Laki vuosilomalain muuttamisesta
Työntekijöille taataan oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen vapaaseen, vaikka he olisivat olleet pitkään poissa töistä sairauden, tapaturman tai kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennetään aikaa, jonka kuluessa sairauden vuoksi siirretty vuosiloma on pidettävä.
Vuosilomalakiin lisätään säännökset vuosilomaa täydentävistä palkallisista lisävapaapäivistä, jotta sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta työntekijälle kertyy vähintään 24 päivää vastaava loma-aika lomanmääräytymisvuodelta. Oikeus lisävapaapäiviin päättyy poissaolon jatkuttua yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta. Samalla pidennetään työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman antamisaikaa lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Muutos koskee arviolta noin 13 000 pitkällä sairauslomalla ollutta palkansaajaa vuosittain ja lisää vapaapäiviä yhteensä noin 90 000 päivällä. Työnantajille uudistus tuo noin 22 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset (yksityiselle sektorille 18 miljoonaa euroa, kunnille 4 miljoonaa euroa ja valtiolle 0,4 miljoonaa euroa) sekä hallinnollista lisätyötä lomanseurantaan ja kirjanpitoon. Muutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2019.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
120
Jaa
54
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 2
122
Jaa
54
Ei
1
Tyhjää
22
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 15.3.2019.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Työministeriö)
1.11.2018
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
7.11.2018
Valiokunnan mietintö tai lausunto(työelämä- ja tasa-arvovaliokunta)
12.2.2019
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
20.2.2019
Toinen käsittely(Täysistunto)
26.2.2019
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
5.3.2019
Laki vuosilomalain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuosilomalain (162/2005) 26 ja 28 § sekä 29 §:n 1 momentti ja lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
7 a §Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta
Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää 7 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijän työskentely perustuu työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä tarkoitettuun sopimukseen osa-aikatyöstä.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä.
26 §Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta
Edellä 25 §:ssä säädetyllä perusteella siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 17 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.
Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
28 §Vuosilomapalkkalaskelma
Maksaessaan lomapalkan tai tässä laissa tarkoitetun korvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.
29 §Vuosilomakirjanpito
Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niitä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista sekä tämän lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista (vuosilomakirjanpito ). Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.