Laki sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Täysi-ikäinen henkilö voi jatkossa vahvistaa oikeudellisen sukupuolensa omalla selvityksellään ilman lääketieteellistä tutkimusta tai vaatimusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Hakijan on vahvistettava hakemuksensa vähintään 30 päivän harkinta-ajan jälkeen.
Säädetään uusi laki sukupuolen vahvistamisesta ja kumotaan vanha translaki. Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä hoidoista ja siitä poistetaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sekä vaatimus puolison suostumuksesta. Vahvistaminen edellyttää henkilön omaa selvitystä sukupuolen kokemuksesta, täysi-ikäisyyttä, Suomen kansalaisuutta tai asuinpaikkaa Suomessa sekä 30 päivän harkinta-aikaa. Lisäksi mahdollistetaan vanhemmuusnimikkeen korjaaminen väestötietojärjestelmään ja säädetään tarvittavista poikkeuksista muuhun lainsäädäntöön, kuten vankeus- ja rikoslakiin.
Uudistus vahvistaa sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeutta, ruumiillista koskemattomuutta ja yksityisyyden suojaa arjessa ja asioinnissa. Se keventää terveydenhuollon transpoliklinikoiden lausuntotaakkaa ja selkeyttää lisääntymisterveyspalveluiden, hedelmöityshoitojen ja vanhemmuuden soveltamista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023, ja vanhemmuusnimikkeen muuttamista koskeva säännös tulee voimaan 1.1.2024.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 113–69.
Lopullinen äänestys koko laista
113
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
17
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Eduskunta keskustelee esityksestä ja lähettää sen valiokuntaan valmisteltavaksi. Lain sisällöstä ei vielä päätetä.
Äänestys 1
114
Jaa
42
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 2
113
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
17
Poissa
Äänestys 3
113
Jaa
67
Ei
2
Tyhjää
17
Poissa
Äänestys 4
116
Jaa
63
Ei
3
Tyhjää
17
Poissa
Äänestys 5
93
Jaa
83
Ei
3
Tyhjää
20
Poissa
Äänestys 6
114
Jaa
66
Ei
4
Tyhjää
15
Poissa
Äänestys 7
115
Jaa
65
Ei
3
Tyhjää
16
Poissa
Äänestys 8
115
Jaa
66
Ei
2
Tyhjää
16
Poissa
Äänestys 9
110
Jaa
71
Ei
1
Tyhjää
17
Poissa
Äänestys 10
103
Jaa
78
Ei
2
Tyhjää
16
Poissa
Äänestys 11
114
Jaa
68
Ei
2
Tyhjää
15
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 3.3.2023.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sosiaali- ja terveysministeriö)
22.9.2022
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
5.10.2022
Valiokunnan mietintö tai lausunto(sosiaali- ja terveysvaliokunta)
19.1.2023
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
24.1.2023
Toinen käsittely(Täysistunto)
1.2.2023
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
3.2.2023
Laki sukupuolen vahvistamisesta
Laki steriloimislain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
Laki äitiysavustuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
Laki kansaneläkelain 40 §:n muuttamisesta
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta
Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta
Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta
Laki kotikuntalain 2 ja 6 a §:n muuttamisesta
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 6 ja 6 a §:n muuttamisesta
Laki vanhemmuuslain 68 §:n kumoamisesta
Laki rikoslain 21 ja 22 luvun muuttamisesta
Laki vankeuslain muuttamisesta
Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Sukupuolen vahvistamisen edellytykset
Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän
1) esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen;
2) on täysi-ikäinen; ja
3) on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.
2 §Hakemus ja sen käsittely
Sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle.
Hakemuksen tultua vireille Digi- ja väestötietoviraston on viipymättä annettava hakijalle tietoa hakemuksen käsittelystä ja sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakijan on nämä tiedot saatuaan kirjallisesti vahvistettava hakemuksensa, kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille. Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa hakijan sukupuolen, kun hakija on vahvistanut hakemuksensa. Jos hakija ei ole vahvistanut hakemusta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille, hakemus raukeaa.
Kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut henkilön sukupuolen, sen on välittömästi tehtävä merkintä vahvistetusta sukupuolesta väestötietojärjestelmään.
Kun avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön sukupuoli vahvistetaan, Digi- ja väestötietoviraston on lähetettävä vahvistamisesta ilmoitus henkilön aviopuolisolle tai rekisteröidyn parisuhteen toiselle osapuolelle.
Ahvenanmaalla tässä laissa Digi- ja väestötietovirastolle säädettyjä tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
3 §Sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutukset
Tämän lain mukaisesti vahvistettua sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä.
Säännöksiä, jotka koskevat raskaana olevaa, imettävää tai synnyttänyttä naista, sovelletaan raskaana olevaan, imettävään tai synnyttäneeseen henkilöön sukupuolen vahvistamisesta riippumatta.
Hedelmöityshoidoista annettua lakia (1237/2006) ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia (378/2005) sovellettaessa henkilöä, jonka sukupuoli on vahvistettu mieheksi, koskee, mitä mainituissa laeissa säädetään naisesta, ja henkilöä, jonka sukupuoli on vahvistettu naiseksi, mitä mainituissa laeissa säädetään miehestä.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 14 §:ssä ja mainitun lain nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetut seulonnat, jotka järjestetään henkilön sukupuolen perusteella, voidaan järjestää sukupuolen vahvistamisesta riippumatta sen perusteella, mikä on lääketieteellisesti perusteltua. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tällaisten seulontojen järjestämisestä.
4 §Sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutukset vanhemmuuteen
Vanhemmuuslain (775/2022) 3 §:ssä tarkoitettu aviomiehen isyys todetaan lapsen syntymän hetkellä väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen perusteella.
Vanhemmuuslain 2 §:ää sovelletaan äitiyden toteamiseen ja mainitun lain 4 §:n 2 momenttia isyyden vahvistamiseen sukupuolen vahvistamisesta riippumatta.
Vanhemmuuslain 4 §:n 3 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu hedelmöityshoitosuostumukseen perustuva vanhemmuus vahvistetaan isyytenä tai äitiytenä sen sukupuolen mukaan, joka oli merkitty väestötietojärjestelmään suostumusta annettaessa. Mainitun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu isyyden vahvistamiseen annettuun suostumuksen perustuva vanhemmuus vahvistetaan kuitenkin aina isyytenä.
5 §Vanhemmuusnimikkeen muuttaminen
Digi- ja väestötietovirasto voi hakemuksesta muuttaa henkilön vanhemmuusnimikkeen vastaamaan hänen vahvistettua sukupuoltaan. Henkilö voi tehdä hakemuksen vanhemmuusnimikkeen muuttamisesta samalla, kun hän hakee sukupuolensa vahvistamista, tai sukupuolen vahvistamisen jälkeen.
Kun vanhemmuusnimike muutetaan, Digi- ja väestötietoviraston on lähetettävä siitä ilmoitus hakijan alaikäisten lasten huoltajille.
6 §Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen
Jos henkilö on vieraassa valtiossa tehdyllä ja siinä valtiossa voimassa olevalla päätöksellä vahvistettu kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on Suomen väestötietojärjestelmään merkitty, päätös tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta, jos henkilö oli päätöstä tehtäessä sen valtion kansalainen tai hänellä oli asuinpaikka siinä valtiossa, jossa päätös tehtiin.
Päätöksenä, jota 1 momentissa tarkoitetaan, pidetään tuomioistuimen ja muun viranomaisen päätöstä tai muuta toimenpidettä tai rekisteröintiä, jos henkilön sukupuoli katsotaan tällaisen toimenpiteen seurauksena vahvistetuksi siinä valtiossa, jossa päätös, toimenpide tai rekisteröinti tehtiin.
7 §Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
8 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettu laki (563/2002).
Tämän lain 5 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2024.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan steriloimislain (283/1970) 1 §:n 7 kohta ja 4 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 564/2002, sekä muutetaan 1 §:n 6 kohta sekä 4 §:n 1 momentin 3 kohta ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 564/2002, seuraavasti:
1 §
Steriloimiseen voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen asianomaisen henkilön pyynnöstä ryhtyä:
6) kun hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.
4 §
Steriloimiseen voidaan ryhtyä:
3) 1 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 2 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvalla.
Jos yhden lääkärin, tai 1 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, kahden lääkärin päätös on kielteinen, voidaan lupaa steriloimiseen pyytää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan äitiysavustuslain (477/1993) 1 §:n 1 momentti ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1 momentti laissa 643/2004 ja 2 § osaksi laissa 546/2022, seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Raskaana olevalle suoritetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista äitiysavustus, jonka tarkoituksena on raskaana olevan ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
2 §Oikeus avustukseen
Oikeus äitiysavustukseen on raskaana olevalla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että raskaana oleva on ennen raskau-dentilansa neljännen kuukauden päättymistä käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin erityisestä syystä kuultuaan tarvittaessa hyvinvointialuetta myöntää avustuksen terveystarkastuksen laiminlyömisestä huolimatta.
Jos avustukseen oikeutettu kuolee ennen kuin avustus on suoritettu, avustus suoritetaan lapsen hoitoon käytettäväksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain (568/2007) 40 §:n 3 momentti seuraavasti:
40 §Oikeus lapseneläkkeeseen
Täysorvolla lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen samanaikaisesti kahden edunjättäjän jälkeen, joista toinen voi olla muukin kuin lapsen oma vanhempi. Lapsi on täysorpo, kun hänen molemmat omat vanhempansa ovat kuolleet. Täysorpona pidetään myös lasta, jonka ainoa oma vanhempi on kuollut.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) 2 §:n 2 ja 3 kohta, 9 §, 11 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 ja 3 kohta, 9 § ja 12 §:n 1 momentti laissa 984/2021 ja 11 § 1 momentti laissa 1486/2019, seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
2) alkiolla hedelmöityksen tuloksena syntynyttä elävää solujoukkoa, joka ei ole kiinnittynyt ihmisen elimistöön;
3) sikiöllä ihmisen elimistöön kiinnittynyttä elävää alkiota;
9 §Raskaana oleva tai imettävä tutkittavana
Raskaana oleva tai imettävä saa olla tutkittavana raskauteen tai alkion, sikiön, vastasyntyneen tai imeväisikäisen lapsen terveyteen liittyvässä tutkimuksessa vain, jos samoja tieteellisiä tuloksia ei voida saavuttaa muita tutkimalla ja on olemassa tieteellisesti perustellut syyt olettaa, että:
1) tutkimukseen osallistumisesta koituu kyseiselle raskaana olevan tai imettävän taikka alkion, sikiön tai lapsen terveydelle välitöntä hyötyä, joka on siitä koituvia riskejä ja rasituksia suurempi; tai
2) tutkimukseen osallistumisesta koituu hyötyä raskaana olevien tai imettävien taikka alkioiden, sikiöiden, vastasyntyneiden tai imeväisikäisten lasten terveydelle ja tutkimuksesta aiheutuu raskaana olevalle tai imettävälle, alkiolle, sikiölle tai lapselle vain erittäin pieni riski ja rasitus.
Jos tutkimus ei liity raskauteen tai alkion, sikiön tai vastasyntyneen tai imeväisikäisen lapsen terveyteen, raskaana oleva tai imettävä voi olla tutkittavana, jos tutkimuksesta koituu raskaana olevalle tai imettävälle, alkiolle, sikiölle tai lapselle vain erittäin pieni riski ja rasitus.
11 §Alkiotutkimuksen edellytykset
Ihmisen elimistön ulkopuolella olevaan alkioon kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta saa tehdä vain niissä laitoksissa, jotka ovat saaneet siihen luvan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta. Luvan myöntämisen edellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
12 §Suostumus alkiotutkimukseen
Ihmisen elimistön ulkopuolella olevaan alkioon kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimukseen ei saa ryhtyä ilman sukusolujen luovuttajan kirjallista suostumusta. Luovuttajalle on annettava 5 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot 5 a ja 6 §:ssä säädetyllä tavalla. Suostumuksen peruuttamiseen sovelletaan, mitä 5 a §:n 6 momentissa säädetään.
Ihmisen elimistössä olevan alkion tutkimukseen ei saa ryhtyä ilman hänen kirjallista suostumustaan.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään lisätään raskauden keskeyttämisestä annettuun lakiin (239/1970) uusi 14 a § seuraavasti:
14 a §
Mitä tässä laissa säädetään naisesta, sovelletaan raskaana olevaan henkilöön sukupuolen vahvistamisesta riippumatta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 12 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti, 13 §:n 8 kohta ja 40 §:n johdantokappale, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti laissa 1175/2019, seuraavasti:
12 §Henkilötunnuksen korjaaminen ja muuttaminen
Väestötietojärjestelmään tallennettu henkilötunnus voidaan muuttaa, jos
3) henkilö on sukupuolen vahvistamisesta annetun lain ( / ) mukaisesti vahvistettu toiseen sukupuoleen kuuluvaksi.
Henkilötunnuksen muuttamisesta päättää 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Digi- ja väestötietovirasto ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu viranomainen. Asianosaisen on haettava henkilötunnuksen muuttamista kirjallisesti.
13 §Henkilöstä järjestelmään talletettavat tiedot
Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteena olevasta henkilöstä seuraavat tiedot:
8) vanhemmuusnimike sekä lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevat tiedot;
40 §Sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset
Väestötietojärjestelmään talletettu transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskeva tieto, sekä tieto hänellä välittömästi ennen sukupuolen vahvistamista olleesta entisestä henkilötunnuksesta ja mahdollisesta entisestä etunimestä sekä tieto aiemmasta vanhemmuusnimikkeestä voidaan luovuttaa vain:
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotikuntalain (201/1994) 2 §:n 1 momentti ja 6 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 6 a §:n 2 momentti laissa 669/2016, seuraavasti:
2 §Kotikunta
Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänet synnyttäneellä vanhemmalla on kotikunta lapsen syntyessä.
6 a §Väestökirjanpitokunta
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen väestökirjanpitokuntansa määräytyy synnyttäneen vanhemman, toisen vanhemman tai puolison kotikunnan taikka väestökirjanpitokunnan mukaan mainitussa järjestyksessä. Väestökirjanpitokunta on se kunta, joka hänen saadessaan Suomen kansalaisuuden oli hänen vanhempansa tai puolisonsa kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Jos vanhemmilla tai puolisolla ei ollut tällöin kotikuntaa eikä väestökirjanpitokuntaa Suomessa, väestökirjanpitokunta on Helsinki. Merkintä väestökirjanpitokunnasta tehdään, kun henkilön tiedot merkitään ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 6 §:n 1 momentti ja 6 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 190/2019, seuraavasti:
6 §Huoltajat lapsen syntymän perusteella
Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on huoltaja tällöin se, joka on synnyttänyt lapsen.
6 a §Eräiden vanhemmuutta koskevien ratkaisujen vaikutus lapsen huoltoon
Jos lapsen synnyttänyt on yksin lapsensa huoltaja ja hän menee avioliittoon henkilön kanssa, jonka tämän jälkeen vahvistetaan olevan lapsen vanhempi, myös tästä vanhemmasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan vanhemmuuslain (775/2022) 68 §.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 21 luvun 4 §:n 1 momentti sekä 22 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 21 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 578/1995 sekä 22 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 kohta laissa 373/2009, seuraavasti:
4 §Lapsensurma
Joka synnytyksestä johtuvassa uupumuksessa tai ahdistuksessa surmaa lapsensa, on tuomittava lapsensurmasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
1 §Laiton raskauden keskeyttäminen
Henkilöä, jonka raskauden keskeyttämisestä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa teossa on kyse, ei rangaista tekijänä eikä osallisena laittomaan raskauden keskeyttämiseen tai sen yritykseen. Hänet voidaan kuitenkin tuomita rangaistukseen raskauden keskeyttämisestä annetun lain 13 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
2 §Törkeä laiton raskauden keskeyttäminen
Jos laittomassa raskauden keskeyttämisessä
1) aiheutetaan vakava vaara raskaana olevan hengelle tai terveydelle taikka
2) rikos tehdään vastoin raskaana olevan tahtoa
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä laittomasta raskauden keskeyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
3 §Laiton alkioon puuttuminen
Joka ryhtyy
1) alkiotutkimukseen ilman lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999), jäljempänä tutkimuslaki , 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimivaltaisen viranomaisen lupaa tai tutkimuslain 12 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettua kirjallista suostumusta,
on tuomittava laittomasta alkioon puuttumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vankeuslain (767/2005) 5 luvun 9 §:n 2 momentti sekä 20 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta ja 2 §:n 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 222/2022 ja 20 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta ja 2 §:n 3 kohta laissa 393/2015 ja lisätään 5 luvun 1 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
1 §Vankilan osastot
Vanki, jonka sukupuoli on vahvistettu toiseksi, sijoitetaan hänen vahvistetun sukupuolensa mukaiseen asunto-osastoon. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos se on välttämätöntä vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
9 §Päätösvalta
Osastolle sijoittamisesta päättää toiminnoista vastaava taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Osastolle sijoittamisesta 1 §:n 4 momentin nojalla päättää kuitenkin asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikkö tai muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty asiakasarvioinnin yksikön virkamies. Vangin erillään asumisesta omasta pyynnöstä päättää toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Vankiterveydenhuollon yksikön sairaalaan ottamisesta ja sieltä poistamisesta päättää sairaalan toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri.
1 §Muutoksenhakukelpoiset päätökset
Vanki tai tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
5) 5 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua vangin sijoittamista, 3 §:ssä tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 6 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamista ja 7 §:ssä tarkoitettua varmuusosastolle sijoittamisen jatkamista;
2 §Muutoksenhakukielto
Vanki tai tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
3) 5 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa ja 2 §:ssä tarkoitettua osastolle sijoittamista ja 4 §:ssä tarkoitettua sopimusosastolle sijoittamista;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tutkintavankeuslain (768/2005) 3 luvun 9 §:n 2 momentti sekä 15 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 §:n 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat 3 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 223/2022 ja 15 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 §:n 2 kohta laissa 394/2015, ja lisätään 3 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 394/2015 ja 326/2019, uusi 5 momentti seuraavasti:
1 §Sijoittaminen vankilassa
Tutkintavanki, jonka sukupuoli on vahvistettu toiseksi, sijoitetaan hänen vahvistetun sukupuolensa mukaiseen asunto-osastoon. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos se on välttämätöntä tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
9 §Päätösvalta
Tutkintavangin sopimusosastolle sijoittamisesta ja erillään asumisesta omasta pyynnöstä päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Tutkintavangin osastolle sijoittamisesta 1 §:n 5 momentin nojalla ja siirtämisestä päättää asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikkö tai muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty asiakasarvioinnin yksikön virkamies. Tutkintavangin 6 a §:ssä tarkoitetusta lyhytaikaisesta siirtämisestä toiseen vankilaan päättää vastaanottavan vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta vastaava virkamies sijoitusvankilan yksikönpäällikköä kuultuaan.
1 §Muutoksenhakukelpoiset päätökset
Tutkintavanki saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
1) 3 luvun 1 §:n 5 momentissa tarkoitettua tutkintavangin sijoittamista, 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua erillään asumista omasta pyynnöstä, 3 §:ssä tarkoitettua omien vaatteiden käyttöä tai 4 §:ssä tarkoitettua perusruokavaliosta poikkeamista;
2 §Muutoksenhakukielto
Tutkintavanki ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
2) 3 luvun 1 §:n 1-4 momentissa tarkoitettua sijoittamista vankilassa, 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua asumaan sijoittamista, 2 a §:ssä tarkoitettua sopimusosastolle sijoittamista, 6 ja 6 a §:ssä tarkoitettua siirtämistä toiseen vankilaan tai 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua tutkintavangin päästämistä muun viranomaisen kuin tuomioistuimen kuultavaksi;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.