HE 248/2018 vpHyväksytty muutettunaVireille 22.11.2018

Jätteiden ja sivuvirtojen sähköinen tietoalusta

Laki jätelain muuttamisesta

Suomeen luodaan sähköinen tietoalusta jätteiden ja materiaalivirtojen kierrätyksen edistämiseksi. Yritysten ja muiden jätteenhaltijoiden on ensisijaisesti etsittävä alustalta yksityistä jätehuoltopalvelua ennen kuin ne voivat käyttää kunnan toissijaista jätehuoltoa.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
22.11.2018
Viimeisin tapahtuma
11.3.2019
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
39
Vahvistettu
29.3.2019
Säädös
438/2019

Mitä ehdotetaan

Jätelakiin lisätään säännökset Motiva Oy:n ylläpitämästä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta, jota jätteenhaltijan on käytettävä yksityisen palvelutarjonnan puutteen osoittamiseen ennen kunnan toissijaiseen palveluun turvautumista. Samalla täsmennetään kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun sopimuskäytäntöjä, määrätään että siitä perittävä maksu ei saa alittaa kunnan vastaavan peruspalvelun hintaa sekä laajennetaan kuntien jäteyhtiöiden kirjanpidon erittelyvelvoitteita.

Mitä se tarkoittaa

Muutos selkeyttää jätealan kilpailuasetelmaa, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja edistää kiertotaloutta. Yritysten ja julkisten hankintayksiköiden on haettava jätepalveluita tietoalustan kautta vähintään 14 vuorokauden ilmoitusajalla, jos palvelun arvo on vähintään 1 000 euroa vuodessa (kolmen vuoden siirtymäaikana raja on 2 000 euroa). Valvontaviranomaiset saavat oikeuden tarkastella tietoalustan tietoja. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2020.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 26.2.2019

Eduskunta hyväksyi lain äänin 99–85.

99
Jaa · hyväksyttiin
85
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 15 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKSINKOKPSTLPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.3.2019.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

39 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin jätteiden ja sivuvirtojen sähköisen tietoalustan luomisesta sekä yritysten velvollisuudesta etsiä alustalta yksityistä jätehuoltopalvelua ennen kunnalliseen palveluun turvautumista. Hallituspuolueet pitivät alustaa toimivana keinona lisätä kierrätystä ja edistää jätealan markkinoita. Oppositio vastusti esitystä pitäen pakollista tietoalustaa ja sen aikarajoja pienten yritysten byrokratiaa lisäävänä ja jätehuoltoa vaikeuttavana järjestelmänä.

  • Lisääkö tietoalustan käyttövelvollisuus kohtuuttomasti pk-yritysten byrokratiaa ja kustannuksia?
  • Olisiko tietoalustan käytön tullut perustua kokeiluun, vapaaehtoisuuteen ja korkeampaan kynnysarvoon?
  • Kasvattaako velvoite ja kahden viikon odotusaika riskiä jätteiden luvattomasta hylkäämisestä luontoon?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus piti uudistusta tärkeänä askeleena kiertotalouden ja jätealan markkinoiden kehittämiseksi. Ryhmä korosti, että valiokunnassa nostettu 2 000 euron kynnysarvo ja alustan helppokäyttöisyys estävät pienten yritysten kohtuuttoman rasittamisen.

    ”Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä kunnan jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä ja edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoita.”
    — Pauli Kiuru
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta tuki esitystä ja näki sähköisen tietoalustan selkeyttävän toissijaisen vastuun rajoja sekä vauhdittavan materiaalien kierrätystä. Valiokunnan tekemä kynnysarvon korotus turvasi ryhmän mukaan pienimpien yritysten aseman.

    ”Tämä lakiesitys on todellakin tarpeellinen. Kyllä tämä selkeyttää tätä asiaa, että mikä se raja on ja mitä tämä toissijaisen vastuun asia käytännössä sitten tarkoittaapi.”
    — Eeva-Maria Maijala
  • Sininen tulevaisuusPuolesta varauksin

    Siniset pitivät avoimen markkinapaikan tuomista lainsäädäntöön hyvänä asiana kiertotalouden kannalta, mutta katsoivat järjestelmän ja byrokratian purkamisen vaativan jatkokehittelyä ja opposition huolien huomioimista.

    ”Tämä lainsäädäntö tuo lisäelementtejä, ja on tunnustettava avoimen markkinapaikan merkitys, se tässä nyt lainsäädäntöön tuodaan. Mutta myös ongelmia on kuvattu, eli jatkokehittelyä tarvitaan.”
    — Tiina Elovaara
  • Perussuomalaiset kannattivat esityksen hylkäämistä yhteisen vastalauseen pohjalta ja vaativat jätelain kokonaisuudistusta, jossa kunnallisen jätehuollon asemaa ja huoltovarmuutta vahvistettaisiin.

    ”Arvoisa puhemies! Tässä vastalauseessa esitetyt perustelut ovat hyvät, ja yhtenä vastalauseen allekirjoittajista toteankin, että kannatan lämpimästi edustaja Myllerin tekemää hylkäysesitystä.”
    — Olli Immonen
  • SDPVastaan

    SDP vaati lakiesityksen hylkäämistä katsoen sen heikentävän kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaa ja asettavan yrityksille keinotekoista ja raskasta byrokratiaa.

    ”Esitänkin, että hallituksen esitys hylätään vastalauseen mukaisin perusteluin.”
    — Riitta Myller
  • VihreätVastaan

    Vihreät pitivät tietoalustan ideaa sinänsä hyvänä, mutta vastustivat sen laajaa pakollisuutta ja katsoivat sen lisäävän turhaa byrokratiaa yrityksille etenkin alueilla, joilla markkinoita ei ole.

    ”Nyt tässä luodaan aivan turhaa ja ylimääräistä byrokratiaa monille yrityksille ympäri maata.”
    — Krista Mikkonen
  • Vasemmistoliitto vastusti esitystä ja katsoi alustan käyttöpakon sekä kahden viikon odotusajan aiheuttavan yrittäjille kohtuutonta taakkaa ja lisäävän riskiä jätteiden päätymisestä luontoon.

    ”Tämä lisää byrokratiaa, ja tämä on uhka ympäristölle, ja sen takia kannatan edustaja Myllerin esitystä hylätä tämä.”
    — Silvia Modig
  • RKPPuolesta varauksin

    RKP piti ajatusta markkinapaikasta hyvänä, mutta katsoi esitetyn toteutuksen, 14 päivän aikarajan ja määrällisten mittareiden olevan ongelmallisia kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

    ”Ajatus markkinapaikasta on hyvä, ihan niin kuin edustaja Hassi tuossa sanoi, mutta tämä toteutus ei nyt valitettavasti vie meitä eteenpäin.”
    — Anders Adlercreutz

Kooste on tuotettu tekoälyllä 39 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 248/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 22.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 27.11.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 8.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 13.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 27.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 8.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki jätelain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 438/2019 · 29.3.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki jätelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan jätelain (646/2011) 33, 44 ja 78 § sekä lisätään lakiin uusi 143 a ja 143 b § seuraavasti:

33 §Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu

Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu ). Pyynnön voi jätteen haltijan puolesta esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija osana tarjoamaansa jätehuoltopalvelua, kun pyyntö koskee jätteen käsittelyä.

Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, jonka arvo on vähintään 1 000 euroa vuodessa, 1 momentissa tarkoitetun muun palvelutarjonnan puutteen toteamisen ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön edellytyksenä on, että jätteen haltija on julkaissut 143 a §:ssä tarkoitetussa jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta ja että tarjouspyyntöä vastaavaa palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään 14 vuorokauden määräajassa.

Kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa 2 momentissa tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta sopimus, jonka kesto voi olla enintään kolme vuotta kerrallaan ja jonka osapuolet voivat irtisanoa sopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Sopimuksen voi jätteen haltijan puolesta tehdä 1 momentissa tarkoitettu jätteen kuljettaja tai muu toimija. Jos sopimus tehdään muualla kuin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa, kunnan on toimitettava olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan viimeistään 14 vuorokauden kuluttua sopimuksen tekemisestä.

Kunnan on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan olennaiset tiedot muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta jätelajeittain ja käsittelymenetelmittäin eriteltyinä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaan pyyntöön ja 2 momentissa tarkoitettuun tarjouspyyntöön sisällytettävistä tiedoista, 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista olennaisista tiedoista sekä muista näihin rinnastettavista seikoista.

44 §Kirjanpito jätehuoltopalvelusta ja kuljettajan tiedonantovelvollisuus

Jos kunta tai 43 §:ssä tarkoitettu yhtiö hoitaa tässä luvussa kunnan velvollisuudeksi säädetyn jätehuollon lisäksi muuta jätehuoltoa, tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta ja taloudellisesta tuloksesta on eriteltävä kirjanpidossa ja palveluista on laadittava tilikausittain erilliset laskelmat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä laskelmaan sisällytettävistä tiedoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen laskelmien laatimisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään tilinpäätöksestä. Tilintarkastajien on tarkastettava laskelmat osana kunnan tai yhtiön lakisääteistä tilintarkastusta. Laskelmat on liitettävä kunnan tai yhtiön tilinpäätökseen. Ne on julkaistava ja oltava saatavilla tietoverkossa.

Jätteen kuljettajan on annettava vastaanottajalle tiedot jätteen alkuperästä riittävästi eriteltyinä 1 momentissa tarkoitetun kirjanpidon toteuttamiseksi ja erillisen laskelman laatimiseksi, jos tämä kuljettaa kunnan tai kuntien omistaman yhtiön ylläpitämään käsittelyyn jätettä, jossa on sekä 32 tai 33 §:ssä tarkoitettua jätettä että muuta jätettä.

78 §Kunnan jätemaksu

Kunnan on perittävä tämän lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätteen loppukäsittelystä perittävällä maksulla on katettava vähintään 21 §:ssä tarkoitetut kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös 93 §:n 1 momentissa kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, 143 §:ssä säädetyn rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Edellä 33 §:ssä tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa 32 §:n nojalla järjestetystä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perittävää jätemaksua.

Jätemaksu, jolla katetaan 1 momentissa tarkoitetusta jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.

Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.

143 a §Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta

Edellä 33 §:ssä säädettyä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua varten on jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. Sitä käytetään kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen toteamiseen, palvelua koskevien tietojen hallintaan ja käsittelyyn sekä palvelun seurantaan ja valvontaan. Sitä voidaan käyttää myös muuhun jätteiden ja sivuvirtojen vaihdantaan.

Motiva Oy ylläpitää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa sekä vastaa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa alustan sisällöllisestä ja toiminnallisesta kehittämisestä. Motiva Oy on myös luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitettu rekisterinpitäjä.

Motiva Oy:n henkilöstöön sovelletaan sen hoitaessa 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

143 b §Tiedonsaantioikeus jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta

Kunnan jätehuoltoviranomaisella, 24 §:ssä tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on salassapitosäännösten estämättä ja maksutta oikeus saada jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta 33 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut olennaiset tiedot ja muut kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun liittyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 33 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä tarkoitettuihin hankintayksiköihin vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Tämän lain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettu kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun sovellettava euromääräinen raja on 2 000 euroa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla tehty kunnan ja jätteen haltijan välinen sopimus jätehuollon järjestämisestä toissijaisesti on voimassa sopimuskauden loppuun ja siihen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi jätelain kunnan toissijaista jätehuollon järjestämisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Esityksessä säädettäisiin muun palvelutarjonnan puutteen todentamiseen käytettävästä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Jätelakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset Motiva Oy:n velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa sekä eri viranomaisten oikeudesta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja tietoalustasta. Lisäksi täsmennettäisiin kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytyksiä sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun periaatteita. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä sekä edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toimintaa. Kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteisiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi kunnan jätehuollon toimialan sidosyksikkösäännösten noudattamisen seuraamiseksi tarpeelliset muutokset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.