Kännyköiden kieltäminen oppitunneilla
Laki perusopetuslain muuttamisesta
Kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla kielletään lailla, ja käyttö sallitaan jatkossa vain opettajan luvalla opiskeluun tai terveydenhoitoon. Koulujen on annettava järjestyssäännöt puhelinten käytöstä ja säilytyksestä koko koulupäivän ajalle.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 30.12.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 30.4.2025
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 80
- Vahvistettu
- 23.5.2025
- Säädös
- 245/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Perusopetuslakiin kirjataan kielto käyttää puhelimia ja muita mobiililaitteita oppitunneilla, ellei kyseessä ole erikseen sallittu oppimistarkoitus, henkilökohtainen terveydenhoito tai apuvälineen käyttö. Opetuksen järjestäjät velvoitetaan antamaan järjestyssäännöt laitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana, ja opettajien oikeutta ottaa häiritsevä laite haltuun selkeytetään. Lisäksi aluehallintovirastoille annetaan oikeus valvoa koulujen toiminnan lainmukaisuutta oma-aloitteisesti sanktioiden uhalla, liikunnallinen elämäntapa lisätään esi- ja perusopetuksen tavoitteisiin ja lain asetuksenantovaltuudet päivitetään perustuslain vaatimusten mukaisiksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia peruskoululaisia, opettajia, rehtoreita ja kuntia. Koulujen on päivitettävä järjestyssääntönsä ja järjestettävä laitteiden säilytys esimerkiksi puhelinparkeilla. Oppilaiden viihdekäyttö oppitunneilla loppuu, mutta terveydenhoitoon (kuten diabeteksen seurantaan) tai apuvälineeksi laitetta saa edelleen käyttää. Aluehallintovirastojen ennakollinen valvontatoimivalta parantaa oppilaiden oikeusturvaa epäkohtiin puututtaessa ilman vaatimusta huoltajan tekemästä kantelusta. Mobiililaitteita ja laillisuusvalvontaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.8.2025 ja opetussuunnitelmiin vaikuttava liikunnallisen elämäntavan tavoite 1.8.2026.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Markku Siponen · 29 §
Hylättiin äänin 133–28.
Vasemmisto ja SDP äänestivät hallituksen kanssa. 38 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 6 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 23.5.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
80 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja yhteisymmärrys kännyköiden oppituntikäytön kieltämisen ja koulujen työrauhan parantamisen tarpeesta. Keskeisin erimielisyys koski sitä, olisiko lakisääteinen täyskielto pitänyt ulottaa heti myös välitunneille ja ruokailuihin järjestyssääntöihin jättämisen sijaan. Lisäksi esille nostettiin sosiaalisen median algoritmien säätelytarve ja koulutuksen yleiset resurssit.
- Olisiko kännykkäkielto pitänyt säätää laissa koskemaan myös välitunteja ja koko koulupäivää?
- Pitäisikö pelkän kännykkäkiellon lisäksi puuttua sosiaalisen median koukuttaviin algoritmeihin?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti lakiesitystä vahvasti, sillä se palauttaa työrauhan oppitunneille, vahvistaa oppimistuloksia ja edistää lasten liikkumista.
”Tämä lakiesitys on lämpimästi tervetullut.”
— Sari Sarkomaa - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki lakia erittäin odotettuna toimena koulurauhan ja oppimistulosten parantamiseksi, vaikka useat edustajat toivoivat kiellon laajentamista koko koulupäivään.
”Tämä on erittäin odotettu ja kannatettava hallituksen esitys.”
— Ari Koponen - RKPPuolesta
Esitys antaa opettajille ja rehtoreille selkeät toimivaltuudet opetuksen rauhoittamiseen samalla kun välituntisäännöt jätetään joustavasti kouluyhteisöjen sovittaviksi.
”Tällä esityksellä rajoitamme mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti lakia erittäin hyvänä ja korosti terveydenhoidollisten poikkeusten, kuten diabeetikkolasten puhelimenkäytön, sujuvaa ja leimaamatonta huomioimista.
”Myös omasta puolestani kiitän tästä esityksestä, erittäin hyvä.”
— Päivi Räsänen - SDPPuolesta
Ryhmä piti esitystä tasapainoisena ja tarpeellisena askeleena koulurauhan ja oppimisen tukemiseksi, mutta muistutti myös ryhmäkokojen ja oppimisen tuen merkityksestä.
”Tämä kännykkälaki on tervetullut.”
— Tuula Haatainen - KeskustaPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti oppituntirajoitusta, mutta jätti vastalauseen vaatien kännykkäkiellon ulottamista suoraan lailla myös välitunneille ja ruokailuihin harmaan alueen poistamiseksi.
”Tämä on odotettu esitys. Harmilliseksi toki jäi se, että välitunnit ja ruokailut — se koko koulupäivä — eivät ole nyt kuitenkaan kännykättömiä.”
— Hanna Kosonen - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakia askeleena oikeaan suuntaan ja kannatti kiellon ulottamista välitunneille, mutta peräänkuulutti vahvempia toimia somejättien koukuttavien algoritmien sääntelyyn.
”Tämän vuoksi myös itse kannatan tätä, että kiellettäisiin jo tässä kohtaa välitunnit ja ruokailut eli se koko koulupäivä rauhoitettaisiin.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä piti opettajien toivomia rajoituksia perusteltuina häiriöiden vähentämiseksi, mutta korosti samalla tarvetta suojella koulutuksen resursseja ja puuttua somealustojen algoritmeihin.
”Opettajat ovat puhuneet siitä, että se häiritsee opetustyötä, jolloin tälle varmasti on olemassa myöskin perusteita.”
— Minja Koskela
Kooste on tuotettu tekoälyllä 80 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 212/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen toimenpidealoitteiden hylkäämisestä. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 30.12.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 4.3.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.4.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25.4.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.4.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 30.4.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki perusopetuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 245/2025 · 23.5.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki perusopetuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan perusopetuslain (628/1998) 36 §:n 2 ja 3 momentti ja 48 § muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 a §, 14 §:n 1 momentti, 22 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 ja 4 momentti, 36 §, 36 a §:n otsikko ja 1 ja 6 momentti, 36 b §:n otsikko ja 1 ja 3 momentti, 36 d §:n 1 momentti, 36 h §:n otsikko ja 36 h §, 36 i §:n otsikko ja 36 i §, 42 d §, 46 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 3 momentti laissa 1498/2016, 29 §:n 4 momentti laissa 1267/2013, 36 § laeissa 477/2003, 1267/2013 ja 163/2022, 36 b §:n 1 ja 3 momentti laissa 477/2003, 36 d §:n 1 momentti laissa 1267/2013, 42 d § laissa 959/2015 ja 46 §:n 1 momentti laissa 1216/2020, ja lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 477/2003, uusi 4 momentti, 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1288/1999, uusi 6 momentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 477/2003, uusi 4 momentti, 18 §:ään, sellaisena kuin se on laissa __ / __, uusi 3 momentti, 29 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1267/2013, 1498/2016 ja 163/2022, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4—7 momentti siirtyvät 5—8 momentiksi, 33 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1216/2020, uusi 5 momentti, 36 b §:än, sellaisena kuin se on laissa 477/2003, uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1—4 momentti siirtyvät 2—5 momenteiksi, lakiin siitä lailla 163/2022 kumotun 36 c §:n tilalle uusi 36 c, 37 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1444/2009, uusi 4 momentti ja uusi 41 a-d § seuraavasti:
2 §Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Esi- ja perusopetuksen tulee lisäksi edistää liikunnallista elämäntapaa.
3 §Opetuksen järjestämisen perusteet
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opetuksen järjestämistavoista.
3 a §Lapsen edun ensisijaisuus
Esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
7 §Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opetuksen järjestämisluvan hakemisesta ja lupahakemusten sisällöstä.
14 §Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tässä laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).
15 §Opetussuunnitelma
Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma opetusjärjestelyistä ja työajoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnitelman sisällöstä ja siitä ilmoittamisesta.
18 §Erityiset opetusjärjestelyt
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korvaavan opetuksen järjestämisestä tai opetukseen osallistumisen vapauttamisesta tilanteissa, jossa oppilaalle ei tämän lain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa taikka jonka opiskelu on tämän pykälän 1 momentin tarkoittamalla tavalla päätetty järjestää osittain toisin.
22 §Oppilaan arviointi
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä oppilaan arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä. Opetushallitus voi antaa opintosuoritusten ja opinnoissa etenemisen arvioinnista sekä todistuksiin merkittävistä tiedoista tarkempia määräyksiä.
29 §Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta.
Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon.
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.
33 §Majoitus
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä majoitukseen kuuluvista etuisuuksista.
36 §Kurinpito
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
36 a §Menettely kurinpitoasiassa, opetuksen epäämisessä ja erottamisen täytäntöönpano
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee edellä mainittuja toimia harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja 36 c §:n mukaisesta opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä ja 36 c §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä, 36 §:n 1 momentissa ja 2 momentin mukaisessa jälki-istunnon määräämisessä ja 36 c §:ssä tarkoitetusta toimesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
36 b §Oppilaan määrääminen poistumaan sekä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 1 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 c §:ssä tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Rehtori ja opettaja voivat 1—3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Pykälän 1—3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
36 c §Opetuksen epääminen
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.
36 d §Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita
Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.
36 h §Oppilashuolto kurinpidon, oppilaan poistumaan määräämisen sekä opetuksen epäämisen yhteydessä
Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kirjallinen varoitus tai joka on erotettu määräajaksi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi 36 c §:n nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 b §:n 1 momentissa ja 36 c §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen.
36 i §Kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien sekä turvaamistoimien seuraaminen
Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b–e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä.
37 §Henkilöstö
Perusopetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.
41 a §Valvonta
Sen lisäksi mitä kuntalain (410/2015) 10 §:ssä ja valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 6 §:ssä säädetään aluehallintoviraston oikeudesta valvoa opetuksen järjestämistä kanteluiden perusteella, aluehallintovirasto voi myös perustellusta syystä oma-aloitteisesti tutkia, onko opetus järjestetty sen mukaan, mitä tässä laissa tai tämän lain nojalla on säädetty.
Oma-aloitteisessa tutkimisessa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Oma-aloitteiseen valvontaan annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain (434/2003) säännöksiä.
41 b §Oikeus saada tietoja
Aluehallintovirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opetuksen järjestäjältä maksutta asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä kantelun tutkimiseksi tai lain 41 a §:ssä tarkoitetun valvontatehtävän suorittamiseksi.
41 c §Huomautus ja huomion kiinnittäminen
Jos valvonnan yhteydessä todetaan, että opetuksen järjestäjä on opetusta järjestäessään menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä eikä asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin, aluehallintovirasto voi antaa opetuksen järjestäjälle tai opetuksen järjestämisestä vastuussa olevalle henkilölle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle.
Jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, voi aluehallintovirasto kiinnittää opetuksen järjestäjän huomiota opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.
41 d §Määräyksen antaminen
Jos opetuksen järjestämisessä havaitaan oppilaan oikeuksia vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka opetuksen järjestäminen on muutoin tämän lain tai sen nojalla annettujen normien vastaista, aluehallintovirasto voi antaa opetuksen järjestäjälle määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava.
Aluehallintovirasto voi velvoittaa opetuksen järjestäjän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla.
42 d §Valituskiellot
Valittamalla ei saa hakea muutosta
1) 36 §:ssä tarkoitettuun kotitehtävien laiminlyöntiä tai jälki-istuntoa koskevaan toimenpiteeseen;
2) 36 b §:n 1 momentissa tarkoitettuun oppilaan poistumaan määräämistä koskevaan toimenpiteeseen;
3) 36 c §:ssä tarkoitettuun opetuksen epäämistä koskevaan toimenpiteeseen;
4) 41 c §:ssä tarkoitettuun päätökseen; tai
5) aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 42 c §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus.
Hallinto-oikeuden päätökseen 42 §:ssä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.
46 §Aikuisten perusopetus
Tässä pykälässä säädettyyn perusopetukseen voi osallistua sen jälkeen, kun 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusopetuksen suorittaminen päättyy. Aikuisten perusopetukseen sovelletaan, mitä 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 9 §:n 1 momentissa, 10, 12—15, 18—22 ja 29 §:ssä, 30 §:n 1 momentissa sekä 35, 37, 38 ja 40, 41, 41 a – d, 42, 42 a–42 d, 43 ja 44 §:ssä säädetään. Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetuksessa, joka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on oikeus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäiseen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Opiskelijalle voidaan 36 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen aikana säädetään oppivelvollisuuslain 8 §:ssä. Opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 2 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1. elokuuta 2026.
Seuraavat asetukset jäävät voimaan tämän lain tullessa voimaan:
1) perusopetusasetus (852/1998);
2) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annettu valtioneuvoston asetus (422/2012)
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.