HE 226/2020 vpHyväksytty muutettuna

Työhön ja luottamustehtäviin kohdistuvan uhkailun syyttäminen

Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta

Vireille 19.11.2020Viimeisin tapahtuma 18.6.2021Alkuperäinen esitys eduskunta.fi
vihapuheviharikoksetuhkailujoukkoistaminensananvapaussyytteetsyyttäjätasianomistajatuhritvirkamiehettyöntekijätluottamushenkilöt

Lyhyesti

Työtehtävien tai julkisen luottamustoimen vuoksi tehty laiton uhkaus siirtyy virallisen syytteen alaiseksi, jos tekijä tulee työyhteisön ulkopuolelta. Esitutkinnan aloittaminen ja syytteen nostaminen eivät jatkossa vaadi uhriksi joutuneen omaa rangaistusvaatimusta.

Mikä muuttuu

Rikoslakia muutetaan siten, että laiton uhkaus muuttuu asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi teoksi silloin, kun se kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan omaan henkilöstöön. Muissa yksityishenkilöiden välisissä tilanteissa laiton uhkaus säilyy edelleen pääsääntöisesti asianomistajarikoksena.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vahvistaa työntekijöiden ja päättäjien suojaa häirintää, maalittamista ja väkivallan uhkaa vastaan ja poistaa uhreilta pelosta johtuvan kynnyksen vaatia rangaistusta. Se vaikuttaa erityisesti asiakaspalvelijoihin, sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin, opettajiin, toimittajiin, tutkijoihin sekä kunnallisiin ja valtiollisiin luottamushenkilöihin. Uudistuksen arvioidaan tuovan poliisin tietoon noin 1 200 uutta laittoman uhkauksen esitutkintaa vuodessa ja aiheuttavan poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille yhteensä noin 1,9 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Miten eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.

Kaikki äänestykset käsittelyn aikana (2)

Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.

Toinen käsittely

Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.

Äänestys 1

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta

42

Jaa

11

Ei

0

Tyhjää

146

Poissa

Kok
10 · 0 · 0 · 28
PS
0 · 9 · 0 · 29
SDP
10 · 0 · 0 · 30
Kesk
9 · 0 · 0 · 21
Vihr
5 · 0 · 0 · 15
Vas
5 · 0 · 0 · 11
RKP
3 · 0 · 0 · 7
KD
0 · 2 · 0 · 3
Liik
0 · 0 · 0 · 1
AT
0 · 0 · 0 · 1
Pöytäkirja

Äänestys 2

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta

42

Jaa

11

Ei

0

Tyhjää

146

Poissa

Kok
10 · 0 · 0 · 28
PS
0 · 9 · 0 · 29
SDP
10 · 0 · 0 · 30
Kesk
9 · 0 · 0 · 21
Vihr
5 · 0 · 0 · 15
Vas
5 · 0 · 0 · 11
RKP
3 · 0 · 0 · 7
KD
0 · 2 · 0 · 3
Liik
0 · 0 · 0 · 1
AT
0 · 0 · 0 · 1
Pöytäkirja

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.6.2021.

Käsittelyn vaiheet

  1. Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Oikeusministeriö)

    19.11.2020

  2. Lähetekeskustelu(Täysistunto)

    24.11.2020

  3. Valiokunnan mietintö tai lausunto(lakivaliokunta)

    3.6.2021

  4. Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)

    8.6.2021

  5. Toinen käsittely(Täysistunto)

    16.6.2021

  6. Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

    17.6.2021

Hyväksytty muutettuna · Säädös 698/2021 · Vahvistettu 29.6.2021

Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.

Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 25 luvun 9 §, sellaisena kuin se on laissa 441/2011 seuraavasti:

25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista

9 §Syyteoikeus

Syyttäjä saa nostaa syytteen tuottamuksellisesta vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta tai pakottamisesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka pakottamisen tai laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Syyttäjä saa lisäksi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua. Ennen syytteen nostamista on kuultava sen kunnan sosiaalilautakuntaa, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Esityksen mukaan laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.