Vesitalouden tietovarannon perustaminen

Tätä lakia sovelletaan vesitaloustehtävien hoidossa ja muussa vesitalouteen liittyvässä toiminnassa käytettäviä tietoaineistoja sisältävään kokonaisuuteen (vesitalouden tietovaranto ). Tässä laissa säädetään vesitalouden tietovarannon käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä ja rekisterinpitovastuusta sekä mainittuun tietovarantoon liittyvistä tiedonsaantioikeuksista.

Vesitalouden tietovarantoa käytetään:

1) tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010), patoturvallisuuslain (494/2009) ja vesihuoltolain (119/2001) mukaisten lakisääteisten tehtävien hoitamiseen;

2) vesilain (587/2011), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) ja muiden lakien mukaisiin menettelyihin, joissa tarvitaan vesitalouden tietovarannon tietoja;

3) Euroopan unionin lainsäädännössä edellytettyyn sekä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden edellyttämään tietojen keräämiseen ja raportointiin;

4) muihin kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin vesitalousasioihin liittyviin toimeenpano-, suunnittelu- ja selvitystehtäviin.

Vesitalouden tietovaranto sisältää:

1) hydrologisen havaintotiedon ja muita hydrologista kiertoa sekä vesistöjen käyttötoimintaa koskevia tietoja;

2) patoturvallisuutta ja sen valvontaa koskevat tiedot;

3) tulvavaara- ja tulvariskikartat, tulvariskien hallintasuunnitelmat, päätökset merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä ja tulvaryhmien asettamisesta sekä muut tulvariskien hallintaan liittyvät tiedot;

4) vesihuoltolaitoksia ja niiden toimintaa koskevat tiedot;

5) tiedot vesistöjen säännöstely-, kuivatus- ja järjestelyrakenteista ja -hankkeista sekä muista vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavista rakenteista ja hankkeista.

Tietovaranto voi sisältää myös muita tietovarannon käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja.

Vesitalouden tietovarantoon 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tallentamisesta vastaavat vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Niiltä osin kuin vesihuoltolaissa, patoturvallisuuslaissa tai tulvariskien hallinnasta annetussa laissa erikseen säädetään vesihuoltolaitokselle, padon omistajalle tai kunnalle vastuu tietojen toimittamisesta, huolehtivat mainitut tahot siitä, että tiedot toimitetaan tietovarantoon tallennettavaksi.

Suomen ympäristökeskus ja vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus voivat julkaista yleisessä tietoverkossa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki ) 16 §:n 3 momentissa säädetyn estämättä vesitalouden tietovarantoon sisältyviä paikkatietoja, jotka ovat yhdistettävissä luonnollisiin henkilöihin.

Vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus on vesitalouden tietovarannon rekisterinpitäjä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus vastaa luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus ) rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista sekä rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta tietovarantoon kuuluvien henkilötietojen ja tämän lain 5 §:n nojalla julkaisemiensa paikkatietojen osalta.

Suomen ympäristökeskus vastaa tietovarannon teknisestä toiminnasta ja käytettävyydestä sekä rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista 5 §:n nojalla julkaisemiensa paikkatietojen ja tulvariskien hallinnasta annetun lain 24 a §:n mukaisten tulvavahinkokorvaustietojen osalta.

Vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus vastaa vesitalouden tietovarantoon kuuluvien henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisille ja muille kuin viranomaisille tietopyyntöjen perusteella. Tiedot voidaan tietopyynnön perusteella luovuttaa julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädetyn estämättä.

Vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus toimii yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaisena rekisteröityjen yhteyspisteenä.

Sen lisäksi, mitä tiedonsaantioikeuksista muualla lainsäädännössä säädetään, seuraavilla tahoilla on oikeus pyynnöstä salassapitosäännösten estämättä saada niille lainsäädännössä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vesitalouden tietovarannosta:

1) maa- ja metsätalousministeriö;

2) sosiaali- ja terveysministeriö;

3) ympäristöministeriö;

4) elinvoimakeskus;

5) Lupa- ja valvontavirasto;

6) Väylävirasto;

7) Liikenne- ja viestintävirasto;

8) Suomen ympäristökeskus;

9) Ilmatieteen laitos;

10) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;

11) pelastusviranomainen;

12) Huoltovarmuuskeskus;

13) kunta;

14) maakunnan liitto;

15) kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomainen.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa tietovarannon sekä sen hallinnoimiseksi tarvittavien tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen ohjauksesta sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) mukaisesti niiden yhteentoimivuuden ohjauksesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kaivosturvallisuudesta säädetään kaivoslaissa (621/2011).

Pelastustoiminnan järjestelyistä säädetään pelastuslaissa (379/2011).

Pelastustoiminnan suunnittelusta säädetään pelastuslain 47 ja 48 §:ssä. Patoturvallisuusviranomainen toimittaa alueen pelastusviranomaiselle tämän pyytämät hallussaan olevat pelastustoiminnan suunnitelmien laatimisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Pelastustoiminnasta säädetään pelastuslaissa. Padon omistajan ja patoturvallisuusviranomaisen tulee avustaa pelastustoiminnan johtajaa pelastustoiminnassa. Patoturvallisuusviranomainen osallistuu lisäksi tarvittaessa pelastuslain 35 §:ssä tarkoitetun johtoryhmän työhön.

Hätäilmoituksen tekemisestä hätäkeskukselle säädetään pelastuslain 3 §:ssä. Padon omistajan on ilmoitettava tehdystä hätäilmoituksesta välittömästi patoturvallisuusviranomaiselle.

Tässä pykälässä tarkoitetun tietojärjestelmän tiedot muodostavat osan vesitalouden tietovarantoa, jonka käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä ja rekisterinpitovastuusta sekä tiedonsaantioikeuksista säädetään vesitalouden tietovarannosta annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vesihuoltolaitos valitsee raakavedestä tarkkailtavat muuttujat terveydensuojelulaissa tarkoitetun vedentuotantoketjun riskienhallinnan perusteella. Vesihuoltolaitos huolehtii siitä, että tässä tarkoituksessa toteutetun raakavesitarkkailun tulokset sekä niihin liittyvien vedenottopisteiden ja havaintopaikkojen sijainti- ja ominaisuustiedot toimitetaan vesitalouden tietovarannosta annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun vesitalouden tietovarantoon.

Tässä pykälässä tarkoitetun tietojärjestelmän tiedot muodostavat osan vesitalouden tietovarantoa, jonka käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä ja rekisterinpitovastuusta sekä tiedonsaantioikeuksista säädetään vesitalouden tietovarannosta annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Suomen ympäristökeskuksella ja Ilmatieteen laitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä saada pyynnöstä vakuutusyhtiöltä 6 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi tarpeelliset tiedot, jotka koskevat maksettuja tulvavahinkokorvauksia sekä niihin liittyviä tulvan tyyppiä, sijaintia, ajankohtaa ja vahinkokohteen tyyppiä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojärjestelmien tiedot muodostavat osan vesitalouden tietovarantoa, jonka käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä ja rekisterinpitovastuusta sekä tiedonsaantioikeuksista säädetään vesitalouden tietovarannosta annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .