Sähkön yhteislaskutuksen ja kulutusjouston mahdollistaminen

Tässä laissa tarkoitetaan:

5) liittymisjohdolla sähköjohdon ja muiden sähköverkkoon liittämiseen tarvittavien sähkölaitteiden ja -laitteistojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta, jolla liitetään sähköverkkoon liittyjän tai liittyjien: a) sähkönkäyttökohde; b) yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto; c) yksi tai useampi voimalaitos; d) yksi tai useampi voimalaitos ja niihin kytkeytyvät yksi tai useampi energiavarasto;

32 b) määräaikaisella kiinteähintaisella sähkönmyyntisopimuksella sähköntoimittajan ja loppukäyttäjän välistä sähkönmyyntisopimusta, jolla taataan sama hinta ja samat muut sopimusehdot sopimuksen voimassaolon ajaksi, mutta johon voi kiinteän hinnan sisällä sisältyä joustava elementti, jossa hinta vaihtelee ja jossa tuloksena olevan laskun muutokset voivat johtua ainoastaan veroista ja maksuista ja muista sellaisista tekijöistä, joita sähköntoimittaja ei ole määritellyt;

38 a) sopimuksen irtisanomismaksulla maksua tai sakkoa, jonka sähköntoimittaja tai aggregointia harjoittava sähkömarkkinoiden osapuoli voi veloittaa asiakkaalta määräaikaisen sähkönmyynti- tai palvelusopimuksen sopimusehtojen vastaisesta irtisanomisesta;

Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos:

1) kysymyksessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla sähkönkäyttökohde taikka yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon;

2) kysymyksessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla yksi tai useampi voimalaitos taikka yksi tai useampi voimalaitos ja niihin kytkeytyvä yksi tai useampi energiavarasto liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon;

2 a) kysymyksessä on erillinen linja, jolla liitetään pienimuotoista sähköntuotantoa sähkönkäyttökohteeseen tai kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän verkkoon;

Jos hakemus ei koske valtakunnan rajan ylittävää sähköjohtoa, hankelupa on 1 momentin estämättä myönnettävä:

1) liittymisjohdolle, jolla sähkönkäyttökohde, yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto, yksi tai useampi voimalaitos taikka yksi tai useampi voimalaitos ja niihin kytkeytyvä yksi tai useampi energiavarasto liitetään lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon;

2) sähköjohdolle, jonka jakeluverkonhaltija rakentaa vastuualueellaan tai vastuualueeltaan sen ulkopuolelle, jos sähköjohto yhdistää jakeluverkonhaltijan sähköverkon osat toisiinsa tai jakeluverkonhaltijan sähköverkon toiseen sähköverkkoon.

Sähköverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että:

5) sähköverkkoon voidaan liittää vaatimukset täyttäviä sähkönkäyttökohteita, voimalaitoksia ja energiavarastoja;

Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttökohteet, voimalaitokset ja energiavarastot toiminta-alueellaan. Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla avoimia, tasapuolisia sekä syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus.

Liittymä on kytkettävä sähköverkkoon liittyjän kohtuulliset tarpeet ja liittymän kytkemiseksi tarvittavat sähköverkkoinvestoinnit huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa liittymissopimuksen tekemisestä. Kohtuullinen liittämisaika kantaverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa saa ylittää 24 kuukautta ja jakeluverkossa kuusi kuukautta ainoastaan, jos se on tarpeen liitynnän laajuuden ja teknisen toteutuksen vuoksi tai jos siihen on muita erityisiä syitä.

Verkonhaltijan tulee tehdä pyynnöstä tarjous liittyjälle sähköverkkoon liittämisestä sekä verkon käyttäjälle, energiavaraston haltijalle ja asiakkaalle sähkön siirto- ja jakelupalvelusta. Liittämistä koskevassa tarjouksessa on esitettävä liittämisen edellytyksenä olevat tekniset vaatimukset sekä liittyjän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista ja arvio liittymän toimitusajasta.

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija vastaa vastuualueellaan jakeluverkoissa käytävän sähkökaupan markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja taseselvityksestä jakeluverkoissa ( sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut ). Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluja ovat:

5) jakeluverkonhaltijan tuote- ja laskurivitietojen ylläpidon ja tiedonvaihdon järjestäminen sekä vähittäismyyjän tuote- ja laskurivitietojen ylläpitomahdollisuuden ja tiedonvaihdon järjestäminen;

9) kuormanohjausrajapinnan ylläpitäminen sekä markkinapohjaiseen loppukäyttäjän kuormanohjaukseen liittyvien tietojen ylläpito ja välittäminen;

10) 1–9 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kattamien tietojen säilyttäminen.

Jakeluverkonhaltijan on tarjottava jakeluverkkonsa käyttäjille näiden tarpeisiin soveltuvia, aikajaotukseltaan ja hintarakenteeltaan erilaisia sähkönjakelupalvelutuotteita.

Sähkönjakelupalvelutuotteiden jakelumaksun hintarakenne voi koostua perusmaksusta, energiamaksusta ja tehomaksusta. Loppukäyttäjillä, joiden sähkönkäyttöpaikka on varustettu yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeella, jakelumaksuun voi sisältyä myös loistehokomponentti. Energiavirasto voi antaa sähkökauppa-asetuksen 18 artiklan mukaisia tarkempia määräyksiä tehomaksun ja aikajaotuksen kansallisista määräytymisperusteista ja muista sähkönjakelupalvelujen maksukomponenttien rakenteista.

Jakeluverkonhaltijan on syrjimättömältä pohjalta tehtävä sähköisen liikkumisen jakeluverkkoon tapahtuvan integroinnin edistämiseksi yhteistyötä yritysten kanssa, jotka omistavat, kehittävät, käyttävät tai hallinnoivat sähköajoneuvojen latauspisteitä.

Jakeluverkonhaltijan on julkaistava verkkosivustollaan kolmen kuukauden välein selkeät ja läpinäkyvät tiedot uusia liittämispyyntöjä varten käytettävissä olevasta jakeluverkkonsa ja suurjännitteisen jakeluverkkonsa kapasiteetista sekä perusteet tämän kapasiteetin laskemiseksi. Käytettävissä oleva kapasiteetti on ilmaistava olemassa olevien ja mahdollisten verkon käyttäjien tarpeet huomioiden riittävän tarkalla maantieteellisellä tarkkuudella, jos julkaisu ei vaaranna yleistä turvallisuutta tai tietojen luottamuksellisuutta. Julkaisussa on kerrottava mahdollisuudesta joustavaan liityntään siirtorajoitusten alaisilla alueilla.

Liittyjä voi pyytää jakeluverkonhaltijalta verkkoon liittämistä ja toimittaa siihen liittyvän tarpeellisen aineiston sähköisessä muodossa.

Jakeluverkonhaltijan on annettava liittyjälle selkeää ja läpinäkyvää tietoa liittämispyynnön tilasta ja käsittelystä kolme kuukautta liittymän tilauksen jälkeen. Nämä tiedot on toimitettava päivitettyinä liittyjälle kolmen kuukauden välein siihen asti, kunnes liittämispyyntö on lopullisesti käsitelty.

Suljettuun jakeluverkkoon ja suljetun jakeluverkonhaltijaan ei sovelleta 23, 23 a eikä 26 a §:ää, 27 §:n 3 momenttia, 28, 29, 29 a, 29 b, 50–52, 52 a, 53, 53 a, 54, 54 a–54 c, 55, 56, 56 a, 58 eikä 59 §:ää eikä 61 a §:n 2 momenttia.

Loppukäyttäjä voi jakeluverkon sähkönkäyttöpaikan teknisten edellytysten täyttyessä valtuuttaa vähittäismyyjän tai muun sähkömarkkinoiden osapuolen antamaan käskyt kuormansa ohjaukseen sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön ylläpitämän kuormanohjausrajapinnan kautta. Valtuutus tehdään, muutetaan ja peruutetaan loppukäyttäjän ilmoituksella sähkökaupan keskitettyyn tiedonvaihdon yksikköön. Kuormanohjauspalvelusta sopiminen loppukäyttäjän ja markkinapohjaisen kuormanohjauspalvelun tarjoajan välillä ei edellytä jakeluverkonhaltijan, loppukäyttäjän vähittäismyyjän tai muun sähkömarkkinoiden osapuolen suostumusta.

Jakeluverkonhaltijan on mahdollistettava loppukäyttäjän 1 momentin mukaisesti valtuuttamalle sähkömarkkinoiden osapuolelle markkinaperusteisen kuormanohjauksen järjestämiseksi pääsy loppukäyttäjän etämittauslaitteiston kuormanohjausreleen ohjaukseen. Jakeluverkonhaltijan on mahdollistettava loppukäyttäjän kuormien ja laitteiden liittäminen kuormanohjausreleeseen.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus 1 momentin mukaisen valtuutuksen estämättä tarvittaessa käyttää kuormanohjausrelettä sähköverkkoon kohdistuvissa normaaliolojen häiriötilanteissa, sähköpulatilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa, tai jos on ilmeistä, että markkinapohjainen loppukäyttäjän kuormanohjaus vaarantaa sähköverkon käyttövarmuuden.

Jos loppukäyttäjä ei tee 1 momentissa tarkoitettua valtuutusta, jakeluverkonhaltijan on jatkettava loppukäyttäjällä jo käytössä olleen loppukäyttäjän verkkopalvelutuotteen mukaisen tai tämän kanssa sovitun kuormanohjauksen toteutusta. Loppukäyttäjän verkonhaltijan on aktivoitava kuormanohjaukseen loppukäyttäjän verkkopalvelutuotteen mukainen kuormanohjaus tai muu loppukäyttäjän kanssa sovittu kuormanohjauksen toteutus 1 momentissa tarkoitetun valtuutuksen päättyessä, jollei loppukäyttäjä tee uutta valtuutusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuormanohjaustoiminnallisuuden toteuttamisesta ja sen edellyttämästä tiedonvaihdosta.

Tässä luvussa tarkoitetaan:

1) liittymissopimuksella jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttökohteen omistajan tai haltijan ( liittyjä ) välistä sopimusta sähkönkäyttökohteen liittämisestä nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin jakeluverkkoon; jos liittymissopimus siirretään, siirronsaajaan sovelletaan, mitä liittyjästä säädetään;

Vähittäismyyjän on ennen sähkönmyyntisopimuksen tekemistä annettava loppukäyttäjälle tieto siitä, tarjoaako se yhteislaskutusta. Vähittäismyyjän on annettava yhteislaskutuksesta sovittaessa loppukäyttäjälle tieto jakeluverkonhaltijan nimestä ja yhteystiedoista sekä ohjeet ja yhteystiedot verkon häiriöiden ja keskeytysten ilmoittamisesta jakeluverkonhaltijalle.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä 4 momentissa tarkoitetut jakeluverkonhaltijaa ja verkon häiriöiden ja keskeytysten ilmoittamista koskevat tiedot on kirjattava sovitussa muodossaan sopimukseen tai vahvistusilmoitukseen. Loppukäyttäjän sopimukseen tai tälle lähetettävään vahvistusilmoitukseen on lisäksi sisällytettävä yhteenveto keskeisistä sopimusehdoista näkyvästi ja ytimekkäällä ja yksinkertaisella kielellä.

Tietojen muuttuessa loppukäyttäjän on itse ilmoitettava uusi laskutusosoitteensa, jos se on eri kuin sähkönkäyttöpaikan osoite.

Liittymissopimus on tehtävä kirjallisesti sekä ilman aiheetonta viivytystä siitä, kun verkonhaltija on vastaanottanut liittymän tilauksen ja liittymän kytkemisen edellyttämät tiedot liittyjän sähkölaitteistoista. Jakeluverkonhaltija ei saa vedota ehtoon, jota ei ole merkitty liittymissopimukseen tai josta ei ole muutoin sovittu kirjallisesti.

Jos sähkönmyyntisopimus on tehty kuluttajan kanssa kuluttajansuojalain 6 luvussa tarkoitetussa kotimyynnissä tai etämyynnissä tai muutoin vähittäismyyjän kiinteän toimipaikan ulkopuolella, sopimuksen mukaisen sähköntoimituksen on käynnistyttävä viimeistään 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Jos sähköntoimitusta ei voida aloittaa viimeistään 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, sopimus raukeaa. Vähittäismyyjän on ilmoitettava kuluttajalle viipymättä sopimuksen raukeamisesta saatuaan tiedon siitä, ettei sähköntoimitusta voida aloittaa 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Kuluttajalta ei saa periä sopimukseen perustuvia maksuja ennen sähköntoimituksen aloittamista. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kuluttaja on omasta aloitteestaan ottanut yhteyttä elinkeinonharjoittajaan tai jos elinkeinonharjoittaja on ottanut yhteyttä kuluttajaan tämän nimenomaisesta pyynnöstä sähkönmyyntisopimuksen tekemiseksi.

Jos loppukäyttäjä irtisanomalla määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen tai aggregointisopimuksen rikkoo sopimusta, irtisanomisesta saa periä maksun vain, jos siitä on sopimuksessa sovittu.

Maksun tulee olla oikeasuhteinen, eikä se saa ylittää sopimuksen irtisanomisesta vähittäismyyjälle tai aggregaattorille aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Vähittäismyyjällä tai aggregaattorilla on todistustaakka suorasta taloudellisesta tappiosta.

Jos irtisanomismaksua ei ole sovittu tietyn määräiseksi, sopimusehdoissa on määriteltävä irtisanomismaksun määräytymisperusteet. Vähittäismyyjän on pyynnöstä annettava viipymättä ja maksutta loppukäyttäjälle tapauskohtaisesta irtisanomismaksun suuruudesta yksiselitteinen tieto ennen sopimuksen irtisanomista.

Tämän pykälän säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa loppukäyttäjän vahingoksi.

Loppukäyttäjällä on oikeus sähkönjakelua ja muuta verkkopalvelua, sähköntoimitusta sekä aggregointia koskevan valituksen käsittelyn hyvään tasoon. Jakeluverkonhaltijan, vähittäismyyjän ja aggregaattorin tulee käsitellä valitukset yksinkertaisesti, oikeudenmukaisesti ja ripeästi.

Loppukäyttäjällä on aina oikeus esittää virheeseen sekä 100 §:ssä tarkoitettuun sähkönjakelun keskeytymiseen perustuvat vaatimuksensa jakeluverkonhaltijalle lukuun ottamatta myyjän virheelliseen tai viivästyneeseen laskuun taikka yhteislaskutuksen piirissä olevaan virheelliseen tai viivästyneeseen yhteislaskuun perustuvia vaatimuksia. Vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun loppukäyttäjä havaitsi virheen tai sähkönjakelun keskeytymisen taikka hänen olisi pitänyt se havaita ja hänellä oli vaatimuksen esittämiseksi tarvittavat tiedot jakeluverkonhaltijasta.

Vähittäismyyjä toimii loppukäyttäjän yhteystahona yhteislaskutuksessa. Jos loppukäyttäjä ilmoittaa virheestä, joka liittyy sellaisiin laskun tietoihin, joita vähittäismyyjä ei voi tarkistaa, vähittäismyyjän on siirrettävä loppukäyttäjältä saamansa ilmoitus edelleen jakeluverkonhaltijan käsiteltäväksi.

Sähkönjakelu tai sähköntoimitus voidaan keskeyttää, jos loppukäyttäjä on olennaisesti laiminlyönyt jakeluverkonhaltijalle tai vähittäismyyjälle tulevien maksujen suorittamisen tai on muutoin olennaisesti rikkonut sopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Ennen sähkönjakelun tai sähköntoimituksen keskeyttämistä loppukäyttäjälle on lähetettävä kirjallinen huomautus maksun laiminlyönnistä tai muusta sopimusrikkomuksesta sekä aikaisintaan kahden viikon kuluttua huomautuksen lähettämisestä erillinen katkaisuvaroitus. Huomautus maksun laiminlyönnistä ja katkaisuvaroitus voidaan tehdä myös muulla pysyvällä tavalla, jos loppukäyttäjä on erikseen kirjallisesti tai sähköisesti antanut tähän suostumuksensa ja toimittaja riittävällä huolellisuudella varmistaa, että huomautus tai katkaisuvaroitus tosiasiassa saavuttaa loppukäyttäjän. Kuluttajalle lähettävässä katkaisuvaroituksessa on mainittava, miten kuluttajan on meneteltävä, jotta hän voi vedota tässä pykälässä mainittuihin oikeuksiin sekä ohjattava kuluttajaa asian selvittämisessä ja maksuvaihtoehtojen löytämisessä. Sähkönjakelun tai sähköntoimituksen saa katkaista aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun maksu on erääntynyt tai muusta sopimusrikkomuksesta on ensimmäisen kerran ilmoitettu loppukäyttäjälle eikä sopimusrikkomusta ole oikaistu ajoissa ennen varoitettua katkaisuajankohtaa.

Loppukäyttäjän laskutuksen ollessa yhteislaskutuksen piirissä sähköntoimituksen tai jakelun keskeyttäminen loppukäyttäjästä johtuvasta syystä perustuu yhteislaskua koskevan saatavan kokonaismäärään.

Tämän luvun laskutusta koskevia säännöksiä sovelletaan vähittäismyyjään, jakeluverkonhaltijaan ja aggregaattoriin, joka toimittaa sähköä tai tuottaa tämän lain mukaisia palveluita loppukäyttäjille. Sen yhteislaskutusta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vain vähittäismyyjään ja jakeluverkonhaltijaan.

Yhteislaskutuksessa 1 momentin 1, 2, 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa tulee eritellä jakeluverkonhaltijaa ja sen saatavaa koskevat tiedot.

Loppukäyttäjälle on annettava laskussa laskutustietojen lisäksi tiedot:

4) keskitetyistä palvelupisteistä, joissa loppukäyttäjien saatavilla on tarvittavat tiedot heidän oikeuksistaan, voimassa olevasta lainsäädännöstä ja ristiriitatilanteissa käytettävissä olevista riitojenratkaisumenettelyistä;

5) jakeluverkonhaltijan nimestä ja yhteystiedoista yhteislaskutuksessa sekä ohjeet ja yhteystiedot verkon häiriöiden ja keskeytysten ilmoittamisesta jakeluverkonhaltijalle.

Jos loppukäyttäjän sähkönkäyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeella tai sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa, vähittäismyyjä voi loppukäyttäjän pyynnöstä tai tämän suostumuksella tarjota sähköntoimituksen ja sähkönjakelun sisältämän palvelun laskutusta yhdellä laskulla ( yhteislaskutus ). Yhteislaskutuksen käyttöönotosta tulee sopia vähittäismyyjän ja loppukäyttäjän välillä kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Jos vähittäismyyjä tarjoaa yhteislaskutusmahdollisuutta, sen on tarjottava sitä loppukäyttäjille tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Yhteislaskutuksen tarjoamisesta yksittäiselle loppukäyttäjälle voidaan kieltäytyä vain painavasta syystä.

Yhteislaskutuksessa loppukäyttäjä maksaa koko laskun loppusumman vähittäismyyjälle. Vähittäismyyjän tulee tilittää jakeluverkonhaltijalle tämän osuus saatavaan kohdistuvasta loppukäyttäjän suorituksesta. Jos loppukäyttäjä on riitauttanut vain vähittäismyyjän osuuden laskusta, vähittäismyyjän tulee siirtää jakelupalvelun osuus loppukäyttäjän suorituksesta jakeluverkonhaltijalle.

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan tulee toimittaa yhteislaskutuksen edellyttämät tiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköön. Vähittäismyyjän on ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle loppukäyttäjän maksulaiminlyönneistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön kautta.

Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä yhteislaskutuksessa jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän välillä sovellettavista ehdoista. Ehdot on valmisteltava koordinoidusti verkonhaltijoiden kanssa ja niiden valmistelussa on kuultava vähittäismyyjiä sekä asiaankuuluvia verkon käyttäjiä ja muita sähkömarkkinoiden osapuolia. Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän on yhteislaskutuksessa sovellettava Energiaviraston vahvistamia ehtoja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan välisestä maksuajasta ja -järjestelyistä sekä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköön toimitettavista tiedoista.

Jakeluverkonhaltijalla on velvollisuus osallistua yhteislaskutukseen vähittäismyyjän pyynnöstä, kun yhteislaskutuksesta on sovittu vähittäismyyjän ja loppukäyttäjän välillä.

Jakeluverkonhaltija voi edellyttää vähittäismyyjää asettamaan vakuuden yhteislaskutukseen liittyvien saataviensa turvaamiseksi vähittäismyyjästä johtuvien jakeluverkonhaltijan saatavien tilityksen puutteiden tai laiminlyöntien varalle. Jakeluverkonhaltija voi kieltäytyä yhteislaskutuksen järjestämisestä, jos vähittäismyyjä ei aseta riittävää vakuutta. Jakeluverkonhaltijan voi vaatia vakuuden, jos vähittäismyyjän luottokelpoisuus on julkisesti saatavilla oleviin kriteereihin perustuen alentunut. Vähittäismyyjän on toimitettava jakeluverkonhaltijalle selvitys luottokelpoisuudestaan.

Jos vakuus arvioidaan tarpeelliseksi, sen enimmäismäärä lasketaan siten, että se on arvio vähittäismyyjän jakeluverkonhaltijan alueella seuraavan kolmen kuukauden aikana toimittamasta energian määrästä kilowattitunteina kerrottuna keskimääräisellä verollisella jakelupalvelumaksulla (sentteinä kilowattitunnilta ja lisättynä jakelupalvelun perusmaksuilla seuraavan kolmen kuukauden ajalta.

Vakuuden tarvetta ja määrää on tarkasteltava uudestaan viimeistään, kun vakuusvaateen edellytyksissä tai vakuuden määrän perusteissa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus päättää yhteislaskutus ilmoittamalla siitä vähittäismyyjälle, jos vähittäismyyjä laiminlyö olennaisesti yhteislaskutukseen liittyvän maksuvelvollisuutensa tai muut velvollisuutensa. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava loppukäyttäjälle siirtymisestä takaisin erillislaskutukseen viivytyksettä.

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava Energiavirastolle 5 momentissa tarkoitetusta yhteislaskutuksen päättämisestä. Energiavirasto arvioi ilmoituksen johdosta, onko vähittäismyyjä määrättävä yhteislaskutukseen liittyvien velvoitteiden rikkomisen vuoksi keskeyttämään yhteislaskutus myös muiden jakeluverkonhaltijoiden kanssa määräajaksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetun vakuuden asettamisesta ja sen laskentaperusteista sekä 5 momentissa tarkoitetussa yhteislaskutuksen päättämisessä noudatettavasta menettelystä.

Vähittäismyyjällä on ilman erillistä sopimusta oikeus periä jakeluverkonhaltijan osuus yhteislaskusta loppukäyttäjältä ja toimia yhteislaskun velkojana. Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään tietojen salassapidosta, verkonhaltijalla on oikeus antaa vähittäismyyjälle yhteislaskun asianmukaista perimistä varten välttämättömät tiedot. Perimistä varten saatujen henkilötietojen suojasta säädetään erikseen.

Yhteislaskussa on eriteltävä vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan osuudet niin, että loppukäyttäjä voi tarvittaessa kohdistaa maksunsa tai vaatia sen kohdistamista vain jompaankumpaan osuuteen. Jakeluverkonhaltija ei saa periä yhteislaskua koskevia saatavia suoraan loppukäyttäjältä tai siirtää niitä muiden perittäväksi sinä aikana, kun vähittäismyyjä toimii velkojana. Loppukäyttäjän vähittäismyyjälle suorittama maksu on pätevä jakeluverkonhaltijaa kohtaan. Myös loppukäyttäjän ja vähittäismyyjän välinen sopimus maksuajasta, maksutavasta tai muusta saatavan maksamiseen liittyvästä järjestelystä sitoo jakeluverkonhaltijaa.

Perittäessä yhteislaskutettavaa saatavaa vähittäismyyjän tai perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan on ilmoitettava kuluttajalle, mihin hän voi ottaa yhteyttä sopiakseen mahdollisista maksujärjestelyistä. Yhteislaskutettavien saatavien perinnässä noudatetaan muutoin saatavien perinnästä annettua lakia (513/1999). Yhteislaskutettavan saatavan perintää koskevien säädösten noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies silloin, kun perintä koskee kuluttajasaatavaa.

Vähittäismyyjä tai sen lukuun toimiva taho vastaa 103 §:ssä tarkoitetusta sähkönjakelua tai sähköntoimitusta koskevasta katkaisuvaroituksesta. Vähittäismyyjän laiminlyönti jakelumaksujen osuuden tilittämisestä jakeluverkonhaltijalle loppukäyttäjästä riippumattomasta syystä ei muodosta 102 tai 103 §:ssä tarkoitettua perustetta sähkönjakelun keskeyttämiselle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 49 a, 65 b, 86, 86 a ja 101 §, 103 §:n 5 momentti, ja 105 a, 105 c, 105 e, ja 105 i–105 k § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä syyskuuta 2026.

Tällä lailla kumottavaa 87 §:n 4 momenttia sovelletaan 31 päivään elokuuta 2026.

Tämän lain 105 i §:ssä tarkoitettua yhteislaskutusta koskevia säännöksiä ei sovelleta toimitusvelvollisuuden piirissä olevan loppukäyttäjän vahingoksi 87 §:n 4 momentin nojalla ennen 1 päivää syyskuuta 2026 tehtyyn sopimukseen.

Tämän lain 92 a §:ää ei sovelleta ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin.

Energiaviraston tehtävänä on ylläpitää verkkosivustoa, jonka avulla loppuasiakkaat voivat vertailla vähittäismyyjien tarjoamia sähköntoimitussopimuksia, mukaan lukien dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimukset, ja vähittäismyyjien ostotarjouksia loppuasiakkaiden itse tuottamasta sähköstä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

4) dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksella vähittäismyyjän ja loppuasiakkaan välistä sähköntoimitussopimusta, joka seuraa spot-markkinoiden, vuorokausimarkkinat ja päivänsisäiset markkinat mukaan lukien, hintavaihteluja aikaväleillä, jotka vastaavat vähintään markkinoiden selvitysaikavälejä;

5) itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävällä loppuasiakkaalla loppuasiakasta, joka toimii omissa tiloissaan rajatulla alueella ja joka tuottaa uusiutuvista energialähteistä sähköä omaan kulutukseen ja joka voi varastoida tai myydä uusiutuvista energialähteistä itse tuottamaansa sähköä, edellyttäen että muun kuin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävän kuluttajan kyseinen toiminta ei ole hänen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaansa.

Vertailuvälineeseen rekisteröityneen vähittäismyyjän on ilmoitettava Energiavirastolle vähittäismyyntihinnat ja -ehdot tai, jos kysymyksessä on dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimus tai muu muuttuvaan suureeseen perustuva sähkönmyyntisopimus, hinnanmääräytymisperusteet, joilla vähittäismyyjä myy tai tarjoaa yleisesti sähköä kuluttajille ja loppuasiakkaille, joiden odotettu vuosikulutus on alle 100 000 kilowattituntia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vähittäismyyjän on ilmoitettava Energiavirastolle ostohinnat tai ostohinnan määräytymisperusteet sekä muut ehdot, joilla vähittäismyyjä tarjoutuu ostamaan itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävän loppuasiakkaansa verkkoon syöttämän sähkön.

Ilmoituksessa ei saa olla kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettuja totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tai loppuasiakas tekee ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Energiavirasto voi antaa tarkemmat määräykset, mitä vähittäismyyntihintoihin, ostohintoihin tai niiden hinnanmääräytymisperusteisiin sekä sopimuksia koskeviin muihin ehtoihin liittyviä tietoja sille tulee toimittaa, miten tiedot tulee eritellä sekä miten tiedot tulee toimittaa.

Energiavirasto voi päättää vähittäismyyjän tarjoamien sähköntoimitussopimusten tai 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ostotarjousten julkaisukiellosta vertailuvälineessä määräajaksi, jonka pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Julkaisukiellon edellytyksenä on, että vähittäismyyjä on vertailuvälineeseen toistuvasti ilmoittanut tarjoamiaan sähköntoimitussopimuksia koskevia 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuja totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Energiaviraston on ennen julkaisukiellon antamista varoitettava vähittäismyyjää, että sen toiminta voi johtaa julkaisukiellon antamiseen, jos vähittäismyyjä jatkaa määräaikaisen julkaisukiellon edellytyksenä olevaa toimintaansa.

Energiavirasto voi pyytää kuluttaja-asiamiehen lausunnon vähittäismyyjän toiminnasta ennen varoituksen tai julkaisukiellon antamista vähittäismyyjälle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .