Sosiaaliturvan ulottaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin
Lait sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi
Sosiaaliturva- ja vanhempainpäivärahajärjestelmä muutetaan sukupuolineutraaliksi. Jatkossa samaa sukupuolta olevia avio- ja avopareja kohdellaan etuuksissa samoin perustein kuin eri sukupuolta olevia pareja.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 3.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 23.12.2016
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 29
- Vahvistettu
- 13.1.2017
- Säädös
- 6/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiä ja useiden etuuslakien avoliittomääritelmiä muutetaan sukupuolineutraaleiksi. Lapsen äidin naispuolinen puoliso saa oikeuden vanhempain- ja isyysrahaan ilman vaatimusta rekisteröidystä parisuhteesta tai perheen sisäisestä adoptiosta, ja yhdessä adoptoivat samaa sukupuolta olevat parit saavat oikeuden yhteen isyysrahakauteen. Lisäksi elatustukilakia tarkistetaan niin, ettei tukea makseta lapselle, jolla on tosiasiassa kaksi elatusvelvollista vanhempaa.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.3.2017 samanaikaisesti sukupuolineutraalin avioliittolain kanssa. Uudistus laajentaa sateenkaariperheiden vanhempainpäivärahaoikeuksia, mutta toisaalta samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot ja varallisuus aletaan huomioida tarveharkintaisissa etuuksissa (kuten toimeentulotuki, yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläke), mikä voi alentaa kyseisten etuuksien määrää. Elatustukimenojen arvioidaan pienenevän valtiolle noin 0,74 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 13.12.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 128–28.
Perussuomalaiset ei, muu hallitus jaa. 4 äänesti tyhjää, 39 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.1.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
29 puheenvuoroa · 13 puhujaa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin sosiaaliturvalainsäädännön muuttamisesta sukupuolineutraaliksi aiemmin hyväksytyn tasa-arvoisen avioliittolain mukaisesti sekä yksin lasta hoitavien isien oikeudesta perhe-etuuksiin. Esityksen vastustajat vaativat lakipaketin hylkäämistä tai lykkäämistä, kunnes sukupuolineutraalia avioliittoa vastustava kansalaisaloite olisi käsitelty loppuun. Valtaosa eduskuntaryhmistä tuki esitystä ja valiokunnassa tehtyjä tarkennuksia itsellisten isien asemaan.
- Pitäisikö liitännäislakien käsittelyä lykätä, kunnes Aito avioliitto -kansalaisaloite on käsitelty?
- Murentaako sosiaaliturvan ulottaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin perinteistä avioliittoinstituutiota?
- Huomioiko esitys riittävästi eri tilanteissa olevien biologisten isien ja eroisien oikeudet?
- KokoomusPuolesta
Kokoomuksen puheenvuorossa tuettiin esityksen etenemistä ja keskityttiin pohtimaan kansalaisaloitejärjestelmän toimintatapoja ja pelisääntöjä vastakkaisten lakialoitteiden tilanteessa.
”On mielestäni aivan selvää, että tässä talossa täytyy olla yhtäläiset ja kaikille kansalais-aloitteille tasapuoliset pelisäännöt, millä tavalla niitä käsitellään.”
— Wille Rydman - PerussuomalaisetJakautunut
Ryhmän sisällä näkemykset erosivat toisistaan: osa edustajista vaati käsittelyn jäädyttämistä tai vastusti avioliittolain liitännäislakeja, kun taas toinen edustaja kiitteli esitykseen tehtyjä parannuksia isien vanhempainpäivärahaoikeuksiin.
”En itse kannata sukupuolineutraalia avioliittoa tai näitä siihen liittyviä lakimuutoksia.”
— Jani Mäkelä - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja piti tärkeänä, että lainsäädännössä tunnustetaan perheiden monimuotoisuus sekä parannetaan erityisesti yksin lasta hoitavien isien asemaa.
”Olen erittäin hyvilläni ja kiitollinen siitä, että valiokunta laajassa yhteisymmärryksessä halusi tämän hallituksen esityksen tämän pykälän osalta vielä muuttaa.”
— Annika Saarikko - SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä vahvasti, koska se edistää samaa sukupuolta olevien parien ja erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta sosiaaliturvassa ja vanhempainpäivärahoissa.
”meillä oli yhteinen tahto kuitenkin nähdä tämä asia sillä tavalla, että me halusimme vahvistaa ja parantaa eri ja samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista oikeutta sosiaaliturvaan.”
— Anneli Kiljunen - VihreätPuolesta
Vihreät pitivät lakiesitystä erittäin hyvänä ja tasa-arvoa edistävänä sekä iloitsivat siitä, että myös yksin lasta hoitavien isien asemaan liittyvä epäkohta korjattiin.
”Tällä varmistetaan se, että kun meillä on monenlaisia perheitä, niin oikeudet heillä ovat samanlaiset, ja nyt tämän tasa-arvoisen avioliittolain myötä näihin liitännäislakeihin tehdään tarvittavat muutokset.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki esitystä ja keskittyi puheenvuorossaan puolustamaan kansalaisaloiteinstituution asemaa ja aloitteiden asiallista käsittelyä eduskunnassa.
”Mutta vasemmistoliitto on kyllä sitä mieltä, että jokainen kansalaisaloite saa ja sen pitää saada oma ja kunnianarvoisensa käsittely ja pitää ottaa se täällä eduskunnassa vakavasti.”
— Jari Myllykoski - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit esittivät lakipaketin hylkäämistä, koska he vastustivat sukupuolineutraalia avioliittolakia ja pitivät erillistä parisuhdelakia ja avioliittolakia selkeämpänä ratkaisuna.
”Sairausvakuutuslakiin ja elatustukilakiin tarvitaan muutoksia, mutta tämä hallituksen esitys jättää niin paljon epäkohtia ja lisäksi hallituksen esityksen ajankohta on sellainen, että ehdotan, että tämä lakiesitys tässä vaiheessa hylätään.”
— Sari Tanus
Kooste on tuotettu tekoälyllä 29 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Istunto keskeytettiin kello 23.30. Istuntoa jatkettiin kello 23.45. Selonteko hyväksyttiin. Asia pantiin pöydälle 9.12.2016 pidettävään täysistuntoon.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 232/2016 vp sisältyvien 1.-8. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 8.11.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.12.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 9.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain8
- 1Laki sairausvakuutuslain 1 ja 9 luvun muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 6/2017 · 13.1.2017
- 2Laki elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisestaHyväksytty · 7/2017 · 13.1.2017
- 3Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 2 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 8/2017 · 13.1.2017
- 4Laki työttömyysturvalain 1 luvun 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 9/2017 · 13.1.2017
- 5Laki kansaneläkelain 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 10/2017 · 13.1.2017
- 6Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 11/2017 · 13.1.2017
- 7Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 12/2017 · 13.1.2017
- 8Laki toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 13/2017 · 13.1.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 16 ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 9 luvun 16 § laissa 1342/2006 ja 17 § laissa 678/2014, muutetaan 1 luvun 4 §:n 1 kohta sekä 9 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 § ja 13 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentti, 11 § ja 13 §:n 3 momentti laissa 678/2014 sekä 7 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti laissa 903/2012, sekä lisätään 9 lukuun uusi 12 a § seuraavasti:
1 luku – Lain tarkoitus ja soveltamisala
4 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) perheenjäsenellä vakuutetun aviopuolisoa ja vakuutetun tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa;
9 luku – Vanhempainpäivärahat
1 §Oikeus vanhempainpäivärahaan
Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan isään ja muuhun vakuutettuun, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään. Lisäksi vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan vakuutettuun, joka jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, ei kuitenkaan vakuutettuun, joka jatkuvasti elää adoptiovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Adoptiovanhemman ja hänen aviopuolisonsa vanhempainpäivärahasta säädetään 11, 12 ja 12 a §:ssä.
Mitä tässä laissa säädetään isästä, sovelletaan myös vakuutettuun, johon 2 momentin nojalla sovelletaan vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä. Jos lapsella on biologinen äiti ja adoptioäiti, jotka ovat tai ovat olleet keskenään avioliitossa, lapsen äidillä tarkoitetaan tässä laissa lapsen biologista äitiä.
7 §Isyysrahakausi
Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä, kuitenkin siten, että äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 18 arkipäivältä. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään neljään jaksoon. Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon. Oikeus isyysrahaan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.
8 §Vanhempainraha
Vanhempainrahaan on oikeus vanhempien sopimuksen mukaan joko lapsen äidillä tai isällä. Jos äiti ei osallistu lapsen hoitoon, isällä on lapsen hoidosta vastatessaan 1 §:n 2 momentista poiketen oikeus vanhempainrahaan, vaikka äiti ja isä eivät enää elä yhteisessä taloudessa.
10 §Vanhempainrahakausi
Vanhempainrahaa maksetaan enintään 158 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden päättymisestä lukien, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Jos äidillä ei ole vanhempainpäivärahaoikeutta 1 §:n 1 momentissa säädetyn vakuuttamisedellytyksen puuttumisen vuoksi, isän vanhempainrahakausi alkaa 75 arkipäivän kuluttua lapsen todellisesta syntymäpäivästä.
11 §Adoptiovanhemman vanhempain- ja isyysraha
Adoptiovanhemman vanhempainrahaan ja osittaiseen vanhempainrahaan on oikeus vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa seitsemää vuotta nuoremman lapsen adoptiotarkoituksessa edellyttäen, että hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suoritettavaa työtä. Adoptiovanhemman vanhempainrahaan on oikeus sopimuksen mukaan joko adoptiovanhemmalla tai vakuutetulla, joka on avioliitossa adoptiovanhemman kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään. Oikeutta adoptiovanhemman vanhempainrahaan ei kuitenkaan ole vakuutetulla, joka on ottanut lapsen adoptiolapsekseen ja on avioliitossa adoptiolapsen vanhemman tai adoptiovanhemman kanssa.
Adoptiovanhemman vanhempainrahaan oikeutetulla adoptioisällä on oikeus isyysrahaan siten kuin 6 ja 7 §:ssä säädetään.
Jos kaksi adoptiovanhemman vanhempainrahaan oikeutettua adoptioisää tai adoptioäitiä ovat yhdessä ottaneet lapsen adoptiolapsekseen, oikeus isyysrahaan on 2 momentista poiketen toisella adoptiovanhemmista vanhempien sopimuksen mukaan. Jos kaksi adoptioisää tai kaksi adoptioäitiä eivät enää ole avioliitossa tai asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään, oikeus adoptiovanhemman vanhempainrahaan on sillä adoptiovanhemmalla, joka vastaa lapsen hoidosta. Mitä 6 ja 7 §:ssä sekä 11 luvun 9 §:ssä säädetään isästä, sovelletaan myös isyysrahaan oikeutettuun adoptioäitiin.
Adoptiovanhemman vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan edellytyksenä on, että adoptiovanhempi esittää lapsen hoitoon ottamisesta adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetun adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antajan todistuksen. Kansainvälisessä adoptiossa adoptiovanhemman vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan edellytyksenä on, että adoptiovanhemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty adoptiolain 41 §:ssä tarkoitettu adoptiolautakunnan lupa.
12 a §Vanhempain- ja isyysraha perheen sisäisessä adoptiossa
Sen estämättä, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään, vakuutetulla, joka on ottanut enintään vuoden ikäisen lapsen adoptiolapsekseen ja on avioliitossa adoptiolapsen vanhemman kanssa eikä asu hänestä erillään välien rikkoutumisen vuoksi, on oikeus vanhempainrahaan ja osittaiseen vanhempainrahaan edellyttäen, että vakuutetulla ei ole saman lapsen perusteella oikeutta vanhempainrahaan tai adoptiovanhemman vanhempainrahaan tämän luvun muiden säännösten nojalla. Vanhempainrahaan perheen sisäisessä adoptiossa sovelletaan, mitä 8—10 ja 13 §:ssä säädetään vanhempainrahasta.
Sen estämättä, mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään, 1 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla ei ole oikeutta isyysrahaan, jos hänen aviopuolisolleen on saman lapsen perusteella myönnetty isyysrahaa.
13 §Äidin sairastuminen tai kuolema äitiys- tai vanhempainrahakaudella
Mitä tässä pykälässä säädetään äidistä ja isästä, sovelletaan myös adoptiovanhempiin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 9 luvun säännöksiä sovelletaan vanhempainpäivärahoihin, kun ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on lain tultua voimaan taikka kun kaksi samaa sukupuolta olevaa vakuutettua ovat solmineet avioliiton tai muuttaneet rekisteröidyn parisuhteensa ilmoituksella avioliitoksi lain tultua voimaan.
2.Laki elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatustukilain (580/2008) 6 §:n 4 ja 6 kohta sekä lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
6 §Elatustuen saamisen edellytykset
Lapsella on oikeus elatustukeen, kun:
4) lapsi ei ole isyyslain (11/2015) 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syntynyt avioliiton aikana eikä isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu;
6) adoptiovanhempi on yksin ottanut lapsen adoptiolapsekseen, eikä lapsi ole adoptiovanhemman puolison lapsi tai adoptiolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa adoptiovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa.
8 §Elatustuen saamisen esteet
Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, lapsella ei ole 6 §:n 4 kohdan perusteella oikeutta elatustukeen, jos hänellä on kaksi elatusvelvollista vanhempaa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 2 a §:n 9 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1001/2008, seuraavasti:
2 a §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
9) perheenjäsenellä henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki työttömyysturvalain 1 luvun 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 7 §:n 1 kohta seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
7 §Avoliitto ja puolisoiden asuminen erillään
Kun etuuden saamiseen tai sen määrään taikka muulla tavoin vaikuttaa se, onko henkilö avioliitossa, noudatetaan seuraavaa:
1) jos kaksi henkilöä, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa, heihin sovelletaan, mitä laissa säädetään puolisoista; ja
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain (568/2007) 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1151/2007, seuraavasti:
5 §Avoliitto ja erillään asuminen
Tässä laissa avoliitolla tarkoitetaan sitä, että kaksi henkilöä, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Jos aviopuolisot elävät jatkuvasti erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heihin ei sovelleta tämän lain säännöksiä, jotka koskevat avioliitossa olevia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 4 § seuraavasti:
4 §Avoliitto ja erillään asuminen
Tässä laissa avoliitolla tarkoitetaan sitä, että kaksi henkilöä, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Jos aviopuolisot elävät jatkuvasti erillään 7 §:ssä tarkoitetun julkisen laitoshoidon tai muun syyn vuoksi eikä heillä ole yhteistä taloutta, heihin ei sovelleta tämän lain niitä säännöksiä, jotka koskevat avioliitossa olevia.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 5 § seuraavasti:
5 §Avopuoliso
Tässä laissa avopuolisoilla tarkoitetaan kahta henkilöä, jotka elävät avoliitossa eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.Laki toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 3 §:n 1 momentti seuraavasti:
3 §Perhe
Tässä laissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta, aviopuolisoita sekä kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.