Kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentaminen
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan ja kansalaisuuden menettämisen perusteita laajennetaan. Kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa muun muassa omaa toimeentuloa sekä aiempaa pidempää nuhteettomuutta rikosten jälkeen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 27.3.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 17.10.2025
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 63
- Vahvistettu
- 24.10.2025
- Säädös
- 929/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kansalaisuuden saamiseksi edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa siten, ettei hakija ole saanut työttömyysetuutta tai toimeentulotukea yli kolmea kuukautta edeltäneiden kahden vuoden aikana. Lisäksi rikoksiin syyllistymisestä määrättäviä odotusaikoja pidennetään, kansallisen turvallisuuden arviointi ulotetaan myös ilmoitusmenettelyyn, henkilöllisyyden selvittämistä koskevia vaatimuksia tiukennetaan sekä kaksoiskansalaisuuden menettämiskynnystä alennetaan vilppitapauksissa ja vakavissa valtion turvallisuutta vaarantavissa rikoksissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikeuttaa kansalaisuuden saamista erityisesti työttömiltä työikäisiltä maahanmuuttajilta ja rikoksiin syyllistyneiltä. Toimeentuloedellytys koskee 18–64-vuotiaita hakijoita, mutta siitä voidaan poiketa esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Kaksoiskansalainen voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden vilpin perusteella 10 vuoden kuluessa aiemman viiden vuoden sijaan tai jos hänet tuomitaan vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2025.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 14.10.2025Eduskunta hyväksyi lain äänin 103–58.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 38 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 24.10.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
63 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin Suomen kansalaisuuden saamiseen esitetyistä tiukennuksista, jotka koskevat erityisesti hakijan nuhteettomuutta, toimeentuloa ja henkilöllisyyden selvittämistä. Hallituspuolueet ja keskusta pitivät kiristyksiä välttämättöminä kotoutumisen, vastuullisuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Osa oppositiosta vastusti lakiesitystä pitäen ehtoja kohtuuttomina, eriarvoistavina ja maahanmuuttajia luotaantyöntävinä.
- Ovatko toimeentulo- ja nuhteettomuusvaatimukset liian tiukkoja ja kohtuuttomia?
- Pitäisikö kansalaisuuden olla kotoutumisen lopputulos ja palkinto vai kotoutumista edistävä tekijä?
- Asettaako esitys maahanmuuttajat keskenään eriarvoiseen asemaan ja heikentääkö se Suomen maakuvaa?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä pitää uudistusta perusteltuna ja katsoo sen vahvistavan kansallista turvallisuutta sekä periaatetta, että kansalaisuus saavutetaan oman työn ja lakien noudattamisen kautta.
”Pidän hallituksen esitystä esitetyssä muodossa kannatettavana, ja kiitos ministerille asian eteenpäinviemisestä.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä voimakkaasti ja katsoo, että kansalaisuuden tulee olla ansaittu palkinto nuhteettomuudesta, työnteosta ja sitoutumisesta yhteiskuntaan.
”Tarkoituksena on vahvistaa sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan.”
— Mari Rantanen - SDPJakautunut
Ryhmän linja jakautui: osa puhujista vastusti kiristyksiä ulkomaalaisia syrjivinä, kun taas osa tuki esityksen päälinjaa mutta vaati joustavampaa toimeentuloedellytystä työttömyysajan osalta.
”Tämä toinen osa kansalaisuusehtojen kiristämisestä on aivan yhtä kielteinen kuin ensimmäinen ja oletettavasti myöskin kolmas osa tästä paketista.”
— Timo Harakka - KeskustaPuolesta
Ryhmä tukee esitettyjä tiukennuksia ja pitää kohtuullisena vaatia Suomen kansalaisuutta hakevilta nuhteettomuutta ja kansallisen edun kunnioittamista.
”Suhtaudun tähän hallituksen esitykseen myönteisesti.”
— Petri Honkonen - VihreätVastaan
Ryhmä vastustaa lakiesitystä katsoen toimeentulo- ja henkilöllisyysvaatimusten kiristämisen johtavan kohtuuttomiin ja eriarvoistaviin tilanteisiin.
”Tämä kansalaisuuslain muuttamista koskeva esitys jatkaa hallituksen maahanmuuttoa keinolla millä hyvänsä kiristävää uudistusten sarjaa, eikä ainakaan minulle ole selvinnyt, miksi tähän on lähdetty.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä ja vaatii sen hylkäämistä, koska sen katsotaan lähettävän vihamielisen viestin Suomessa jo asuville ja työskenteleville ihmisille.
”Tällaista pienisieluisten ja pelokkaiden politiikkaa en minä eikä vasemmistoliitto voi tietenkään kannattaa. Siispä ehdotan, että lakiehdotus hylätään.”
— Anna Kontula
Kooste on tuotettu tekoälyllä 63 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.3.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 8.4.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.9.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.10.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.10.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 16.10.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kansalaisuuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 929/2025 · 24.10.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 2 momentti ja 42 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 2 momentti laissa 579/2011 ja 42 § laissa 564/2019, muutetaan 2 §:n 7 kohta, 6 §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, 19 a §:n 2 momentti, 25 §, 26 §:n 1 kohta, 33 §:n 1 ja 4 momentti, 33 a §:n 1 momentti, 41 § ja 46 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 3 momentti sekä 13 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta laissa 579/2011, 19 a §:n 2 momentti laeissa 579/2011 ja 409/2015, 25 § osaksi laissa 974/2007, 26 §:n 1 kohta laissa 781/2022, 33 a §:n 1 momentti laissa 564/2019 sekä 41 § laissa 974/2007, ja lisätään lakiin uusi 6 a ja 17 a § sekä 19 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 579/2011 ja 409/2015, uusi 5 momentti seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
7) lapsella alle 18-vuotiasta henkilöä;
6 §Selvitetty henkilöllisyys
Jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä. Henkilöllisyyttä ei kuitenkaan pidetä selvitettynä yksinomaan kymmenen vuoden ajan kulumisen perusteella, jos hakijalle on myönnetty muukalaispassi ulkomaalaislain (301/2004) 134 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella kansalaisuusvaltion passin hankkimista varten, vaan hakijan on tällöin esitettävä kansalaisuusvaltionsa passi tai selvitys siitä, että kansalaisuusvaltion passin saaminen ei ole ollut mahdollista sellaisista syistä, jotka eivät ole johtuneet hakijasta.
6 a §Kansalaisuuden myöntämättä jättäminen kansallisen turvallisuuden perusteella
Henkilölle ei myönnetä kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, vaikka hän täyttäisi kansalaisuuden saamisen edellytykset, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallista turvallisuutta, tai jos kansalaisuuden myöntäminen muusta painavasta syystä hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin yhteiskunnan tai valtion etua.
13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
1) hän on täyttänyt 18 vuotta;
5) hänen toimeentulonsa on turvattu ( toimeentuloedellytys ); ja
17 a §Toimeentulon osoittaminen ja toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen
Toimeentuloedellytys täyttyy, jos hakija antaa luotettavana pidettävän tiedon toimeentulonsa perusteesta ja on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana turvautunut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuun työttömyysetuuteen tai toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen yhteensä korkeintaan kolmen kuukauden ajan.
Toimeentuloedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Hakijalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus, vaikka toimeentuloedellytys ei täyty, jos hänen terveydentilansa tai vammansa pitkäaikaisesti estää sen täyttämisen tai hän ei muusta erittäin painavasta syystä pysty täyttämään sitä.
19 a §Odotusajan määräytyminen
Edellä 1 momentissa tarkoitettu odotusaika on:
1) sakkorangaistuksen osalta vähintään vuosi ja enintään neljä vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä;
2) rikoksen, josta tuomioistuin on jättänyt rangaistuksen tuomitsematta, osalta vähintään kaksi ja enintään neljä vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä;
3) ehdollisen vankeusrangaistuksen, valvontarangaistuksen, yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen osalta vähintään kolme ja enintään viisi vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä;
4) ehdottomana tuomitun vankeusrangaistuksen osalta vähintään neljä ja enintään kahdeksan vuotta luettuna rangaistuksen suorittamisesta.
Odotusaikaa ei määrätä eikä hakijaa 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut seikat huomioon ottaen kansalaisteta toistaiseksi, jos hänet on tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen.
25 §Täysivaltaiseksi tulon vaikutus vireillä olevaan hakemukseen
Jos kanssahakija täyttää 18 vuotta ennen kuin hakemus on ratkaistu, hänen on täydennettävä hakemus itseään koskevaksi.
Jos lapsi täyttää 18 vuotta ennen kuin huoltajan hänen puolestaan tekemä hakemus on ratkaistu, hänen on vahvistettava allekirjoituksellaan hakemus. Jos hakemusta ei vahvisteta, se hylätään.
Maahanmuuttovirasto asettaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille kohtuullisen määräajan, jossa hakemusta on täydennettävä tai se on vahvistettava. Hakijaan, joka on täydentänyt kansalaisuushakemusta tai joka on vahvistanut kansalaisuushakemuksen, sovelletaan 23 §:n 2 momentissa ja 24 §:n 3 momentissa säädettyjä edellytyksiä, jos ne ovat täyttyneet ennen 18 ikävuoden täyttämistä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakijaan sovelletaan toimeentuloedellytyksen osalta 17 a §:n 2 momentin alle 18-vuotiaita henkilöitä koskevia säännöksiä.
26 §Ulkomaalainen, jonka isä tai äiti on Suomen kansalainen
Ulkomaalainen, joka ei saa 9 §:n nojalla Suomen kansalaisuutta, saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hänen syntyessään isä tai vanhemmuuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu äiti oli Suomen kansalainen ja hän syntyi:
1) Suomessa ja isyys tai äitiys vahvistettiin hänen täytettyään 18 vuotta; tai
33 §Kansalaisuuden menettäminen väärien tietojen antamisen perusteella
Jos henkilö on antanut sellaisen henkilöään koskevan tai muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon, jonka tunteminen olisi johtanut Suomen kansalaisuuden epäämiseen, taikka salannut sellaisen olennaisen seikan, joka olisi vaikuttanut samalla tavoin, voidaan päättää, että henkilö menettää hakemuksesta tai ilmoituksesta saadun Suomen kansalaisuuden. Henkilölle myönnetyn Suomen kansalaisuuden menettämisestä voidaan päättää myös sillä perusteella, että hän on saanut kansalaisuuden toimimalla muutoin petollisesti.
Päätöstä kansalaisuuden menettämisestä ei voida 1 ja 2 momentin mukaisissa tapauksissa tehdä, jos kansalaisuushakemuksen tai -ilmoituksen ratkaisusta on kulunut yli kymmenen vuotta.
33 a §Kansalaisuuden menettäminen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella
Jos henkilö, jolla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun valtion kansalaisuus, on tuomittu Suomessa lainvoimaisella tuomiolla rikoslain (39/1889) 12 luvun 1–6 tai 9 §:n, 13 luvun 1 tai 2 §:n, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3–8 kohdan tai 2 tai 3 momentin taikka 1 a, 3, 4, 4 a, 4 c, 5, 5 a tai 5 b §:n mukaisesta Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneesta rikoksesta vähintään kahden vuoden pituiseen ehdottomaan vankeus- tai yhdistelmärangaistukseen, voidaan päättää, että henkilö menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden voi menettää myös henkilö, joka on tuomittu edellä tarkoitettuun rangaistukseen edellä tarkoitetun rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta sellaiseen rikokseen tai sen yritykseen.
41 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
46 §Lisäselvitysten hankkiminen
Hakemuksesta ja ilmoituksesta voidaan pyytää lausunto suojelupoliisilta, keskusrikospoliisilta, Pääesikunnalta ja asianomaiselta sosiaaliviranomaiselta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen kansalaisuushakemukseen ja -ilmoitukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn kansalaisuuden menettämisestä päättämiseen sovelletaan 33 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Kansalaisuuden menettämiseen Suomen elintärkeitä etuja vastaan tehtyjen rikosten perusteella sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 33 a §:n 1 momenttia, jos rikokset on tehty sen voimassa ollessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.