakama ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen, jos:
5) osuuskunnan jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta osuuskunnassa on tilikauden päättyessä enintään kymmenen prosenttia yhdessä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvien ja siinä tarkoitettujen etuyhteydessä olevien jäsenten kanssa; ja
18 a §
Osapuolet ovat tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Muilla kuin konserniyhteydessä olevilla osapuolilla tarkoitetaan velkasuhteen osapuolia, joiden välillä tässä momentissa tarkoitettu määräysvaltaa koskeva edellytys ei täyty. Velkasuhteen osapuolilla tarkoitetaan koron maksajaa ja korkomenoa vastaavan tulon tosiasiallista edunsaajaa.
19 a §
Mitä 1 momentissa ja 27 c §:ssä säädetään, ei sovelleta, jos kokonaishoitopalvelun tilaaja ja toteuttaja ovat verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentin mukaisessa etuyhteydessä toisiinsa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetun lain (1198/2020) 10 §:n 1 momentti seuraavasti:
10 §Konsernivähennystä pienentävät määrät
Jos tytäryhtiön ja siihen verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevan osapuolen välillä on sovittu toimista, joiden johdosta tytäryhtiön varoja on siirtynyt vastikkeetta tai alihintaan siihen etuyhteydessä olevalle osapuolelle ja tytäryhtiön tappio on tämän johdosta muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, konsernivähennystä pienennetään määrällä, joka vastaa vastikkeettomasta tai alihintaisesta varojen siirrosta johtunutta tappioiden määrän lisäystä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.