Metsäkatoasetuksen kansallinen valvonta ja seuraamukset

Tässä laissa annetaan tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/1115, jäljempänä metsäkatoasetus , täydentävät säännökset.

Metsäkatoasetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto.

Lisäksi tässä laissa säädetään tämän lain täytäntöönpanoon liittyvistä Suomen metsäkeskuksen tehtävistä ja metsäkatoasetusta täydentävästi Tullin tehtävistä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) hyödykkeellä metsäkatoasetuksen liitteessä I tarkoitettuihin asianomaisiin hyödykkeisiin kuuluvaa hyödykettä;

2) tuotteella metsäkatoasetuksen liitteessä I tarkoitettuihin asianomaisiin tuotteisiin kuuluvaa tuotetta;

3) toimijalla metsäkatoasetuksen 2 artiklan 15 alakohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;

4) kauppaa käyvällä metsäkatoasetuksen 2 artiklan 17 alakohdassa tarkoitettua tahoa;

5) asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä metsäkatoasetuksen 12 artiklassa tarkoitettua järjestelmää;

6) valtuutetulla edustajalla metsäkatoasetuksen 2 artiklan 22 alakohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;

7) pk-yrityksellä metsäkatoasetuksen 2 artiklan 30 alakohdassa tarkoitettua pientä ja keskisuurta yritystä;

8) alkutuotannon mikro- tai pientoimijalla metsäkatoasetuksen 2 artiklan 15 a alakohdassa tarkoitettua tahoa;

9) toimitusketjussa alempana sijaitsevalla toimijalla metsäkatoasetuksen 2 artiklan 15 b alakohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.

Ruokavirasto vastaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoon liittyvästä valvonnasta ja sen järjestämisestä.

Ruokaviraston tekemistä tarkastuksista säädetään metsäkatoasetuksen 16 artiklassa.

Ruokavirasto voi valtuuttaa Suomen metsäkeskuksen taikka ulkopuolisen asiantuntijan tekemään metsäkatoasetuksen mukaisen tarkastuksen. Valtuutuksessa on yksilöitävä tarkastuksen sisältö ja valtuutukseen tulee olla valtuutetun suostumus. Tarkastusten perusteella mahdollisesti tehtävät hallinnolliset päätökset tekee Ruokavirasto.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava tehtävän edellyttämä kokemukseen tai koulutukseen perustuva riittävä ammattitaito.

Ruokavirasto voi lisäksi käyttää omissa tarkastuksissaan apunaan ulkopuolista asiantuntijaa. Suomen metsäkeskus voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa apunaan tarkastuksissa, joita se 2 momentissa tarkoitetun valtuutuksen nojalla tekee.

Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuun asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan tämän lain mukaisissa tehtävissä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Metsäkatoasetuksen 4 artiklan 6 kohdassa ja 5 artiklan 7 kohdassa säädettyä toimijan, toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan ja kauppaa käyvän velvoitetta auttaa toimivaltaista viranomaista sovelletaan myös niissä tilanteissa, kun Suomen metsäkeskus tai ulkopuolinen asiantuntija hoitavat tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviään.

Tarkastuksen suorittamiseksi Ruokavirastolla sekä tarkastustehtävään valtuutetulla Suomen metsäkeskuksella ja ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus päästä kulkuneuvoihin sekä liike-, varasto- ja muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin tai alueille, joissa:

1) tuotetaan tai jalostetaan metsäkatoasetuksessa tarkoitettua hyödykettä tai tuotetta;

2) varastoidaan taikka jakelua varten säilytetään tai kuljetetaan 1 kohdassa tarkoitettua hyödykettä tai tuotetta; taikka

3) säilytetään valvonnan kannalta merkityksellisiä asiakirjoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla tahoilla on oikeus saada tutkittavakseen toimijan, toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan ja kauppaa käyvän liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet, muut asiakirjat ja rekisterit, joilla voi olla merkitystä metsäkatoasetuksen noudattamisen valvonnassa, ja ottaa niistä jäljennöksiä. Tiedot on oikeus saada tallennusvälineestä riippumatta. Edellä mainituilla tahoilla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa asiakirjoja tai niistä laadittuja jäljennöksiä sekä muuta tarkastettavaa aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämisen kannalta välttämätöntä. Lisäksi edellä mainituilla tahoilla on oikeus tarkastuksen yhteydessä tehdä hyödykkeisiin ja tuotteisiin liittyviä tutkimuksia ja ottaa korvauksetta valvontaa varten tarpeellinen määrä näytteitä.

Tarkastuksessa on noudatettava hallintolain (434/2003) 39 §:ää. Oikeudesta tehdä tarkastus ennalta ilmoittamatta säädetään metsäkatoasetuksen 16 artiklan 13 kohdassa.

Tarkastuksen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa saa tehdä ainoastaan Ruokavirasto. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja kyseessä olevassa tapauksessa on olemassa perusteltu ja yksilöity syy epäillä metsäkatoasetuksen velvoitteita rikotun tai rikottavan tavalla, josta voi olla seuraamuksena tämän lain 23 §:ssä tarkoitettu hallinnollinen seuraamusmaksu tai rikoslain (39/1889) 48 a luvun 3 c §:ssä tai 3 d §:ssä säädetty rangaistus.

Metsäkatoasetuksessa tarkoitettujen tarkastusten vähimmäismäärän on perustuttava metsäkatoasetuksen 16 artiklan 8–11 kohdan mukaisiin tarkastusprosentteihin.

Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tarkastusten määrästä ja kohdentamisesta.

Ruokavirastolla on oikeus periä toimijoilta, toimitusketjussa alempana sijaitsevilta toimijoilta ja kauppaa käyviltä kokonaisuudessaan kustannukset, jotka liittyvät metsäkatoasetuksen vaatimustenvastaisuustapauksiin liittyviin Ruokaviraston toimenpiteisiin. Tällaisia kustannuksia ovat:

1) testauksen kustannukset;

2) varastointikustannukset; ja

3) sellaisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät vaatimustenvastaisiksi tuotteiksi todettuihin tuotteisiin, joiden osalta on toteutettava korjaavia toimenpiteitä ennen kyseisten tuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, saattamista markkinoille tai vientiä.

Ruokaviraston 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittamista toimenpiteistä perittävän maksun määrän perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Ruokavirastolla ja Tullilla on oikeus saada toimijalta, toimitusketjussa alempana sijaitsevalta toimijalta ja kauppaa käyvältä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tämän lain ja metsäkatoasetuksen valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Suomen metsäkeskuksella ja ulkopuolisella asiantuntijalla on 5 §:n 2 momentin mukaisen valtuutuksen nojalla toimiessaan oikeus saada toimijalta ja kauppaa käyvältä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä metsäkatoasetuksen mukaisen tarkastuksen suorittamisen kannalta välttämättömät tiedot.

Ruokavirastolla ja Tullilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan tämän lain ja metsäkatoasetuksen valvontaa varten välttämättömät toimijoita, toimitusketjussa alempana sijaitsevia toimijoita, kauppaa käyviä ja valtuutettuja edustajia koskevat tiedot. Ruokavirastolla ja Tullilla on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muilta viranomaisilta ja julkista hallintotehtävää hoitavilta mainittujen säädösten valvontaa varten välttämättömät toimijoita, kauppaa käyviä ja valtuutettuja edustajia koskevat tiedot.

Suomen metsäkeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja julkista hallintotehtävää hoitavilta 1 momentissa mainittujen säädösten valvontaa varten välttämättömät tiedot niistä toimijoista, jotka kaupallisen toiminnan yhteydessä saattavat puuta markkinoille tai vievät sitä.

Ruokavirastolla on oikeus saada esitutkintaviranomaiselta salassapitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä 27 §:n noudattamiseksi.

Ruokavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä käyttää tämän lain ja metsäkatoasetuksen valvontaa varten välttämättömiä ruokahallinnon tietovarannosta annetussa laissa (560/2021) tarkoitetussa ruokahallinnon tietovarannossa olevia toimijoita, toimitusketjussa alempana sijaitsevia toimijoita, kauppaa käyviä ja valtuutettuja edustajia koskevia tietoja. Ruokavirastolla on lisäksi sama oikeus käyttää Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) 2 §:n 3 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamista koskevia viraston hallussa olevia muita tietoja.

Suomen metsäkeskuksen on oma-aloitteisesti ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sillä on todennäköisiä perusteita epäillä metsälain (1093/1996) 18 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun teon tai laiminlyönnin tapahtuneen. Suomen metsäkeskus saa tässä pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Ruokavirastolle sellaisia toimijoita koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän lain ja metsäkatoasetuksen noudattamisen valvonnassa.

Metsäkatoasetuksen 31 artiklassa tarkoitettu perusteltu huolenaihe esitetään Ruokavirastolle kirjallisesti. Ruokaviraston on ilmoitettava perustellun huolenaiheen tekijälle ilmoituksen johdosta toteutetut toimet ja niiden perustelut kirjallisesti kolmen tai perustelluista syistä enintään kuuden kuukauden kuluessa perustellun huolenaiheen vastaanottamisesta.

Perustellun huolenaiheen Ruokavirastolle esittäneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyys on pidettävä salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan kyseiselle henkilölle haittaa.

Ruokavirasto voi välittömästi väliaikaisesti keskeyttää tuotteiden markkinoille saattamisen, markkinoilla saataville asettamisen tai viennin, jos se on havainnut tai muulla tavoin saanut tietoonsa mahdollisen metsäkatoasetuksen noudattamatta jättämisen metsäkatoasetuksen 23 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun tarkastelun, tarkastuksen tai riskinarvioinnin perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun keskeytyksen kestosta säädetään metsäkatoasetuksen 17 artiklan 3 kohdassa. Keskeytysmääräys on viipymättä peruutettava, jos Ruokavirasto toteaa sen tarpeettomaksi taikka puutteet on korjattu sen hyväksymällä tavalla.

Ruokavirasto voi määrätä asettamassaan määräajassa toimijan, toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan tai kauppaa käyvän korjaamaan toimintansa puutteet, jos Ruokavirasto havaitsee, että toimija, toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä ei ole noudattanut metsäkatoasetusta tai että markkinoille saatettu, markkinoilla saataville asetettu tai viety tuote on vaatimustenvastainen.

Ruokavirasto voi kieltää toimijaa, toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa tai kauppaa käyvää saattamasta markkinoille, asettamasta saataville markkinoilla tai viemästä sellaisia tuotteita, joiden osalta ei ole noudatettu 15 §:ssä tarkoitettua korjausmääräystä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto voidaan kuitenkin antaa vaikkei Ruokavirasto olisi ensin antanut korjausmääräystä, jos toimija, toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä saattaa markkinoille, asettaa saataville markkinoilla tai vie tuotteita:

1) joista ei ole annettu metsäkatoasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaista asianmukaista huolellisuutta koskevaa vakuutusta tai 4 a artiklan 2 ja 3 kohdan mukaista yksinkertaistettua ilmoitusta;

2) jotka eivät ole metsäkatoasetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisesti metsäkatoa aiheuttamattomia;

3) joita ei ole tuotettu metsäkatoasetuksen 2 artiklan 40 alakohdassa tarkoitetun tuotantomaan asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Kielto on annettava määräaikaisena ja sen voimassaoloaika voi olla enintään kolme kuukautta. Jos toimija, toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä saattaa markkinoille, asettaa saataville markkinoilla tai vie tuotteita kausiluonteisesti, kiellon voimassaoloaika voi kuitenkin olla enintään vuosi. Kielto on viipymättä peruutettava, kun puutteet on korjattu Ruokaviraston hyväksymällä tavalla.

Ruokaviraston tehtävänä on valvoa kiellon noudattamista. Maahantuonnin ja viennin osalta kiellon noudattamista valvoo kuitenkin Tulli.

Ruokavirasto voi 1 momentissa tarkoitetun kiellon lisäksi määrätä toimijaa, toimitusketjussa alempana sijaitseva toimijaa tai kauppaa käyvää poistamaan tuotteen markkinoilta sekä määrätä muista tuotteen markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Jos Ruokavirasto katsoo, että 14–16 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä ja kieltoja ei voida pitää riittävinä sen varmistamiseksi, että metsäkatoasetuksen velvoitteiden vastaista tuotetta ei saateta markkinoille, aseteta saataville markkinoilla tai viedä, Ruokavirasto voi määrätä toimijan, toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan tai kauppaa käyvän taikka Tullin hallussa olevan tuotteen hävitettäväksi tai määrätä, miten tuotteen suhteen muutoin on meneteltävä.

Ruokavirasto voi asettaa toimijalle kiellon käyttää metsäkatoasetuksen 13 artiklassa tarkoitettua yksinkertaistettua asianmukaisen huolellisuuden menettelyä, jos kyseessä on vakava rikkominen tai toistuvat rikkomiset ja toimija laiminlyö:

1) metsäkatoasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn yksinkertaistettua asianmukaisen huolellisuuden menettelyä koskevan varmistamis- tai arviointivelvoitteen tai 2 kohdassa säädetyn toimintavelvoitteen;

2) metsäkatoasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn asiakirjojen saataville asettamisvelvoitteen tai 2 kohdassa säädetyn tietojen toimittamisvelvoitteen.

Kielto on viipymättä peruutettava, kun puutteet on korjattu Ruokaviraston hyväksymällä tavalla.

Ruokaviraston tehtävänä on valvoa kiellon noudattamista.

Ruokavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Ruokavirasto voi määrätä rikkomusmaksun toimijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:

1) laiminlyö metsäkatoasetuksen: a) 4 artiklan 5 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden; b) 4 artiklan 7 kohdassa säädetyn tietojen toimittamisvelvollisuuden; c) 12 artiklan 5 kohdassa säädettyjä säilyttämis- tai saataville asettamisvelvoitetta; d) 13 artiklan 2 kohdassa säädetyn yksinkertaistettua asianmukaisen huolellisuuden menettelyä koskevan toimintavelvoitteen;

2) ei noudata metsäkatoasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta kerätä, järjestää ja säilyttää tietoja, asiakirjoja ja dataa, jotka osoittavat, että asianomaiset tuotteet ovat asetuksen 3 artiklan mukaisia.

Ruokavirasto voi lisäksi määrätä rikkomusmaksun muulle toimijalle kuin alkutuotannon mikro- tai pientoimijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:

1) laiminlyö metsäkatoasetuksen a) 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn tietojen säilyttämisvelvollisuuden; b) 10 artiklan 4 kohdassa säädettyjä dokumentointi- tai tarkistamisvelvoitteita taikka saataville asettamisvelvoitetta; c) 11 artiklan 3 kohdassa säädettyjä dokumentointi- tai tarkistamisvelvoitteita taikka saataville asettamisvelvoitetta; d) 12 artiklan 2 kohdassa säädetyn asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän vuosittaista uudelleen tarkastelua, päivittämistä tai tietojen säilyttämistä koskevan velvoitteen;

2) ei noudata metsäkatoasetuksen 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä velvoitteita riskinarvioinnin tekemisestä tai riskinarvioinnin perusteiden huomioon ottamisesta.

Ruokavirasto voi määrätä rikkomusmaksun myös, jos toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö:

1) metsäkatoasetuksen 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn tietojen keräämis- tai säilyttämisvelvollisuuden;

2) metsäkatoasetuksen 5 artiklan 5 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden.

Ruokavirasto voi määrätä rikkomusmaksun myös, jos sellainen toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä, joka ei ole pk-yritys, tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö metsäkatoasetuksen 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden.

Rikkomusmaksua ei saa määrätä, jos teosta on kulunut yli 2 vuotta. Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn rikkomusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).

Edellä 20 §:ssä tarkoitettu rikkomusmaksun määrä on luonnollisille henkilöille 300 euroa. Rikkomusmaksun määrä on kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulle:

1) mikroyritykselle 500 euroa;

2) pienyritykselle 1 000 euroa;

3) keskisuurelle yritykselle 2 000 euroa;

4) suuryritykselle 3 000 euroa.

Rikkomusmaksu jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai jos rikkomusmaksun määrääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

Rikkomusmaksua ei voida määrätä valtion viranomaiselle, valtion liikelaitokselle, kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, hyvinvointiyhtymälle, itsenäiselle julkisoikeudellisille laitokselle, tasavallan presidentin kanslialle eikä Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle eikä niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille ja muille elimille.

Ruokavirasto voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun toimijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö metsäkatoasetuksen:

1) 12 artiklan 1 kohdassa säädetyn asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän perustamisen tai ajan tasalla pitämistä koskevan velvoitteen;

2) 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn yksinkertaistetun asianmukaisen huolellisuuden menettelyn varmistamista tai arviointia koskevan velvoitteen.

Ruokavirasto voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun valtuutettuna edustajana toimivalle toimitusketjussa alempana sijaitsevalle toimijalle tai kauppaa käyvälle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta saattaa markkinoille, asettaa saataville markkinoilla tai vie tuotteen vastoin metsäkatoasetuksen 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Hallinnollista seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos teosta on kulunut yli 2 vuotta. Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn hallinnollisen seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa.

Edellä 23 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määrää arvioitaessa Ruokaviraston on otettava huomioon metsäkatoasetuksen 25 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt maksun perusteet. Lisäksi on otettava huomioon se, että seuraamusmaksu:

1) oikeushenkilön kyseessä ollessa on enintään 4 prosenttia toimijan, toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan tai kauppaa käyvän vuotuisesta unionin laajuisesta kokonaisliikevaihdosta siten, että maksua korotetaan tarvittaessa siten, että se ylittää mahdollisen saadun taloudellisen edun;

2) luonnollisen henkilön kyseessä ollessa on vähintään 500 euroa ja enintään 5 000 euroa niin että maksua korotetaan tarvittaessa siten, että se ylittää mahdollisen saadun taloudellisen edun.

Maksu voidaan määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Hallinnollinen seuraamusmaksu jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai jos seuraamusmaksun määrääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

Hallinnollista seuraamusmaksua ei voida määrätä valtion viranomaiselle, valtion liikelaitokselle, kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, hyvinvointiyhtymälle, itsenäiselle julkisoikeudellisille laitokselle, tasavallan presidentin kanslialle eikä Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle eikä niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille ja muille elimille.

Edellä 23 §:ssä tarkoitettu hallinnollinen seuraamusmaksu määrätään Ruokavirastossa kolmihenkisessä seuraamuskollegiossa, jos seuraamusmaksu on määrältään yli 100 000 euroa.

Kollegio muodostuu puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka kaikki ovat Ruokaviraston virkamiehiä. Kollegio tekee päätöksensä esittelystä. Päätökseksi tulee se kanta, jota enemmistö kokoonpanossa on kannattanut.

Kollegion puheenjohtajan ja jäsenten tulee olla tehtävässä sovellettavaan sääntelyyn hyvin perehtyneitä. Kokoonpanossa tulee lisäksi olla tehtävän edellyttämä riittävä oikeudellinen asiantuntemus. Seuraamuskollegion puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti.

Seuraamuskollegio on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.

Rikkomusmaksua tai hallinnollista seuraamusmaksua ei voida määrätä sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa. Rikkomusmaksua tai seuraamusmaksua ei voida määrätä myöskään sille, jolle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio tai määrätty rangaistus.

Rangaistus metsäkatorikoksesta säädetään rikoslain 48 a luvun 3 c §:ssä ja rangaistus törkeästä metsäkatorikoksesta luvun 3 d §:ssä. Rangaistus säännöstelyrikoksesta säädetään rikoslain 46 luvun 1 §:ssä, rangaistus törkeästä säännöstelyrikoksesta luvun 2 §:ssä ja rangaistus lievästä säännöstelyrikoksesta luvun 3 §:ssä.

Jos Ruokavirastolla on todennäköisiä perusteita epäillä 28 §:ssä tarkoitetun teon tapahtuneen, sen on ilmoitettava asiasta esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos teko on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen eikä yleinen etu vaadi asian tarkempaa selvittämistä.

Esitutkintaviranomaisen on epäiltyä metsäkatorikosta tai törkeää metsäkatorikosta koskevassa esitutkinnassaan ennen esitutkinnan päättymistä kuultava Ruokavirastoa. Tuomioistuimen on tällaista rikosta koskevaa asiaa käsitellessään varattava Ruokavirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

Tuomioistuimen on ilmoitettava komissiolle oikeushenkilölle määrätystä rikoslain 48 a luvun 3 c §:ssä tarkoitettua metsäkatorikosta ja 3 d §:ssä tarkoitettua törkeää metsäkatorikosta sekä rikoslain 46 luvun 1 §:ssä tarkoitettua säännöstelyrikosta ja 2 §:ssä tarkoitettua törkeää säännöstelyrikosta koskevista lainvoimaisista tuomiostaan ja sitä koskevista seuraamuksista metsäkatoasetuksen 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ruokaviraston on samassa yhteydessä, kun se määrää 23 §:ssä tarkoitetun hallinnollisen seuraamusmaksun, päätettävä, että kyseinen taho suljetaan:

1) julkisten hankintamenettelyjen ja tarjouskilpailumenettelyjen ulkopuolelle; ja

2) tukien, avustusten tai muun julkisen rahoituksen ulkopuolelle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on tehtävä kuuden kuukauden ajaksi. Edellä mainittu kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua, kun päätös on saanut lainvoiman.

Ruokavirastolla on oikeus saada pyynnöstä virka-apua poliisilta ja Tullilta, jos se on tarpeellista metsäkatoasetuksessa ja tässä laissa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Muussa kuin rikkomusmaksua ja hallinnollista seuraamusmaksua koskevassa päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Muutoksenhaussa uhkasakon sekä teettämis- ja keskeyttämisuhan asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen sovelletaan kuitenkin uhkasakkolakia.

Tämän lain mukainen yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.

Ruokaviraston on toimitettava yleisön ja Euroopan komission saataville tiedot metsäkatoasetuksen soveltamisesta metsäkatoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Ruokaviraston on lisäksi metsäkatoasetuksen 16 artiklan 15 kohdan mukaisesti asetettava pyynnöstä saataville tiedot tehdyistä tarkastuksista ja kertomukset niiden tuloksista. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 13 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, metsäkatoasetuksen 16 artiklan 15 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa luovuttaa ilman, että tiedon pyytäjä perustelee pyyntöään. Pyydettyjä ympäristötietoja ei saa yksilöidä luonnollisen henkilön nimen, osoitteen, muun yhteystiedon tai henkilötunnuksen perusteella. Ympäristötietoja voidaan julkaista yleisessä tietoverkossa. Julkaiseminen ei koske luonnollisen henkilön nimeä, osoitetta, muuta yhteystietoa tai henkilötunnusta.

Ruokaviraston on salassapitosäännösten estämättä asetettava metsäkatoasetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden toimijakohtaiset tiedot hallinnoimistaan rekistereistä metsäkatoasetuksen 33 artiklassa säädettyyn tietojärjestelmään. Ruokaviraston on toimitettava alkutuotannon mikro- tai pientoimijan saataville sitä koskeva metsäkatoasetuksen 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitustunniste.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki (897/2013).

Kumottua lakia sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2029 sellaiseen puutavaraan ja puutuotteisiin, joihin metsäkatoasetuksen 37 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti sovelletaan puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 995/2010.

Tässä laissa säädetään seuraavien rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanosta:

69) ydinenergialain (775/2026) 404 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu;

70) EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista annetun lain ( / ) 20 §:ssä tarkoitettu rikkomusmaksu ja 23 §:ssä tarkoitettu hallinnollinen seuraamusmaksu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Joka puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 vastaisesti ammattimaisesti saattaa markkinoille sellaista laittomasti korjattua puutavaraa tai sellaisia mainitusta puutavarasta valmistettuja puutuotteita, jotka on tuotettu ennen 29 päivää kesäkuuta 2023 ja saatettu markkinoille 30 päivästä joulukuuta 2026 alkaen, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, puutavararikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan rikoslain (39/1889) 48 a luvun 3 b §, sellaisena kuin se on laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .