Työhön ja luottamustehtäviin kohdistuvan uhkailun syyttäminen
Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta
Työtehtävien tai julkisen luottamustoimen vuoksi tehty laiton uhkaus siirtyy virallisen syytteen alaiseksi, jos tekijä tulee työyhteisön ulkopuolelta. Esitutkinnan aloittaminen ja syytteen nostaminen eivät jatkossa vaadi uhriksi joutuneen omaa rangaistusvaatimusta.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.11.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 18.6.2021
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 29
- Vahvistettu
- 29.6.2021
- Säädös
- 698/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Rikoslakia muutetaan siten, että laiton uhkaus muuttuu asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi teoksi silloin, kun se kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan omaan henkilöstöön. Muissa yksityishenkilöiden välisissä tilanteissa laiton uhkaus säilyy edelleen pääsääntöisesti asianomistajarikoksena.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vahvistaa työntekijöiden ja päättäjien suojaa häirintää, maalittamista ja väkivallan uhkaa vastaan ja poistaa uhreilta pelosta johtuvan kynnyksen vaatia rangaistusta. Se vaikuttaa erityisesti asiakaspalvelijoihin, sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin, opettajiin, toimittajiin, tutkijoihin sekä kunnallisiin ja valtiollisiin luottamushenkilöihin. Uudistuksen arvioidaan tuovan poliisin tietoon noin 1 200 uutta laittoman uhkauksen esitutkintaa vuodessa ja aiheuttavan poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille yhteensä noin 1,9 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Mietintö / Sebastian Tynkkynen , lausumaehdotus
Jaa voitti äänin 42–11.
Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 146 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.6.2021.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
29 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta oli laajasti yksimielinen siitä, että työhön tai julkiseen luottamustehtävään kohdistuva laiton uhkaus muutetaan virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi työntekijöiden ja päättäjien suojelemiseksi. Keskustelua ja kiistaa herätti sen sijaan maalittamisen käsite ja se, pitäisikö lainsäädäntöä kiristää laajemmin myös muunlaisen häirinnän torjumiseksi. Erityisesti opposition perussuomalaiset varoittivat epämääräisten käsitteiden käytöstä ja sananvapauden vaarantumisesta.
- Pitäisikö maalittamisen ja häirinnän rikosoikeudellista sääntelyä kiristää erikseen laajemmin?
- Uhkaako maalittamisen käsitteen tuominen lainsäädäntöön kansalaisten sananvapautta ja oikeutta arvostella päättäjiä?
- SDPPuolesta
Ryhmä ilmaisi vahvan tukensa hallituksen esitykselle keinona puuttua vakavaan järjestelmälliseen häirintään ja uhkailuun eri aloilla.
”Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi konkreettinen toimi hallitusohjelman määrätietoisesta toteuttamisesta.”
— Paula Werning - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti lakimuutosta erittäin hyvänä ja välttämättömänä toimena yhteiskunnan peruspilareita ja demokratiaa rapauttavan uhkailun pysäyttämiseksi.
”Pidän erittäin hyvänä, että työntekijöiden ja julkista luottamustehtävää hoitavan henkilön laittomaan uhkailuun ollaan viimeinkin puuttumassa.”
— Jouni Ovaska - VihreätPuolesta
Ryhmä tuki esitystä tärkeänä askeleena uhkailun ja maalittamisen kitkemiseksi, mutta piti tarpeellisena myös jatkotoimia häirinnän torjumiseksi.
”Nyt esitetty muutos tehostaisikin sekä yhteiskunnan että työnantajan reagointimahdollisuuksia työtehtävissä ja julkisissa luottamustehtävissä toimiviin kohdistunutta uhkailua ja maalittamista vastaan ja parantaisi näin uhriksi joutuvien henkilöiden asemaa.”
— Sofia Virta - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä kannatti uudistusta, koska se siirtää vastuun rikosprosessin käynnistämisestä pois yksittäiseltä uhrilta ja parantaa työntekijöiden suojaa.
”On tärkeää, että lainsäädännöllä nyt puututaan siihen, ettei laittoman vihapuheen vastustaminen jää vain uhrin harteille.”
— Veronika Honkasalo - RKPPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä erittäin tärkeänä toimena työntekijöiden, viranomaisten ja päättäjien turvallisuuden takaamiseksi sekä demokratian toimivuuden turvaamiseksi koventuneessa ilmapiirissä.
”Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaa uhrin asemaa ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen.”
— Anna-Maja Henriksson - KokoomusPuolesta
Ryhmä antoi täyden tukensa lakiesitykselle ja toivoi virallisen syyteoikeuden ulottamista jatkossa myös muihin häirintä- ja kunnianloukkausrikoksiin.
”Haluan antaa kaiken tukeni tälle esitykselle, joka on ehdottoman tärkeä.”
— Pihla Keto-Huovinen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutosta, mutta vastusti valiokunnan lausumaa maalittamisen selvittämisestä ja varoitti sananvapauden rajoittamisesta sekä rikosilmoitusten politisoitumisesta.
”Yhdymme perussuomalaisina valiokunnan mietintöön koskien laittoman uhkauksen syyteoikeussäännöksen muuttamista ja korostamme pitävämme tärkeänä, että työtehtävä ja julkinen luottamustoimi voidaan suorittaa ilman väkivallalla tai muulla rikoksella uhkaamista.”
— Sebastian Tynkkynen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 29 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 226/2020 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.11.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 24.11.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 3.6.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 8.6.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.6.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.6.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 698/2021 · 29.6.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 25 luvun 9 §, sellaisena kuin se on laissa 441/2011 seuraavasti:
25 luku – Vapauteen kohdistuvista rikoksista
9 §Syyteoikeus
Syyttäjä saa nostaa syytteen tuottamuksellisesta vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta tai pakottamisesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka pakottamisen tai laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Syyttäjä saa lisäksi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua. Ennen syytteen nostamista on kuultava sen kunnan sosiaalilautakuntaa, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.