Kielitutkintojen vilppisääntöjen tiukentaminen
Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Yleisiin kielitutkintoihin säädetään selkeät seuraamukset huijaamisesta ja järjestyksen rikkomisesta. Vilpistä kiinni jäänyt saa suoritukseensa hylkäyksen sekä puolen vuoden osallistumiskiellon kyseisen kielen kokeisiin.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 20.10.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 9.12.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 8
- Vahvistettu
- 20.12.2022
- Säädös
- 1082/2022
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakiin lisätään säännökset vilpistä, vilpin yrityksestä, siinä avustamisesta ja järjestyksen rikkomisesta. Vilpistä määrätään tutkintosuorituksen hylkääminen ja kuuden kuukauden koeosallistumiskielto, josta päättää Opetushallitus. Samalla tutkintomaksujen perintä siirretään Opetushallitukselle, maksun palautusehdoista säädetään laissa ja tutkintotoimikunnan toimikausi lyhennetään viidestä vuodesta enintään kolmeen vuoteen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa vuosittain noin 9 000 kielitutkinnon suorittajaan, erityisesti suomen kielen keskitason kokeeseen osallistuviin kansalaisuuden hakijoihin, sekä tutkintojen järjestäjiin ja Opetushallitukseen. Tutkinnon suorittajien oikeusturva ja maksunpalautuskäytännöt esimerkiksi sairastumistilanteissa selkeytyvät, ja vilppien selvittelyyn kuluva hallinnollinen työmäärä vähenee. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
8 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yleisten kielitutkintojen vilppisääntöjen tiukentamista ja seuraamusten kirjaamista lakiin. Esitys oli täysin yksimielinen, ja kaikki ryhmät pitivät huijaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen puuttumista välttämättömänä. Keskustelussa painotettiin myös kielen oppimisen merkitystä kotoutumiselle ja työllistymiselle.
- SDPPuolesta
SDP kannattaa esitystä, sillä lainsäädäntöön on tarpeen luoda selkeät pelisäännöt vilppitilanteiden ja häiriöiden varalle.
”Yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia on tosiaankin tarpeen päivittää, jotta se vastaisi tutkintojen järjestämisessä ilmeneviin käytännön haasteisiin.”
— Eeva-Johanna Eloranta - KeskustaPuolesta
Keskusta pitää esitystä tarpeellisena, jotta vilpin seuraamukset ovat ennalta tiedossa ja kokeiden väärinkäytöksiä voidaan ennaltaehkäistä.
”Jos tutkinnon tekijä, suorittaja, menettelee vilpillisesti, seuraamusten tulee olla selkeät ja ennalta tiedossa. Näin muutos ennalta ehkäisee vilppiä.”
— Mikko Kinnunen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tukee sääntöjen selkeyttämistä laissa ja toivoo samalla kiinnitettävän huomiota myös tutkintojen järjestäjien ja arvioijien toimintaan.
”Hyvä täsmentää itsestäänselvyyksiäkin lainsäädännöllä, jos ne eivät muuten ole toteutettavissa.”
— Jari Myllykoski - KokoomusPuolesta
Kokoomus pitää lainsäädännön täsmentämistä erittäin tärkeänä, koska vilppiä kokeissa ei tule hyväksyä ja riittävä kielitaito on välttämätöntä muun muassa työturvallisuudelle.
”Vilpillistä käyttäytymistähän ei voi hyväksyä.”
— Paula Risikko - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitää sääntöjen tiukennusta kannatettavana ja korostaa toimivien kannustimien merkitystä kielitaidon hankkimisessa.
”Tämäkin esitys vaikuttaa varsin kannatettavalta.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 8 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.10.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 25.10.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.11.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 24.11.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.11.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 8.12.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1082/2022 · 20.12.2022
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 2 §:n suomenkielinen sanamuoto, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 7 §:n 2 momentti, 9, 11 ja 13 §, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 1 momentti laissa 543/2017, sekä lisätään lakiin uusi 3 a ja 6 a § seuraavasti:
2 §Tutkintojen hallinto
Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa.
3 §Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta
Opetushallituksen yhteydessä on yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta, jonka Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintotoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, Opetushallitus nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunnan jäsenten tulee edustaa ainakin kielen opetuksen, kielitaidon testauksen ja työmarkkinoilla tarvittavan kielitaidon asiantuntemusta.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot.
Tutkintotoimikunnan kokoonpanosta ja asioiden käsittelystä tutkintotoimikunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
3 a §Tutkintotoimikunnan tehtävät
Tutkintotoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 13 §:n 3 momentissa säädetään, käsitellä yleisten kielitutkintojen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia ja yhteiskunnan tai kielitutkinnon suorittajan kannalta merkittäviä asioita sekä tehdä aloitteita kielitutkintojen kehittämiseksi. Tutkintotoimikunnan tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
4 §Tutkintojen järjestäminen
Opetushallitus sopii yleisten kielitutkintojen järjestämisestä enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Sopimuksia voidaan tehdä:
1) korkeakoulujen sekä valtion virastojen ja laitosten kanssa;
2) sellaisten koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ylläpitäjien kanssa, joilla on:a) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu opetuksen järjestämislupa; b) lukiolaissa (714/2018) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa; c) ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa; tai d) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettu oppilaitoksen ylläpitämislupa;
3) perusopetuksen järjestäjänä olevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa;
4) muiden kuin 1—3 kohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus.
5 §Tutkinnon järjestäjän tehtävät
Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on:
1) järjestää tutkinnot sopimusehtojen mukaisesti;
2) tiedottaa tutkinnoista;
3) vastata tutkintotilaisuuksien valvonnasta;
4) ilmoittaa Opetushallitukselle viipymättä 6 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tilanteista seuraamuksien määräämiseksi;
5) toimittaa tutkintosuoritukset arvioitaviksi; sekä
6) toimittaa opetustoimen viranomaisille niiden tarvitsemat tiedot tutkintojen järjestämisestä.
Tutkinnon järjestäjään sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), kun se käsittelee yleisten kielitutkintojen testimateriaalia.
Tutkinnon järjestäjien tehtävistä ja niitä koskevien sopimusten sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
6 a §Seuraamus järjestyksen rikkomisesta ja vilpillisestä menettelystä
Tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä.
Jos tutkinnon suorittaja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. Jos tutkinnon suorittaja on ehtinyt ilmoittautua suorittamaan tutkintoa uudelleen, Opetushallitus voi peruuttaa osallistumisen.
Päätöksen 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee Opetushallitus. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
7 §Arvioijat
Arvioijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.
9 §Tutkintotodistus
Tutkintoon osallistuja saa todistuksen, joka sisältää arvioinnin sen tasoisesta tutkinnosta, johon hän on osallistunut.
11 §Tutkintomaksu
Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu tutkinnon järjestäjälle ennen tutkintotilaisuutta. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.
13 §Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta jatkaa toimintaansa toimikautensa loppuun.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.