Kilpailukieltojen muuttaminen aina korvattaviksi
Lait työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta
Työnantajan on jatkossa maksettava työntekijälle korvausta kaikista kilpailukielloista riippumatta niiden kestosta. Lisäksi työnantaja voi irtisanoa tarpeettomaksi käyneen kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 12.11.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 12.11.2021
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 19.11.2021
- Säädös
- 1018/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Korvausvelvollisuus laajennetaan koskemaan myös enintään kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltoja työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa. Korvauksen määrä on vähintään 40 prosenttia palkasta enintään 6 kuukauden kielloissa ja vähintään 60 prosenttia palkasta yli 6 kuukauden kielloissa koko rajoitusajalta. Korvaus maksetaan rajoitusajan kuluessa normaalein palkanmaksukausin, ja työnantajalle säädetään oikeus irtisanoa sopimus työsuhteen aikana noudattaen vähintään kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Mitä se tarkoittaa
Lait tulevat voimaan 1.1.2022, ja korvausvelvollisuus ulottuu vuoden siirtymäajan jälkeen myös vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin, ellei työnantaja irtisano niitä siirtymäaikana. Muutos parantaa arviolta satojentuhansien palkansaajien liikkuvuutta ja toimeentuloa työpaikan vaihtuessa sekä vähentää perusteettomia kilpailukieltoehtoja. Yrityksille muutos aiheuttaa suoria lisäkustannuksia voimaan jätettävistä kilpailukielloista ja hallinnollista työtä olemassa olevien työsopimusten läpikäynnistä.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.11.2021Eduskunta hyväksyi lain äänin 132–35.
Vain Perussuomalaiset vastaan. 32 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.11.2021.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työsopimuslain muuttamista siten, että työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus kaikista kilpailukielloista riippumatta niiden kestosta. Hallituspuolueet pitivät esitystä tarpeellisena perusteettomien sopimusten karsimiseksi ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Oppositio vastusti lakiesitystä, koska se pelkäsi uusien kustannusten heikentävän yritysten kilpailukykyä ja halua palkata työvoimaa.
- Aiheuttaako korvausvelvollisuus yrityksille liikaa kustannuksia ja heikentääkö se rekrytointeja?
- Olisiko asiasta pitänyt sopia työmarkkinajärjestöjen kesken ennen lakiesityksen tuomista eduskuntaan?
- SDPPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä, koska korvausvelvollisuus vähentää tarpeettomia kilpailukieltoja, lisää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja edistää innovaatioiden leviämistä.
”Esityksen tavoitteena on vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia erityisesti ennaltaehkäisemällä niiden tekemistä.”
— Tuula Haatainen - KeskustaPuolesta
Ryhmä pitää lakia tarpeellisena selkiyttämään yleistyneiden kilpailukieltojen tilannetta, vaikka pienten yritysten ja startupien sopeutumista tuleekin seurata.
”Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus on todellakin erittäin kannatettava, ja se tulee todella tarpeeseen.”
— Petri Honkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä pitää esitystä erittäin hyvänä, sillä se vahvistaa työntekijöiden asemaa ja liikkumismahdollisuuksia sekä poistaa haitallisia esteitä uusien yritysten ja innovaatioiden syntymiseltä.
”Työntekijän liikkuvuutta helpottamalla työvoiman saatavuus paranee ja verotulot kasvavat, eli asialla on se toinenkin puoli.”
— Jari Myllykoski - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vaatii esityksen hylkäämistä, koska uudet taloudelliset rasitteet voivat heikentää yritysten kilpailukykyä ja rekrytointihalua eikä asiasta saavutettu järjestöjen yhteisymmärrystä.
”Esitän, että hallituksen esitykseen 222/2020 sisältyvät lakiehdotukset hylätään, elikkä koko lakiesitys hylättäisiin.”
— Rami Lehto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 12.11.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 17.11.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.10.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 27.10.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10.11.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 11.11.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1018/2021 · 19.11.2021
- 2Laki merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1019/2021 · 19.11.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 597/2018, seuraavasti:
3 luku – Työntekijän velvollisuudet
5 §Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus ) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä 3 momentissa säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin tässä pykälässä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyyteen ja sovitteluun sovelletaan, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki ) säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, kunnes tämän lain voimaantulosta on kulunut vuosi. Tämän jälkeen sopimukseen sovelletaan tätä lakia.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa sovitussa kilpailukieltosopimuksessa sovittu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukainen korvaus on maksettu tai sitä on sopimuksen mukaisesti alettu maksaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan sopimukseen kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä myös sen jälkeen, kun on kulunut vuosi tämän lain voimaantulosta.
Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen tämän lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2.Laki merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 4 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 608/2018, seuraavasti:
4 luku – Työntekijän velvollisuudet
5 §Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus ) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä 3 momentissa säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin tässä pykälässä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyyteen ja sovitteluun sovelletaan, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki ) säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, kunnes tämän lain voimaantulosta on kulunut vuosi. Tämän jälkeen sopimukseen sovelletaan tätä lakia.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa sovitussa kilpailukieltosopimuksessa sovittu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain 4 luvun 5 §:n 3 momentin mukainen korvaus on maksettu tai sitä on sopimuksen mukaisesti alettu maksaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan sopimukseen kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä myös sen jälkeen, kun on kulunut vuosi tämän lain voimaantulosta.
Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen tämän lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.