Keskusvastapuolten kriisinratkaisusääntelyn käyttöönotto

Rahoitusvakausvirasto, jäljempänä virasto , toimii kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminnan uudelleenjärjestämiseksi sekä arvopaperikeskuksen kriisinratkaisusuunnitelman laatimiseksi.

Virasto toimii myös keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/23, jäljempänä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus , 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kriisinratkaisuviranomaisena.

Viraston tehtävistä, toimivallasta ja toiminnan järjestämisestä keskusvastapuolten elvytyksessä ja kriisinratkaisussa säädetään keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksessa. Virasto voi poiketa mainitun asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista rakenteellisista järjestelyistä mainitun artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Viraston toimivallasta säädetään lisäksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 12 luvun 1 §:n 2, 4 ja 5 momentissa.

Virasto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan ja viraston ohjaus kuuluu ministeriölle. Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset viraston hallinnollisesta asemasta.

Virasto hallinnoi valtion talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa, jäljempänä rahasto , joka muodostuu 4 luvussa tarkoitetusta vakausmaksuina kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja 5 luvussa tarkoitetusta talletussuojamaksuina kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Tässä laissa tarkoitetaan:

3) kriisinratkaisulailla luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia;

Viraston toiminnan tavoitteista ja tehtävistä säädetään lisäksi kriisinratkaisulaissa, EU:n kriisinratkaisuasetuksessa ja keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksessa.

Viraston on tehtävä yhteistyötä valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kanssa kriisinratkaisulaissa ja keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksessa säädettyjen kriisinratkaisutoimien suunnittelussa ja valmistelussa, tehtyjen päätösten seurannassa sekä talletussuojamaksujen, vakausmaksujen ja EU:n vakausmaksujen määräämisessä.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, viraston on salassapitosäännösten estämättä viipymättä luovutettava valtiovarainministeriölle, Suomen Pankille ja Finanssivalvonnalle hallussaan olevat tiedot asioista, jotka viraston arvion mukaan saattavat:

1) vaikuttaa merkittävästi rahoitusmarkkinoiden vakauteen tai rahoitusmarkkinoiden kehitykseen;

2) aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa; taikka

3) vaikuttaa keskusvastapuolen, määritysosapuolen tai sen asiakkaan, luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain keskusvastapuolta koskevien säännösten ohella keskusvastapuolesta säädetään OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012, jäljempänä markkinarakennetoimija-asetus , sekä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2021/23, jäljempänä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus .

Suomessa kotipaikkaa pitävään arvopaperikeskukseen ja keskusvastapuoleen sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), jollei tästä laista, EU:n arvopaperikeskusasetuksesta, markkinarakennetoimija-asetuksesta, keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksesta taikka muusta arvopaperikeskusta tai selvitystoimintaa koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Keskusvastapuolen elvytyksestä ja kriisinratkaisusta säädetään keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksessa. Keskusvastapuoleen sovelletaan myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014), jäljempänä kriisinratkaisulaki , 12 luvun 7 §:ää, 17 luvun 4 §:n 2 momenttia ja 19 luvun 1 §:ää.

Keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen ministeriö on valtiovarainministeriö. Rahoitusvakausviranomaisesta keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaisena säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014).

Viranomaisten tehtävistä, toiminnasta, yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta säädetään keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksessa.

Tämän luvun mukaisen arvopaperikeskuksen kriisinratkaisun suunnittelua koskevien viranomaistehtävien hoitaminen kuuluu rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa tarkoitetulle Rahoitusvakausvirastolle, jäljempänä virasto , jollei tässä laissa tai kriisinratkaisulaissa toisin säädetä.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

1) 9 artiklan säännökset elvytyssuunnitelmien laatimisesta, ylläpitämisestä ja päivittämisestä;

2) 13 artiklan säännökset tietojen antamisesta kriisinratkaisusuunnitelmien laatimiseksi; sekä

3) 70 artiklan 1 kohdan säännökset keskusvastapuolen ilmoitusvelvollisuudesta toimivaltaiselle viranomaiselle, kun keskusvastapuoli on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat tämän pykälän 1–3 momentissa säädetyn lisäksi kyseisissä momenteissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset sekä osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin, ja EU:n arvopaperikeskusasetuksen ja keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:

39) sijoituspalvelulain 1 luvun 13 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua monialan holdingyhtiötä;

40) keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/23, jäljempänä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus , 82 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä.

Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää keskusvastapuolen keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 2 artiklan 37 kohdassa tarkoitettuja ylimmän johdon jäseniä tai muita vastuussa olevia luonnollisia henkilöitä hoitamasta tehtäviä keskusvastapuolessa mainitun asetuksen 82 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos seuraamusmaksu koskee luottolaitostoiminnasta annetun lain 20 luvun 1 §:n 2 tai 4 momentissa, sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 2 tai 5 momentissa, kriisinratkaisulain 18 luvun 1 §:ssä tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 6 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun säännöksen rikkomista tai laiminlyöntiä, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vuoden liikevaihdosta ja luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään viisi miljoonaa euroa.

Sen estämättä, mitä 10–15 momentissa säädetään, seuraamusmaksu saa kuitenkin olla enintään kolme kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saatu hyöty, jos hyödyn suuruus on määriteltävissä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Velvollisuutta tehdä pakollinen ostotarjous ei synny, jos tarjousvelvollisuusrajan ylitys perustuu siihen, että rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitettu Rahoitusvakausvirasto käyttää luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 9–11 luvussa säädettyä kriisinratkaisuvaltuutta. Velvollisuutta ei synny myöskään, jos tarjousvelvollisuusrajan ylitys perustuu keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/23 V osastossa säädettyjen kriisinratkaisuvälineiden, -valtuuksien ja -mekanismien käyttöön.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitetun Rahoitusvakausviraston, jäljempänä virasto , ja rahoitusvakausrahaston hallintomaksun on velvollinen suorittamaan:

5) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus;

6) keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/23, jäljempänä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus , 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu määritysosapuoli, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä;

7) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli.

Perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Maksuvelvollinen Maksu euroina

liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitettu liikepankki, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitettu osuuspankkiosakeyhtiö 1 000

säästöpankkilain 1 §:ssä tarkoitettu säästöpankki 1 000

osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu osuuspankki tai osuuskuntamuotoinen luottolaitos 1 000

muu luottolaitos 1 000

talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö 1 000

luottolaitoksen omistusyhteisö 1 000

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka A 1 000

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka B 1 000

kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike 1 000

luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys 1 000

luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu kolmannen maan sijoituspalveluyritys 1 000

arvopaperikeskus 25 000

keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu määritysosapuoli, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä 10 000

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli 100 000

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos kertomuksessa yksilöidyt esteet johtuvat ryhmän 4 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, konsernin emoyrityksen on kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jona se on vastaanottanut tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun kertomuksen, ehdotettava virastolle mahdollisia toimenpiteitä ja aikataulua toimenpiteiden täytäntöönpanolle sen varmistamiseksi, että laitos noudattaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta sekä tarvittaessa kokonaislisäpääomavaatimusta. Ehdotettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulussa on otettava huomioon viraston havaitseman esteen syyt. Viraston on arvioitava, riittävätkö konsernin emoyrityksen ehdottamat toimenpiteet tehokkaasti puuttumaan tai poistamaan viraston havaitseman 4 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa säädetyn esteen. Viraston on arviota tehdessään kuultava Finanssivalvontaa.

Kokouskutsu pörssiyhtiönä olevan laitoksen ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa päätetään osakeyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta pääoman korotuksesta tai oman pääoman korotukseen johtavasta osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta osakkeiden lunastamisesta, 12 §:ssä tarkoitetusta osakkeiden mitätöinnistä tai 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta, voidaan osakeyhtiölain 5 luvun 19 §:n 4 momentista poiketen toimittaa viimeistään 10 päivää ennen yhtiökokousta, jos:

1) laitoksen pääoman korotus on välttämätöntä tämän lain 4 luvun 1 tai 5 §:ssä tarkoitetun kriisihallintoon asettamisen välttämiseksi; ja

2) Finanssivalvonta on ryhtynyt luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen tai laitokselle on asetettu 10 a §:ssä tarkoitettu asiamies.

Edellä 1 momentin soveltamiseksi laitoksen yhtiöjärjestyksessä on oltava määräys mahdollisuudesta käyttää lyhyempää kokouskutsuaikaa 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Päätös tällaisesta yhtiöjärjestyksen muutoksesta on tehtävä yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 30 §:stä poiketen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Edellä 1 momenttia sovellettaessa osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n 2 momenttia asian ilmoittamisesta yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja 6 a §:n säännöstä osakkeenomistajan osallistumisoikeutta koskevasta määräajasta ei sovelleta. Osakeyhtiölain 5 luvun 22 §:stä poiketen tämän pykälän 1 momentissa säädetyn yhtiökokouksen asiakirjat on pidettävä osakkeenomistajien nähtävillä vasta kokouskutsun toimittamisesta alkaen.

Mitä 1–3 momentissa säädetään pörssiyhtiöstä, sovelletaan myös pörssiosuuskuntaan.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tämän lain 8 luvun 6 §:n 4–6 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Saneerausmenettelyn kohteena ei voi olla:

4) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaisesti kriisihallintoon asetettu laitos;

5) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa (348/2017) tarkoitettu keskusvastapuoli.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .