Sairastaneiden vuosilomaoikeuden turvaaminen
Laki vuosilomalain muuttamisesta
Työntekijöille taataan oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen vapaaseen, vaikka he olisivat olleet pitkään poissa töistä sairauden, tapaturman tai kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennetään aikaa, jonka kuluessa sairauden vuoksi siirretty vuosiloma on pidettävä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 1.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 5.3.2019
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 21
- Vahvistettu
- 15.3.2019
- Säädös
- 346/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuosilomalakiin lisätään säännökset vuosilomaa täydentävistä palkallisista lisävapaapäivistä, jotta sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta työntekijälle kertyy vähintään 24 päivää vastaava loma-aika lomanmääräytymisvuodelta. Oikeus lisävapaapäiviin päättyy poissaolon jatkuttua yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta. Samalla pidennetään työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman antamisaikaa lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee arviolta noin 13 000 pitkällä sairauslomalla ollutta palkansaajaa vuosittain ja lisää vapaapäiviä yhteensä noin 90 000 päivällä. Työnantajille uudistus tuo noin 22 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset (yksityiselle sektorille 18 miljoonaa euroa, kunnille 4 miljoonaa euroa ja valtiolle 0,4 miljoonaa euroa) sekä hallinnollista lisätyötä lomanseurantaan ja kirjanpitoon. Muutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2019.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
28 §, mietintö / Merja Mäkisalo-Ropponen
Jaa voitti äänin 122–54.
RKP, KD ja Perussuomalaiset äänestivät hallituksen kanssa. 1 äänesti tyhjää, 22 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 15.3.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin vuosilomalain muuttamista EU-oikeuskäytännön edellyttämälle vähimmäistasolle takaamalla sairastuneille neljän viikon palkallinen vapaa erillisten lisävapaapäivien avulla. Hallituspuolueet pitivät esitystä välttämättömänä osakorjauksena ja vähimmäistason turvaajana. Oppositio vastusti esitystä pitäen lisäpäivämallia monimutkaisena, työnantajia kuormittavana ja EU-direktiivin vastaisena ratkaisuna, jolla vältettiin tarpeellinen vuosilomalain kokonaisuudistus.
- Täyttääkö lisävapaapäiväjärjestelmä EU:n työaikadirektiivin vaatimukset vuosilomasta?
- Olisi lisävapaapäivien sijaan tullut kerryttää normaalia vuosilomaa?
- Aiheuttaako uusi laskentasääntö liikaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia työnantajille?
- KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmän edustaja tuki EU-vaatimusten korjaamista, mutta kantoi huolta yrityksille koituvista lisäkustannuksista ja mahdollisista heikentävistä työllisyysvaikutuksista.
”jolloin tämä sitten todennäköisesti vähentää työllisyyttä minun laskelmieni mukaan.”
— Eero Suutari - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki esitystä, koska se parantaa pitkään sairaana olleiden työntekijöiden asemaa ja täyttää EU-tuomioistuimen asettamat vähimmäisvelvoitteet.
”Lakiehdotus parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa.”
— Martti Talja - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä piti lakimuutosta välttämättömänä toimena EU-oikeuskäytännön minimivelvoitteiden täyttämiseksi, vaikka myönsikin kokonaisuudistuksen jäävän seuraavalle hallituskaudelle.
”Tämän esityksen tarkoituksena on tehdä vuosilomalakiin EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset.”
— Jari Lindström - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä pitäen uutta lisävapaajärjestelmää epäonnistuneena, palkkahallinnolle liian monimutkaisena ja EU-oikeudellisesti kyseenalaisena kokonaisuudistuksen välttelynä.
”Nyt käsittelemme täällä varsin epäonnistunutta paikkausesitystä, jolla Suomen vuosilomalain on toivottu täyttävän EU-oikeuden vaatimukset.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti esitystä, koska piti sääntelyä työnantajille liian vaikeaselkoisena toteuttaa ja lakiesityksen EU-oikeudellista kestävyyttä epävarmana.
”Vaikeaa on hyväksyä myöskään sellaista mallia, jonka laskentatapaa eivät edes palkkahallinnon asiantuntijat osaa toteuttaa hallituksen esittämässä muodossa.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä katsoen, että keinotekoinen lisäpäiväkäsite on direktiivin vastainen ja lomanmenetykset olisi tullut korvata suoraan oikeina vuosilomapäivinä.
”Direktiivi puhuu oikeudesta vuosilomaan — siis oikeudesta vuosilomaan.”
— Anna Kontula - KristillisdemokraatitVastaan
Ryhmä vastusti lakiesitystä pitäen sitä epäonnistuneena hätäratkaisuna, joka heikentää sairastuneiden oikeusturvaa ja on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
”Tämä on tällä kertaa kyllä erittäin epäonnistunut paikkausyritys, niin kuin täällä todetaan.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 1.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työministeriö
- 7.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 20.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 5.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki vuosilomalain muuttamisestaHyväksytty · 346/2019 · 15.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki vuosilomalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuosilomalain (162/2005) 26 ja 28 § sekä 29 §:n 1 momentti ja lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
7 a §Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta
Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää 7 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijän työskentely perustuu työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä tarkoitettuun sopimukseen osa-aikatyöstä.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä.
26 §Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta
Edellä 25 §:ssä säädetyllä perusteella siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 17 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.
Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
28 §Vuosilomapalkkalaskelma
Maksaessaan lomapalkan tai tässä laissa tarkoitetun korvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.
29 §Vuosilomakirjanpito
Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niitä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista sekä tämän lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista (vuosilomakirjanpito ). Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.