HE 216/2016 vpHyväksytty

Sairauspäivärahojen leikkaaminen ja kuntoutusrahan uudistaminen

Lait sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Vireille 20.10.2016Viimeisin tapahtuma 15.12.2016Alkuperäinen esitys eduskunta.fi
sairauspäivärahatkuntoutuslaskentamallitosatyökykyisettakuueläkeindeksitkansaneläkkeetnuoretsairaanhoitokorvauksetosakeyhtiötammatillinen kuntoutus

Lyhyesti

Yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa leikataan. Samalla nuorten ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien vähimmäiskuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle.

Mikä muuttuu

Sairauspäivärahan, osasairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määräytymistä muutetaan siten, että 30 000 euron vuositulorajan ylittävältä osalta korvausaste laskee 20 prosenttiin. Samalla nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle ja sidotaan kansaneläkeindeksiin, minkä lisäksi kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös peruskoulutuksen ajalle.

Mitä se tarkoittaa

Muutos pienentää yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien sairauspäivärahoja 1.1.2017 alkaen esimerkiksi 50 000 euron vuosituloilla noin 250 euroa kuukaudessa, tuoden sairausvakuutukseen noin 25 miljoonan euron vuosisäästöt. Toisaalta osatyökykyisten nuorten ja kuntoutujien toimeentulo paranee, kun vähimmäiskuntoutusraha nousee vajaasta 600 eurosta noin 767 euroon kuukaudessa, millä pyritään kannustamaan kouluttautumiseen ja ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Lisäksi julkisissa tiloissa annetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia jatketaan vuoden 2018 loppuun.

Miten eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.

Kaikki äänestykset käsittelyn aikana (1)

Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.

Ensimmäinen käsittely

Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.

Äänestys 1

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

114

Jaa

56

Ei

0

Tyhjää

29

Poissa

Kok
28 · 0 · 0 · 9
PS
29 · 0 · 0 · 7
SDP
0 · 31 · 0 · 4
Kesk
43 · 0 · 0 · 6
Vihr
0 · 13 · 0 · 2
Vas
0 · 12 · 0 · 0
RKP
9 · 0 · 0 · 1
KD
5 · 0 · 0 · 0
Pöytäkirja

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2016.

Käsittelyn vaiheet

  1. Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sosiaali- ja terveysministeriö)

    20.10.2016

  2. Lähetekeskustelu(Täysistunto)

    25.10.2016

  3. Valiokunnan mietintö tai lausunto(sosiaali- ja terveysvaliokunta)

    23.11.2016

  4. Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)

    30.11.2016

  5. Toinen käsittely(Täysistunto)

    8.12.2016

  6. Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

    14.12.2016

Hyväksytty · Säädös 1343/2016 · Vahvistettu 21.12.2016

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Hyväksytty · Säädös 1344/2016 · Vahvistettu 21.12.2016

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.

1. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 2 luvun 3 § väliaikaisesti ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 luvun 3 § osaksi laissa 1203/2013 ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1658/2015, seuraavasti:

2 luku – Sairaanhoitokorvauksia koskevat yhteiset säännökset

3 §Korvattavuutta koskevat rajoitukset

Tämän lain nojalla ei korvata:

1) kunnallisista terveyspalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) nojalla perittyjä maksuja;

2) kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla järjestämän sairaanhoidon kustannuksia;

3) kunnallisen sairaanhoidon yhteydessä avovastaanotolla annetusta lääkehoidosta aiheutuneita kustannuksia;

4) sairaanhoidon kustannuksia ajalta, jonka vakuutettu on julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa;

5) sairaanhoidon kustannuksia, jos kustannukset korvataan vankeuslain (767/2005) 10 luvun 7 §:n perusteella;

6) sairaanhoitoon liittyvien tai vakuutetun muutoin tarvitsemien hoitotarvikkeiden, apuvälineiden ja proteesien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia;

7) yksityisistä terveydenhuoltopalveluista perittyjä hoitopäivä-, poliklinikka- ja toimistomaksuja sekä muita vastaavia maksuja;

8) lääkärin antaman psykoterapian kustannuksia, jos kustannukset korvataan Kansaneläke-laitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 11 a tai 12 §:n perusteella;

9) sairaanhoidon kustannuksia, jos kustannukset ovat syntyneet hoidosta, joka ei kuulu terveydenhuoltolain (1326/2010) 7 a §:ssä tarkoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Edellä 4 ja 5 kohdassa sairaanhoidon kustannuksilla tarkoitetaan myös lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia.

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa järjestetyn yksityisen terveydenhuollon palveluiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että tilojen vuokranantaja on ilmoittanut Kansaneläkelaitokselle vuokraussopimuksen tehneen palvelun antajan yksilöintitiedot sekä toimipaikkaa ja vuokrasopimuksen kestoa koskevat tiedot. Tilojen vuokranantajan on huolehdittava siitä, että tilojen vuokraaminen ei vaaranna kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa.

Osakeyhtiötä, jonka enemmistöomistajana on yksi tai useampi kunta tai kuntayhtymä, pidetään tässä pykälässä tarkoitettuna yksityisenä terveydenhuollon palveluiden antajana, jos muun kuin kunnan tai kuntayhtymän omistusosuus on yhteensä vähintään 25 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Muun kuin kunnan tai kuntayhtymän omistusosuutta ei kuitenkaan edellytetä, jos yhtiöittäminen on tehty kuntalain (410/2015) 126 §:n 1 momentissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden täyttämiseksi.

11 luku – Päivärahaetuuksien määrä

1 §Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella

Sairauspäivärahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 26 898 euroa. Tämän ylittävästä osasta sairauspäivärahan määrä on 20 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 2 luvun 3 § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2018.

Työkyvyttömyyteen, joka alkaa ennen tämän lain voimaantuloa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 11 luvun 1 §:n 1 momenttia.

2. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 18 §:n 2 momentti, muutetaan 12 §:n 4 momentti, 19 §:n 2 momentti, 20 §:n 1 momentti sekä 35 ja 67 §, sellaisina kuin niistä ovat 20 §:n 1 momentti laissa 1236/2014, 35 § laissa 1143/2010 ja 67 § laissa 579/2007, sekä lisätään 20 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1236/2014, uusi 5 momentti seuraavasti:

12 §Harkinnanvarainen kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen on joka toinen vuosi laadittava 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen varojen käytöstä neljää seuraavaa kalenterivuotta koskeva suunnitelma ja vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys tässä pykälässä tarkoitettujen varojen käytöstä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä siitä, mitä tietoja suunnitelman tulee sisältää sekä suunnitelman hyväksymistä koskevasta menettelystä.

19 §Kuntoutusraha muun kuntoutuksen ajalta

Edellä 6 §:ssä tarkoitetulle vakuutetulle voidaan myöntää kuntoutusrahaa kuntoutuksena järjestettävän ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisen oppisopimukseen perustuvan oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusrahaa ei kuitenkaan myönnetä, jos vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella.

20 §Nuoren kuntoutusraha

Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi kuntoutusrahaa myönnetään myös 16 vuotta täyttäneelle vakuutetulle, jonka työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja joka tehostetun työkyvynarvioinnin perusteella tarvitsee tehostettua kuntoutusta (nuoren kuntoutusraha). Lisäksi edellytetään, että vakuutetulle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.

Ratkaistessaan nuoren kuntoutusrahaa koskevaa hakemusta Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus korvaukseen opiskelun kannalta tarpeellisista koulutarvikekustannuksista 14 §:n 1 ja 4 momentin perusteella sekä koulutukseen liittyvistä matkakustannuksista 15 §:n 2 momentin perusteella.

35 §Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä

Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 28,25 euroa arkipäivältä, jollei kuntoutujalla muiden tämän lain säännösten nojalla ole oikeus määrältään tätä suurempaan kuntoutusrahaan.

67 §Indeksitarkistus

Kuntoutusraha, joka määräytyy 32 tai 33 §:n mukaan, tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Vastaavasti 35 §:n mukaan määräytyvä kuntoutusraha sekä 35 ja 37 §:ssä tarkoitetut rahamäärät tarkistetaan noudattaen kansaneläkeindeksistä annettua lakia (456/2001).

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 12 §:n 4 momentissa tarkoitettu suunnitelma laaditaan ja toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Tämän lain 35 §:ssä säädetty rahamäärä vastaa vuodelle 2010 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) tarkoitettua pistelukua. Tämän lain 35 §:ää sovelletaan lain voimaan tulon jälkeen maksussa oleviin kuntoutusrahoihin.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Esityksen mukaan sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutettaisiin siten, että ne määräytyisivät palkkakertoimella tarkistettavaan nykyiseen 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin takuueläkkeen tasolle. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ja edellä mainitut maksussa olevat vähimmäismääräiset kuntoutusrahat tarkistettaisiin kansaneläkeindeksillä työeläkeindeksin sijasta. Kansaneläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta koskevan päätöksen perusteella olisi mahdollista myöntää kuntoutusrahaa myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle. Lisäksi Kansaneläkelaitokselle säädettäisiin velvoite selvittää nuoren kuntoutusrahaa koskevan hakemuksen yhteydessä hakijan oikeus ammatillisena kuntoutuksena myönnettäviin korvauksiin koulutarvike- ja matkakustannuksista. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että vuoden 2011 maaliskuun alusta voimassa ollutta väliaikaista lakimuutosta sairaanhoitokorvauksen maksamisesta julkisissa tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollon palvelusta jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Siltä osin kuin väliaikaisessa laissa on rajoitettu yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän omistuksessa olevan osakeyhtiön antamien terveydenhuoltopalvelujen korvaamista, säännöstä muutettaisiin. Nykyisen säännöksen mukaan muun kuin kunnan tai kuntayhtymän omistusosuuden on oltava vähintään 25 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta, jotta yhtiön antamien palveluiden kustannuksista voidaan maksaa sairaanhoitokorvauksia. Ehdotuksen mukaan säännöstä ei sovellettaisi kuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden vuoksi yhtiöitetyssä toiminnassa. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.