EU-petosten rangaistavuuden kiristäminen
Lait rikoslain ja valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
Rikoslakia tiukennetaan Euroopan unionin varoihin kohdistuvien petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi. Yrityksille voidaan jatkossa määrätä rangaistus arvonlisäveropetoksista ja EU-petoksista, ja avustuksen törkeästä väärinkäytöstä säädetään vankeusrangaistus.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 15.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 14.3.2019
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 19
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 368/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakiin lisätään törkeä avustuksen väärinkäyttö, josta voidaan tuomita 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta, ja oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan koskemaan arvonlisäveropetoksia sekä EU-petoksia. Lisäksi Suomen ulkopuolella tehdyistä EU-petosrikoksista voidaan rangaista Suomessa ilman kaksoisrangaistavuuden vaatimusta, virka-aseman väärinkäyttösäännökset ulotetaan tietyin edellytyksin kansanedustajiin ja ulkomaisiin virkamiehiin, ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle säädetään ilmoitusvelvollisuus EU-viranomaisille.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset koskevat yrityksiä, EU-tukien saajia sekä EU-varoja hallinnoivia virkamiehiä ja kansanedustajia. Yrityksille voidaan määrätä yhteisösakkoja arvonlisäveropetoksista ja EU-tukiin liittyvistä rikoksista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 6. heinäkuuta 2019.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
1. lakiehdotus, 8 b §, mietintö / Ville Tavio
Jaa voitti äänin 168–15.
Vain Perussuomalaiset vastaan. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.3.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
19 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa puitiin EU-varojen väärinkäytön rangaistavuuden kiristämistä direktiivin mukaisesti. Valtaosa eduskuntaryhmistä kannatti esitystä korruption kitkemiseksi ja yhteisten varojen suojaamiseksi. Esitys herätti kuitenkin kiistaa, sillä perussuomalaiset vastustivat pykäliä tarpeettomana ja näytösluontoisena EU-sääntelynä.
- Onko Suomeen tarpeen säätää rangaistuksia kansanedustajien EU-varojen väärinkäytöstä?
- Auttaako Suomen rikoslain tiukentaminen hillitsemään korruptiota muissa EU-maissa?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti lakiesitystä, koska korruption kitkeminen EU-alueelta turvaa myös suomalaisten veronmaksajien rahoja ja ennakoiva lainsäädäntö on yhteinen etu.
”Tämä lainsäädäntö Suomen tasavallassa ei ole kyllä keneltäkään pois, ei siis keneltäkään.”
— Kari Tolvanen - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja piti tärkeänä, että Euroopan petoksentorjuntavirastolla on riittävät ja vaikuttavat välineet toimia väärinkäytöksiä vastaan.
”Euroopan petoksentorjuntavirastolla, sen työllä, pitää olla vaikuttavuutta ja sillä pitää olla myöskin välineitä toimia.”
— Olavi Ala-Nissilä - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vastusti esitettyjä uusia pykäliä, koska piti niitä puhtaasti näytösluonteisena EU-sääntelynä, jolle ei ole Suomessa todellista tarvetta tai oikeudellista perustetta.
”Emme hyväksy Suomen lakien säätämistä EU:sta käsin vain siksi, että jossakin Romaniassa on tarvetta tällaiselle lainsäädännölle.”
— Ville Tavio - VihreätPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja piti tärkeänä jäsenmaiden yhteistoimin tehtäviä toimenpiteitä EU-varojen korruption torjumiseksi.
”Minusta on yllättävää, että Suomen eduskunnassa joku vastustaa toimenpiteitä, joita voidaan EU-maiden yhteistoimin myös Suomessa tehdä korruption hillitsemiseksi.”
— Satu Hassi - RKPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, sillä yhteisesti sovitut toimet korruption ja oikeusvaltion rapautumisen ehkäisemiseksi EU-maissa ovat myös Suomen edun mukaisia.
”Myöskin Suomi häviää sillä, että Euroopassa korruptio kasvaa, ja siinä mielessä tämä on mitä suurimmassa määrin myös suomalaisten intressissä taistella Euroopassa esiintyvää korruptiota vastaan.”
— Eva Biaudet - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä erittäin tärkeänä EU-varojen käytön valvonnan ja läpinäkyvyyden tiukentamiseksi.
”Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä asia tänään hyväksytään ja tällä tavalla voidaan kiristää otteita.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 19 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 21.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 6.3.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.3.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki rikoslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 368/2019 · 29.3.2019
- 2Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 17 §:n muuttamisestaHyväksytty · 369/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 11 §:n 2 momentti, 29 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti sekä 10 §, 36 luvun 9 § ja 40 luvun 7, 8 ja 12 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 376/2015, 29 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti laissa 814/1998 sekä 10 § laissa 61/2003, 36 luvun 9 § laissa 514/2003 ja 40 luvun 7 § laissa 604/2002, 8 § laissa 792/1989 sekä 12 § laeissa 604/2002, 637/2011 ja 302/2014, sekä lisätään 29 lukuun uusi 7 a § seuraavasti:
1 luku – Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
11 §Kaksoisrangaistavuuden vaatimus
Vaikka teosta ei säädetä rangaistusta tekopaikan laissa, siihen sovelletaan Suomen lakia, jos sen on tehnyt Suomen kansalainen tai 6 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö ja teosta säädetään rangaistus:
1) 11 luvun 5 tai 6 §:ssä, jos teko on sellainen sotarikos tai törkeä sotarikos taikka osallisuusteko niihin, jota tarkoitetaan kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa tehdyn yleissopimuksen (SopS 93/1994) toisen pöytäkirjan 15 artiklassa;
2) 15 luvun 12 a §:n nojalla mainitun luvun 1—9 §:ssä;
3) 16 luvun 1—3 §:ssä ja vaikka rikoksen kohteena on 40 luvun 11 §:n 2, 3 tai 5 kohdassa tarkoitettu henkilö taikka ulkomainen virkamies, joka toimii Kansainvälisen rikostuomioistuimen palveluksessa;
4) 16 luvun 13, 14, 14 a tai 14 b §:ssä ja vaikka lainkohtia sovelletaan mainitun luvun 20 §:n nojalla;
5) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä;
6) 20 luvun 1, 2, 4, 5, 6, 7 tai 8 a—8 c §:ssä;
7) 20 luvun 9 tai 9 a §:ssä, jos teko kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön;
8) 21 luvun 5 tai 6 §:ssä, 22 luvun 1 tai 2 §:ssä taikka 25 luvun 8 §:ssä, jos teko on naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (SopS 53/2015) 37 artiklassa tarkoitettu avioliittoon pakottaminen, 38 artiklassa tarkoitettu naisen sukuelinten silpominen tai 39 artiklassa tarkoitettu pakotettu raskauden keskeyttäminen tai pakkosterilointi;
9) 29 luvun 1, 2, 5—7 tai 7 a §:ssä, 32 luvun 6 tai 7 §:ssä taikka 36 luvun 1 tai 2 §:ssä, jos teko on unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin taloudellisiin etuihin vaikuttava petos tai 4 artiklan 1—3 kohdassa tarkoitettu muu unionin taloudellisiin etuihin liittyvä rikos;
10) 30 luvun 7, 7 a, 8 tai 8 a §:ssä ja vaikka lainkohtia sovelletaan mainitun luvun 14 §:n nojalla;
11) 40 luvun 1—4 tai 4 a §:ssä, jos rikoksen tekijä on kansanedustaja, ulkomainen virkamies tai ulkomaisen parlamentin jäsen; taikka
12) 40 luvun 7 tai 8 §:ssä, jos teko on unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu varojen väärinkäyttö ja jos rikoksen tekijä on kansanedustaja, ulkomainen virkamies tai ulkomaisen parlamentin jäsen.
29 luku – Rikoksista julkista taloutta vastaan
7 a §Törkeä avustuksen väärinkäyttö
Jos avustuksen väärinkäytössä rikoksen kohteena oleva avustuksen määrä on erittäin suuri ja avustuksen väärinkäyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä avustuksen väärinkäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
9 §Määritelmät ja vastuun kohdentaminen
Verolla tarkoitetaan tässä luvussa myös:
1) veron ennakkoa ja veroon rinnastettavaa julkista maksua; ja
2) Euroopan unionin lukuun kannettavaa maksua, joka tilitetään Euroopan unionille sisällytettäväksi Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, Euroopan unionin hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin talousarvioihin.
Avustuksella tarkoitetaan tässä luvussa taloudellista tukea, joka myönnetään muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen:
1) lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka, sen mukaan kuin siitä lailla erikseen säädetään, muun yhteisön tai säätiön varoista; tai
2) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, Euroopan unionin hoidossa olevista tai sen puolesta hoidetuista talousarvioista.
10 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Sellaiseen veropetokseen ja törkeään veropetokseen, joka kohdistuu arvonlisäveroon tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun veroon, sekä avustuspetokseen, törkeään avustuspetokseen, avustuksen väärinkäyttöön ja törkeään avustuksen väärinkäyttöön sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
36 luku – Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
9 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun petokseen sekä törkeään petokseen silloin, kun se on tehty mainitussa momentissa säädetyllä tavalla, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään, sovelletaan myös tämän luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, jos teko on unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin taloudellisiin etuihin vaikuttava petos.
40 luku – Virkarikoksista
7 §Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virka-aseman väärinkäyttämisestä tuomitaan myös kansanedustaja, jonka tehtävänä on varojen tai muun omaisuuden hallinnointi ja joka tässä tehtävässään varaa, osoittaa, maksaa tai käyttää tällaista omaisuutta tiettyyn tarkoitukseen omaisuuden käyttötarkoituksen vastaisesti ja näin vahingoittaa tai yrittää vahingoittaa unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja unionin taloudellisia etuja.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 §Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä
1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä,
2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies tai kansanedustaja on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu virkamies on lisäksi tuomittava viralta pantavaksi.
12 §Soveltamisalasäännökset
Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön.
Tämän luvun 1—3, 5 ja 14 §:ää sovelletaan, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, myös julkisyhteisön työntekijään.
Ulkomaiseen virkamieheen sovelletaan, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, tämän luvun:
1) 1—3 ja 14 §:ää;
2) 5 ja 7—10 §:ää, jos ulkomainen virkamies toimii Suomen alueella kansainvälisen sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen nojalla tarkastus-, tarkkailu-, takaa-ajo-, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämis- tai rikosten ennalta estämis- ja esitutkintatehtävissä taikka Suomen alueella kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain nojalla Suomen viranomaisen esittämän tai hyväksymän oikeusapupyynnön perusteella esitutkinta- tai muissa virkatehtävissä;
3) 7 ja 8 §:ää, jos teko on unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu varojen väärinkäyttö.
Tämän luvun 4 ja 4 a §:ää, 7 §:n 2 momenttia, 8 §:n 1 momenttia sekä 14 §:ää sovelletaan myös ulkomaisen parlamentin jäseneen.
Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevien säännösten soveltamisesta eräissä tapauksissa säädetään erikseen lailla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 17 § seuraavasti:
17 §Rikoksesta ilmoittaminen ja salassa pidettävien tietojen antaminen
Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on tehtävä rikosilmoitus toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta rikoksesta. Rikosilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.
Tarkastusviraston on tehtävä tarkastustoiminnassa havaitsemastaan valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston toiminnassa tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta rikoksesta rikosilmoitus, jollei tarkastettava ole itse tehnyt rikosilmoitusta. Tarkastusvirasto saa jättää ilmoituksen tekemättä, jos tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.
Tarkastusviraston on ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle ja muille toimivaltaisille Euroopan unionin viranomaisille kaikki sen tehtäviään hoitaessaan tietoonsa saamat teot, jotka voidaan luokitella unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 3, 4 tai 5 artiklassa tarkoitetuiksi rikoksiksi.
Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen tai valtion rahaston toiminnassa tapahtuneen, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi saadaan salassapitoa koskevien säännösten estämättä asianomaisen valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja rahaston sekä tarkastusviraston tehtäväänsä hoitaessaan saamia tietoja luovuttaa esitutkinta-, poliisi- ja muille tutkintaviranomaisille sekä syyttäjäviranomaisille.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.